Kaivoin arkistoja. Tästä kuvasta ridefreen foorumilla alkoi mun kiinteily (kuva by SanttuT).
http://farm4.static.flickr.com/3505/3950057995_603b96abae.jpg
Tuo satula oli aivan erinomainen impotenssihermon hivelijä, sillä ajoin yhden 15 kilsan lenkin ja sen jälkeen alkoi Hyvän satulan metsästys.
Ensimmäinen fiksi oli keväällä -08 terässiiven retkipyörästä väännetty komistus. Maalaus ja muut hilut luonnollisesti biltemasta.
Ensimmäinen fiksetti tuli rakenneltua puolivahingossa 2004 80-luvun Crescent Competitionista. Se oli palvellut hyvän tovin duunimatkaruoskana mutta lopulta osat antoivat myöden ja värkkäsin siitä sinkulan. Yllättäen BMX-vapari ei selvinnyt talvesta, joten kieputin ratarattaan kiinni ja lähdin pelonsekaiselle ensilenkille. Se oli laakista koukkuun.
tudetski - 16:52, 24.9.2009 » Hauska tämä Rossinin tarina. Hankittu Jarkolta nyt kesällä ja tosiaan nykyään Turussa leidin ensimmäisenä fiksinä: http://tudeju.kuvat.fi/kuvat/fillarit/rossin.JPG/full Hieno runko ja onneksi on aivan liian pieni mulle itselleni.Ei kai noi vaan ole mun kasaamat kiekot?! PRO:n kehät, joista poistettu tarrat, Suzuen economy navat ja etukiekossa yks pinna väärällä puolella? Ei meinaan noita takakiekon snowflakeja kauheesti ole näkyny ja vielä osakavalkaadi osuu ulkonäöllisesti pelottavan hyvin kohalleen! Mistä noi on?
Syksy 2005. Olin ajanut kesällä 2005 Turistiällärit maastopyörällä. Näin noissa älläreissä tietty paljon fiksejä, silloin niitä oli vain läheteillä. Tuolloin fiksikuume nousi todella. Tuota ennen olin tietty lukenut Fillari-lehden numerosta 6/2004 Pauluksen artikkelin “Uskontona Fixed?”, hengaillut stringyspit.netissä ja ajanut tsygälähettinä puolitoista päivää Fillariläheteillä. Ekana lähettipäivänä beesailin Paulusta, joka ajoi tuolloin vapaarattaallisella, mutta selitti pyörästä jolla yleensä ajaa. Sellaisella jossa on pakko polkea koko ajan liikkeessä ollessa.
No kuiteski syksyllä 2005 bongasin stringyspitistä myynti-ilmoituksen. Ostin Kulosaaresta yhden ratapyöräilijän faijan treenitsygän (kuvassa). Myyjä kertoi tarinoita, että tuolla ois ajettu jotain harjoituksia Moskovan Olympialaisissa vai miten se nyt oli? Poistin jarrut ja vaihdoin satulaputken, satulan ja tankoteipit. Myöhemmin hankin Open Pro avokehät Campan Record Pista-navoilla. Vaihdoin noihin kiekkoihin Cännärin maasturini Velosportissa. Tonin kanssa tehtiin kauppoja (terkkuja Tonille tui-tui).
Nykyään tuo runko on mulla talvikäytössä.
tuukka hyvä topiikki!
Mun eka oli aivan liian iso ja järkyttävän kamala pösön retkipyöräkonversio jolla ajoin kuitenkin monta viikkoa, ennen kuin löytyi sopivampi tilalle. Ajankohta on jotain marras-joulukuu 2007 kun vanha kona hyrpidi alkoi näyttää lopunajan merkkejä. Olin jo pitkään ja hartaasti kahlannut bchellsingin “Fiksin rakennuksen ABC” ketjua, ja kun viimein päätin kokeilla niin eka vastaantullut runko sai kelvata. Näköjään en edes ehtinyt ajokunnossa räpsäistä kuvaa, tässä odottelee jo loppusijoitusta.
Laitetaan nyt kuva siitä seuraavastakin, joka tuli muistaakseni kasailtua joulun pyhinä. Liian iso oli tämäkin ja jo keväällä tuli sitten steamroller tilalle, niitä on nyt jo toinen menossa kun eka lähti voron mukana seuraavana kesänä.
Tässäpä vielä nykyisestä kuva kun ei ole jaksanut muuten esitellä.
Eka fiksi oli Somecin ratapyörä, jonka hommasin kevättalvella 2006. Taisin tuon BC Hellsingin palstalta bongata, oli jonkun CCH:n kuskin vanha treenipyörä. Tuo oli kevyt, nätti ja erittäin ratapyörämäinen peli. Yhteinen taipaleemme päättyi seuraavana kesänä Sturenkadulla, kun kanttivi oli kovempaa kuin vanha italialainen teräs. Suurin osa pyörän osista on jatkanut elämäänsä myöhemmissä kulkineissa ja runkokin on vielä varastossa odottamassa jotain inspiraatiota.
Kuva tuolla
EDIT: ATK ei oo tällä viikolla mun kaveri, mitään kuvaa tuohon saanut näkymään, löytyy linkin takaa…
Tää on ehkä paras threadi täällä toistaiseksi ikinä, 
Olin jo jonkun aikaa ihmetellyt niitä outoja mutta kumman kiihottavia ‘fiksejä’ ja ‘sinkuloita’ joista olin jostain jotain jo lukenutkin. Lopulta kesällä 2007 käytyäni Köpiksessä jossa näin lisää hienoja pyöriä oli pakko saada oma sellainen.
Herätin ensin henkiin jo kertaalleen hylätyn vanhan ysäri-maasturinisinkuloimalla sen ja ylpeänä postasin kuvan jopa BC-Hellsingin foorumille. Mutta vaikka sinkulalla oli kiva ajella, ei se kuitenkaan ollut ‘fiksi’.
Valmispyörän ostaminen ei jostain syystä edes tullut mieleeni eikä sopivaa konversiokandidaattia tullut kohdalle joten ostin sitten elokussa Ebaystä valmiin Raleigh-konversion, vähän ison joo mutta se ei haitannut menoa yhtään:
Ja tältä sama pyörä näytti kun päätin myydä sen eteenpäin seuraavana kesänä:
http://lh6.ggpht.com/_1Zb7K43b1D4/SrsUY5czhnI/AAAAAAAADs4/i_Fqm7MqlDE/r1.JPG
Heti Raleighin ostamisen jälkeen löysin Käpylästä jätelavalta Neuvostoliittolaisen maantiepyörän jonka konvertoin omin käsin ja jolla ajelin talvella 2007-08:
Neukku-runko lähti joskus myöhemmin Ouluun ja tya:n muistan nähneeni ekaa kertaa kun metskasin kuvassa kiinni olevaa stongaa Uusix-verstaalta.
Koska sain ilmeisesti neuvolassa “teettää teettää kerhon” rokotteen olen rassannut kaiken näköisiä rakkineita enempi ja vähempi. Esikoisemme syntymän, ja siitä seuraavan muuton ansiosta, oli käytännön sanelemma velvoite luopua tallista ja siihen liittyvästä prätkien rakenteluharrastuksesta ainakin toistaiseksi. Pyörittelin muutaman vuoden peukaloita ja ajelin sitten vaan fillarilla ja prätkällä.
Pari vuotta sitten ajattelin syventää fillariharrastustani, joko tavarafillarilla tai nojapyörällä tietämättä fikseistä sen enempää. Ne oli Lontoon ja New Yorkin kahjojen fillarilähettien todella vaarallisia laitteita mihin suomipojan ei pidä sekaantua. Koeajoin muutamaa nojapyörää päätyen sittenkin tavarafillariin johon piti sitten laittaa sähkömoottori etupyörään. Nojapyörä toimii pidemmillä matkoilla, ei kaupunkitsuppailussa. Taloyhtiömme kerhohuoneesta tuli yhdistetty kuntosali ja askarteluhuone joka mahdollisti rassaamisen aloittamisen jälleen. Nyt fokuksessa oli siis fillarit.
Bla bla blaa…
Kunnes vierailin New Yorkissa vuosi sitten ja ajelin muutaman päivän kehnolla maasturilla. Ihmettelin että mitä ovat nämä ei-marketista ostetut yksinkertaiset fillarit millä kaikki vetää miljoonaa ohitse, jalat vaan vispaten.
Sen jälkeen löysin tälle foorumille ja täältä löytyikin Bianchi Pistan runko ja hyviä ohjeita. Puuttuvat osat ostin Okkalta. Ens alkuun olin varma että mun juttu on sinkula, mutta kannutuksen myötä kokeilinkin tätä fiksinä ja jäin koukkuun. Tää on mun eka fiksi.
https://dl.dropbox.com/u/1475954/nettikuvat/pista.jpeg
18.12.2008
Jaaha, löyty kuvat… 
Joten tässä pikku memory lane miun pyöristä.
1st: Monark harjoituskilpuri, Hattaralta tuli joku ratanapa taakse vaihdossa Pösön retkirunkoon. Muuten tohtorilta rigidan kehät etc. Kuva on otettu 31.10.2004, varmaan just saanu pyörän kasaan, kun on noin mairee hymy. Olin vissiin katellu stringyspit:tiä ja Hellsingin lähettien kuvia. Muutenkin silloisessa duunissa tuli istuttua netissä jonkin verran fillarisivuilla. Ennen tätä oli jo yks Cressu sinkula, joka olis menny täydellisesti konversiona.
2nd: Marin Eldridge Grade, vanha XT napa takana tig:illä kiinteeks hitsattuna. Erikoisuutena omatekoiset rattaat ja oisko 3/16 kokoinen teollisuusketju. Järeä. Tää palveli talvipyöränä.
Molemmat edelliset möin Hellsinkiin jollekkin hepulle samalla kertaa joskus 2005 vuoden syksyllä. En kuolemaksenikaan muista ostajan nimeä…
3rd: Rossin ratapyörä. Jostain Pohjanmaalta tää tuli huuto.netin kautta. Yläputki oli rutussa ostaessa ja satulaputki sekä tolppa uupui. Ex-omistaja oli vetäny Tampereen velolla maaliviivalla OTB-pannut, jossa pyörä särkyi ja harrastus loppui.Tässä siis vielä orkkisasussa tuubikiekoilla varmaan ekalla testiajolla 25.8.2005 N. viikkoa myöhemmin vaihdatin Virtasen Jarin edesmenneessä pyöräkaupassa Lahdessa open pro kehät tuubien tilalle. Samaiset kiekot on edelleen ajossa Olmon alla. Rungon katkettua elokuulla 2007 ostin seuraavan ja tää meni myyntiin. Taitava seuraava omistaja korjas rungon ja ajelee sillä varmaan vieläkin. Kuvat uudessa asussa oli ainakin joskus BC-Hellsingin foorumilla.
4th: Olmo Sintex. Varmaan eka Raikan varastostaan kaivamista vanhuksista. Rakkautta ensisilmäyksellä. Tiukahko geometria. Tämäkin siis katkes jo kerran, mut onneks Santtu pelasti miun rakkaan ja nyt ton taas ajossa… Kammet ja kiekot tähän tuli suoraan Rossinista. Kuva kolmannelta ajopäivältä 2.10.2006
5th: Beater. Oletettavasti Cressu, koska toi foorumilla olevassa pepitassa on täysin samanlainen runko. Miun pyörä oli vaan jo ostaessa maalattu uudelleen. Mie sheivasin pyörästä uudelleen maalauksen yhteydessä kaikki korvakot pois. Ollu parillaki eri kiekoilla kasassa. Nyt alla Vueltan maantiekiekot tig-hitsillä (kiitos Santtu) kiinteytetyllä “vapaarattaalla”. Ajoon tää on tullu joskus 2006 vuoden kesällä.
6th: Olmo Pursuit. Parempi kuva tulee, jahka saan otettua… Ekaa kertaa kasassa muistaaksen 1.9.2009. poolo/kikka/yms roolia varten hommattu järjetön järkipyörä.
http://lh4.ggpht.com/_g2z-CSycIGs/Srv-AVvzzkI/AAAAAAAAAUk/rgDCt-cx8q0/s512/filot2.jpg
Omalta kohdalta fiksillä ajaminen vastaa täydellisesti sitä, mitä mie pyöräilyltä haluan. Sama tunne on ollu ekasta ajokerrasta lähtien. Vaikka vaihdepyöriäkin on ollu tuo '04 lopun jälkeen, niin en montaa sataa kilsaa niillä oo sen päivän jälkeen ajellu. Nykyään ei puutu kuin maastofiksi. Ja niin, jostain on jääny joku pervo kuvitelma, että lähetin työ olis kivaa, joten pitäs vissiin sitäkin joskus kokeilla…
^ Janne, asiaa! Paras postaus!
jiima - 15:40, 25.9.2009 » Ja niin, jostain on jääny joku pervo kuvitelma, että lähetin työ olis kivaa, joten pitäs vissiin sitäkin joskus kokeilla..Eiks lentokenttä hommat maistu enään? ;) Ollaan kerran puhuttu siellä töissä, minä olen entinen SASsilainen (ja myös entinen Globelainen) mutta nykyään en halu sanoo kuka työnantaja on enään.
Otetaas vaihteeks tämmönen kiva aihe ylös. Jos näitä ois vaikka kertynyt lisää.
Tässä on mun eka yritelmä. Tällä tuli ajettua aivan tolkuton määrä kilometrejä. Vuotta en muista, 2005 ehkä. Yllättävän hauska vekotin ajaa myös maastossa.
Tässä on seuraava askel. Työkalumainen ajopeli, jolla on myös ajettu erittäin paljon. Runko on vieläkin tallessa ja kuosissa.
Muistan diggailleeni tota Helkamaa jo silloin joskus Borenin Kulkuri-ketjussa. On vaan niin konstailemattomasti kasattu ja selkeästi ajoon tarkoitettu kokoonpano runkolukkoineen ja lukkiksineen.
Nyt löytyi tälle postille oikea osoite. Tännehän tämä on mukava laittaa jatkoksi.
Siivosin hyllyjäni ja sieltähän löytyi levyllinen kuvia mun ensimmäisestä fiksistä. Kuvattu ties millä kameralla, en tiedä oliko digikameraa edes keksitty tuolloin.
Siis jesuspoijat kuulkaa, pyörä on kasattu kesällä 1999…
Olin törmännyt Ameriikan sivuilla ajatukseen ajaa kaduilla kiinteällä ja halusin kokeilla omin jaloin. Muistan vieläkin miltä se tuntui - aivan hirveältä. 
Eroon kiinteistä pyöristä en ole kuitenkaan päässyt.
Kutsutaanko minua siis vanhaksi vai edelläkävijäksi?
Oliko sulla siis tammikuinen työpäivä pyörän selässä ensimmäinen kunnon kosketus jarruttomaan kiinteään? Vai sattuiko sopivasti viikonlopulle tai vapaapäivään toi kohtalon oikku että ehti “treenaamaan” tai saamaan jarrun ennen duuneja?
Ei ollut viikonloppu lähelläkään. Taisi olla tiistai tai jotain. Pyörää piti ronklata puoleen yöhön ja sitten yrittä nukkua. Unissa Kalevankatu jyrkkeni, oli jäisempi ja liikennettä oli ihan helvetisti. Pyörä vain liukui sinne Manskulle tai Fredalle. Säpsähtelin hereille ennenkuin kolahti.
Kelikin oli “melko sopiva”, eli edellisenä päivänä oli tullut snadisti lunta, jota kaupungin isännät sulattelivat suolalla, yöllä kuitenkin pakkanen kiristyi tuonne -12 paikkeille, joten luistelukelit ovat valmiit.
Ei tässä ketään, hyvin se meni ja tässä ollaan useampi vuosi myöhemmin.
Ensimmäinen ja toistaiseksi viimeinen fixini vuodelta 2006. Levarinapa ja tohtorin poraama ratas.
https://lh4.googleusercontent.com/DNdRXSNxH3v0U6ITwCNM9cdZYIbLCT-GXkSX1CibCVU0vWvd-LfO8O_2qcB6C8DU0-gGcYd_v4yX8UcGZdDSqjWqqLz6cqzeDyk=s512
Edit: rungon sain joltain ystävälliseltä bc-hellsinki-foorumin jäseneltä.
Claud Butler 2009
Ratas oli kapea 13hampainen kasetin lukkorengas. takakiekko kesti hyvin kunnes hampaita rupes katkeilee. ekat kaks aattelin et on ihan ookoo, mut kun hampaita oli jäljellä enään 7 tai 8 kasasin toisen kiekon. 42-13 oli aika kova välitys
^tossa on asennetta, tosi rottanen meininki.
