En nyt tiedä mihin lankaan tämän laittaisi ja on toisen käden tietoa (vaikkei mulla ole sinänsä syytä epäillä sisältöä, koska välissä ei varsinaisesti ole rikkinäistä puhelinta), mutta kuulin eilen, että poliisi oli antanut Bulevardilla väärään suuntaan yksisuuntaista pyörätietä ajaneelle päiväsakkoja liikenteen vaarantamisesta. En siis tiedä tilannetta yhtään, mutta ymmärtäisin rikesakon antamisen huolellisesta sekoilusta, mutta että päiväsakkoja?
Ei sillä, että se väärään suuntaan suhaaminen olisi yhtään oikeutettua edes Bulevardin pujotteluradalla.
Ilmeisesti, koska nyt sitten yksi toinen tuttu oli sähköskootilla painellut väärään suuntaan ja poliisihan oli ottanut sivuun. Ei tosin seuraamuksia, koska siellä oikean suuntaisella pyöräkaistalla oli työmaa just siinä kohtaa.
Muutama erillinen rike ja suun soitto sakon kirjoitus tilanteessa, hyvin helposti pääsee päiväsakoille, jopa jalankulkijana, kokemusta on.
Toinen syy voi myös olla, on maksamattomia rikesakkoja pohjalla, annetaan peloittelu mielessä jos rike(rikkeet) antaa myöden päiväsakottamiseen, menevät sitten joskus muuntoon jos ei suorita.
Jos pyörätiellä ajaminen ei onnistu (esimerkiksi pyörätielle kertynyt lumi estää pyörätien käytön), niin pyöräilijä voi tilapäisesti siirtyä ajamaan ajoradalle. Tieliikennelain 18 § sallii ajoneuvon käyttämisen myös muualla kuin sille tarkoitetulla tien osalla, jos erityiset olosuhteet niin vaativat eikä tästä aiheudu vaaraa tai huomattavaa haittaa.
Tulkitsisin tätä niin, että pari monttua jkpp-väylän päällysteessä ei vielä riitä perusteeksi.
Eli tätäkin varmaan tarkastellaan tilannekohtaisesti vasta käräjillä kun joku on jo rysäyttänyt sun takarenkaaseen ajoradalla, mitäs läksit kikkeliskokkelis.
Facebookissa on puhetta tilanteesta, missä pysäköidyn auton puskuri tulee jalkakäytävän päälle.
Pysäköidyn auton paikka katsotaan tietysti ulkomitoista, mutta mistä tälle säännölle löytyisi lähde? Väittävät, että riittää kun renkaat on ajoradan puolella.
Laissa kyllä lukee, että liikenteenohjauslaitteella osoitetun pysäköintipaikan ulkopuolella ei saa olla edes osittain, mutta rotvallissahan ei ole valkoista viivaa piirrettynä.
Laissa lukee myös, ettei pysäköity ajoneuvo saa aiheuttaa vaaraa tai haitata liikennettä, mutta väittävät että jalkakäytävän pitäis olla kokonaan tukittu ennenku kyse olisi haitasta.
Jos kyse on jalkakäytävästä nimenomaan ja puhutaan normaalista parinkymmenen sentin häiriöstä eikä mistään sellasesta, että joku kuorma-auto metrin peränylityksellä peruuttaa takarenkaat kanttaria vasten, niin mun mielestä tossa nyt ei ole ihan hirveitä ongelmia tiedossa. Jos jalkakäytävän käyttöaste on niin kova, että tollanen auton puskuri joudutaan ohittamaan puskuria hipoen, niin silloin toki autoilija saattaa saada epämieluisia kosketuksia menopelinsä julkisivuun, mutta harvoin kai nyt niin täyttä jalkakäytävillä sentään on.
Samaa mieltä, ei mun mielestä renkaat pikkusen kanttarilla tai puskuri sen yläpuolella ongelma ole kun puhutaan ehkä 10–15 sentistä.
Sitten kun perän ylitys pitkässä pakussa tunkee yli puoli metriä väärälle alueelle alkaa jo häiritä. Ja tähän pitäis löytyä mahdollisimman selvä legaali peruste.
Tapauskohtaista. Ylityksen absoluuttisen senttimäärän sijaan olennaista on kuinka suuren osan jalkakäytävästä se auto vie. Meijän futiskentällä on nimittäin aika kapea jalkakäytävä parkkiksen vieressä ja sinä on vielä fillaritelineet kohilla. Siinä kun Esko laittaa Skodansa 15cm kiveyksen yli, niin just ja just yks hoikka lapsi mahtuu ohi.
Jos tien yli menee suojatie, onko muualta ylittäminen laitonta?
Päteekö pyörätiellä, siis vain pyörille varatulla tienosalla muka joku yleinen väistämisvelvollisuus, eli niin hiljaa olis ajettava, ettei ikinä aiheuta vaaraa, vaikka jalaknkulkija ylittäis miten ja mistä sen pyörätien. EIi onko jatkuva suojatie?
Jos 2 pätee pyörätiellä, eikö sama päde ajoradallakin sit myös?
Nähdäkseni (ainakin) nämä tieliikennelain kohdat ovat jollain tapaa olennaisia tota pohdittaessa:
3 § Tienkäyttäjän yleiset velvollisuudet
Vaaran ja vahingon välttämiseksi tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta.
Liikennettä ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata. Ajoneuvoa ei saa ajaa aiheettoman hitaasti eikä tarpeettomasti äkkiä jarruttamalla.
4 § Tienkäyttäjän ennakointivelvollisuus
Tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi.
16 § Ajoradan ylittäminen
Jalankulkijan on ylitettävä ajorata suojatietä kulkien tai ali- tai ylikulkua käyttäen, jos sellainen on lähellä. Muuten ajorata on ylitettävä kohtisuoraan ja risteyksen vierestä, jos sellainen on lähellä.
Ajoradalle menevän jalankulkijan on noudatettava sitä varovaisuutta, jota lähestyvän ajoneuvon tai raitiovaunun etäisyys ja nopeus edellyttävät. Hänen on ylitettävä ajorata tarpeettomasti viivyttelemättä.
Ajorataan rinnastetaan tätä pykälää sovellettaessa pyörätie ja raitiotie.
Noista voidaan päätellä että vastaus kysymykseen 2 on kyllä ja samoin kysymykseen 3 myös.
Edit; eiku toi vika rivi meni multa ohi… nevermind.
Tästä oli joskus kaaaauan sitten oikeuden päätös, että “lähellä” on 400 metriä (tai oliko se 200 metriä, eli 400 metrin ylimääräinen lenkki). Joka tapauksessa onneksi olkoon jalankulkijat.
Nythän manskultakin otetaan valottomista kohdista suojateitä pois, mutta jätetään indikaattoriksi madallettua kanttaria, että siitä on hyvä ylittää tie. Syy taisi olla pitkälti sama, kuin mitä tossakin on kirjoiteltu, eli käytännössä sysätään vastuu väistämisvelvollisuudesta jalankulkijalle ja parannetaan ainakin teoreettisesti sen nopeamman liikenteen pääväylän liikenteen sujuvuutta.
Konsta kaivoikin tossa pitkälti noi oikeat kohdat tieliikennelaista esille, mutta konstan päätelmät eivät välttämättä ole täysin oikein. Käytännössä jos jalankulkija ylittää ajorataa tai tässä tapauksessa baanaakin, niin jalankulkijalla on väistämisvelvollisuus ja ylittämistapa ohjeistetaan tuossa 16 §. Se, että 4 § mainitsee tuon ennakointivelvollisuuden ei suoranaisesti tarkoita sitä, että ajoneuvon kuljettajan pitäisi aina varautua siihen, että joku voi yllättäen tulla alle, tällöinhän monessa paikassa esimerkiksi autolla liikkuminen olisi mahdotonta. Tuo ennakointivelvollisuus pätee enemmänkin siihen, että havaitessaan jotain sellasta, esimerkiksi pyöräilijä lähestyy ajoradan poikki kulkevaa suojatietä siihen malliin, että on jatkamassa yli, on autoilijan otettava tuo huomioon ja tarvittaessa hidastettava, jottei kolaria synny vain sen takia, että toinen on oikeassa ja toinen väärässä, jos mahdollisuus kolarin välttämiseen on olemassa.
Jos jalankulkijoita on runsaasti, ei voi tietenkään odottaa, että väylää kulkevat pyöräilijät ajattelevat jokaisen olevan mahdollinen liikennesääntöjen rikkoja, vaan silloin ajetaan normaalisti ja pääasiallinen vastuu on jalankulkijalla. Ajonopeutta esimerkiksi baanalla ei tarvitse laskea sen takia, että joku jalankulkija saattaa tulla yllättäen eteen, koska tuollainen täysin puskista tuleva tapahtuma ei ole samalla tavalla tuon ennakointivelvollisuuden piirissä.
Ootko sä josba tossa puheenvuorossas ensin sitä mieltä että on törkeää että vastuu väistämisvelvollisuudesta sälytetään jalankulkijalle mutta heti seuraavassa toteat että autolla ajo muuttuu mahdottomaksi jos vastuu on autoilijalla? Mä en ymmärrä.
Väellä taitaa usein unohtua että tieliikkennelaki velvoittaa kaikkia tienkäyttäjiä varovaisuuteen ja ennakointiin. Autoilijoita, pyöräilijöitä, jalankulkijoita. Mikään lainkohta ei vapauta ketään (ainakaan täysin ja kaikissa tilanteissa) mistään vastuusta. Se on se oleellinen juttu tässä.
Mitä ajonopeuksiin tulee niin ne on pidettävä sellaisina että vaaraa ei aiheuteta. Ohje sovittaa nopeudet muihin tielläliikkujiin johtuu sitten taas nähdäkseni siitä että sellainen lisää ennakoitavuutta. Ennakoitavuus lisää liikenteen turvallisuutta.
On totta että jos joku pongahtaa yllärinä puskasta tielle ja tulee kolari, oikeuteen mentäessä vetoaminen yllättävään tapahtumaan on varmasti aivan validi ja oikeutettu vetoomus, eipä tätä käy kieltäminen.
Mutta sitten taas jos ottaa asiakseen ajella kaupungissa sellaisella asenteella ettei pidä edes mahdollisena ajatuksena jokaisen jalankulkijan saattavan pongahtaa eteen milloin vain on mun nähdäkseni lähinnä kokematon kaupungissaliikkuja.
Esimerkiksi: jos vaikka Baanan vieressä on joku kaupunkitapahtuma ja jalankulkijaa hortoilee siinä ympäriinsä helvetisti niin nimenomaan ajonopeutta pitää laskea. Tämä siksi että tommosessa tilanteessa mahdollinen tiellepomppaus on - vaikkakin “laitonta” - kuitenkin ennakoitavissa.
Tähän alle vois joku nyt linkittää sen kamalan giffin missä Urheilukadulla joku ajonopeudestaan kiinnipitävä törmää pyörätien vieressä koikkelehtivaan alaikäiseen.
OK. Eli kohta 1. pitää paikkaansa, jos on suojatie niin siitä mentävä.
Mutta jos lukee noita konstan linkkaamia lainkohtia erit §16, niin eihän se niin ole, että jalankulkija saa ylittää suojatiettömän ajoradan, tässä tapauksessa pyörätien mistä kohtaa tahansa, niinkuin juuri siinä olisi suojatie.
Vähän siihen tyyliinhän tuossa Kymp somettaja asian muotoilee.
Selkeästi jalankulkijalla on väistämisvelvollisuus baanaa ylittäessään, ylitys on tehtävä kohtisuoraan, ripeästi ja lähestyvän polkupyörän etäisyys ja nopeus huomioiden.
Pyörällä perusvarovaisuus, mutta ei tossa miten vaan voi jalankulkija palloilla.
