Käytän ja oon aina käyttäny vipuja estoitta renkaita pois otettaessa ja asennettaessa. Mutta mullapa onki sisurit. Hähä.
Mäki käytän, mutta salaan sen iteltäni, nii ei jää paha mieli.
käytätkö joskus jonkinlaista vipua renkaan vanteelle saamiseksi?
- kyllä
- en
0 voters
Jäis tällä neuvolla aika moni rengas ajamatta 
3 Likes
Noissa r470-kehissä on kyl kovin ohuet kyljet. Esim. R460:ssa on isompi hook kyljen tukena, vaikkei sekään erityisen luja ole. Noi taipui kolahduksesta helposti ja pinch flatinkin sai herkästi. Muuten ihan kesti ajamista. En käytä rengasrautoja.
1 Like
Kiitosta, hyviä täkyjä tuli tuossa myös jälkikiristelyn suhteen. Täytyykin tarkistaa pinnojen kireys ensimmäisten ajojen jälkeen. Huomasin saman löystymisilmiön pumpattuani renkaan paikalleen.
Mitä vanteisiin ja rengasrautoihin tulee, niin tähän asti ei ole koskaan käynyt tuolla tavalla. Ei edes kun onnistuin katkaisemaan tänä talvena yhden rengasraudan kun jumppasin ISP:tä i35 kehille. Silloin kylläkin oli väsy ja kiukku päällä kun tubelesoinnista ei meinannut tulla yhtään mitään ja kiroilin itsekseni suihkussa kiekon kanssa.
Siksi ihmettelin suuresti tuon heppoisuutta aiempiin kokemuksiin verrattuna. Edessä on R460 kehä jarrupinnalla, ja tämä R470 disci tuli taakse kun R460 discit olivat juuri silloin loppu kun tilasin osat. Ajattelin että 2mm lisää sisäleveyttä ja paperilla “endurance” vs “performance” olisi jykevämpää tekoa kuin nuo R460:et. Piirrustusta kun katsoo, niin toden totta seinämävahvuus on ainakin 0,5mm per puoli ohuempi. 20mm sisämitta ja 24mm ulkomitta antaisi paperilla sen brutto 2mm seinämää per puoli, joskin todellisuudessa taitaa olla vähemmän kun tuo sisämitta näyttäisi olevan mitattu vanteen kynsistä, vai mikä niiden oikea nimi onkaan. R460:ssa on 2,5mm.
Sen vanteen reunan olakkeen leveys ei kerro materiaalivahvuudesta mitään. Vannejarruvanteissakaan vanteen reunojen paksuus ei kevyemmissä vanteissa ole kovin paljoa yli yhden millin.
R460-vanteiden, ainakin vannejarruversioiden, materiaali on melkoista kuttaperkkaa ja jarrutustuntuma todella ankea. Ne myös syö jarrupaloja paljon nopeammin kuin muut mulla olevat vanteet.
Ei kerro suoraan materiaalivahvuudesta huulen leveys tosiaan, mutta tukevuudesta ehkä kuitenkin kun se profiili tukee sitä jollain lailla. R470:stä lommojen oikominen on tosi kevyttä, vaikkei se R460:ssakaan paljon kovempaa vääntämistä vaadi, mutta eroa on. Seinämävahvuuden sinällään vois olettaa olevan varsin sama, kun ovat niin samanlaisia vanteita, mutta en oo mitannut. Vannejarrukehistä joskus mittailin, Open Prossa tais olla jotain 1,2 mm uutena ja retkikehissä 1,6 mm. Eräs vanne joskus 0,7-milliseksi kuluttuaan antoi periksi taipuen koko matkalta ulos keskeltä jarrupintaa ihan suoraan ajamisen paineesta. Jossain 0,9 kannattais vaihtaa viimeistään, riippuen toki varmaan alumiinista. Noi DT:n levarikehät ei juuri sitä paksummilta vaikuta näppituntumalla.
kevyt
kestävä
halpa
näistä kaksi.
Selkeitä heikkouksia siinä kyllä, mutta selvennän vielä että omien kokemuksieni mukaan ovat kuitenkin kestäneet ja toimineet noin muuten hyvin ajamista jotain kymmeniä tuhansia kilsoja, nytkin toisten kiekkojen etuvanteena 460. Sisureilla, levyjarruilla. Tubeleksena noista näyttää kumi helposti tippuvan hyllyltä alas, kun puhjennut rengas on tyhjänä ja koittaa tunkea flättiin tulppaa, ei oo niin semmosta kynnystä joka pitäisi tyhjän kumin paikallaan.
Kiekkojen rakentaminen sorapyörään on ollut harkinnassa ja juuri tuota ylläpuitua r460 mietttinyt yhdeksi vaihtoehdoksi.
Toisena vaihtoehtona on ollut Mavicin Open Pro Disc UST. Näistä löytyy aika heikosti tietoa, sillä kaikki keskustelut tuntuu koskevan vanhaa open prota. Löytyykö täältä kokemusta näistä, esim. miten kestää ja miten tubeless hommat toimii muilla renkailla entä mavicin omilla ust-renkailla?
Yhdessä vaiheessa Mavic ei yleisesti tuntunut olevan kovin kovassa huudossa tuolla ylempänä, kun koitin kokemuksia etsiä.
Open Pro UST Disc on itelläni Mash Workissa takapyörässä, etupyörässä vannejarruversio, ja noi on hyvät kehät. Toimii tubelessina kuten pitääkin, vipuja ei kannata kuitenkaan renkaan asentamiseen käyttää.
ERD kantsii varmistaa tarkkaan. Kirjoitin näistä joskus pari vuotta sitten mittaustuloksiani tänne, pitäis haulla löytyä. Discille on yksi mitta ja vannejarruversiolle toinen. Sain hiljattain yksärinä kiitoksen, että joku oli käyttänyt niitä mittoja ja saanut oikeanpituiset pinnat.
Suosituksia kehiksi työn alla olevaan vanhaan Dawes Super Galaxyyn,vintage henkinen randonneur/gravel bike tulossa tästä.
Eli jotkut kirkkaat, vannejarrulliset, 700c, tubeless ready kehät hakusessa.
Velocity A23 tulee ekana mieleen
2 Likes
Pacenti Brevet sit toisena. Velo Orangen Voyager varmaan sit jo turhan jytky.
2 Likes
Nää Pacenti Brevetit on kyllä nätit. Sitten kun löytäs jostain EU:n sisältä tämmöset… Tietoo myykö joku liike Suomessa näitä?
Tännekin tiedoksi, tuli nyt rohkeuspäissään laitettua näille kehille GP5000 TL kumit 28mm levyisinä. Niin eteen kuin taakse meni renkaat nätisti käsin vanteille ilman suurempaa säätöä. Vanteilla yksi kierros Swissin teippiä ja kumpikin rengas nousi huulille sekä tiivistyi ihan ilman litkujakin pelkällä tavallisella jalkapumpulla. Litkun (Stans perus) lisäyksen jälkeen pysyneet paineissa ja noin sata kilometriä takana huoletonta ajoa. Vähän aikaan tuo vääntynyt sauma suhisi litkujen lisäyksen jälkeen, mutta pieni ravistus ja ongelma tipotiessään. Eli nuo kehät + swissin teippi + gp5000 28mm TL-renkaat on erittäin yhteensopiva kombo tällä kokemuksella ainakin.
Biermanin Jarno on tossa joku aika sitten laittanut Excelin raksuttamaan ja mittaillut vanteen leveyden vaikutusta vierintävastukseen:
3 Likes
BRR - paikka, missä 0,65 watin erotus on ”clear advantage”. 
Mutta joo, maantiepyöriin ja greivelbaikuihin noin 19-22 mm sisäleveys, maastopyöriin vähintään 25 mm. Tämmöisiinhän ne speksatut valinnat on useimmilla viime vuosina tainnu muutenkin osua.
1 Like