Jos 410 mm matkalla kumpikin chainstay taipuu 2,5 milliä ulospäin, se on 0,06 mm chainstay-senttiä kohden.
400 etäisyydellä leveys olisi 129,94 ja 420 mm päässä 130,06 mm.
Tietenkin tässä on oletus, että taipuma alkaisi jo keskiöakselin kohdalta, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa. Suuruusluokka on kuitenkin toi.
Laakereita pieni takahaarukanpään vinouma ei pasko. Laakerin ulkokehä on tukevasti navassa ja sisäkehä akselilla, sisäpuoleltaan tuettuna ja ulkoa navan hatun painamana. Se vinouma oikenee ennenku jämpti taka-akseli taipuisi. Tompsukan laakerit ovat muusta tai muista syistä hajonneet.
Kiitos kaikille vastanneille! Itsehän kyselin ihan vaan itseäni varten koskapa aion sulloa napaseni 5 milliä liian kapeaan perään ja huolestuttaa tuhoutuuko kaikki. Mutta huojentavaa kuulla että ei.
On on ja onhan tuota tullu tehtyä monet kerrat vuosien varrella. Mutta enpä oo koskaan edes pysähtyny miettimään että minkä suuruisista asioista näissä oikeestaan edes puhutaan. Väitänpä että aika monen fillarin haarukanpäät on tuon verran vinot jo uutena ostettaessa.
Testasin kiekolla molemmilta puolilta vuorollaan kiristämällä mihin suuntaan kumpaakin drop outtia pitäisi säätää ja väänsin suoraksi jakoavaimella. Nyt asettui heti nätisti. Vääntö oli kyllä aika rajua aikaisemmin ja näkyi kyllä navassakin muutoksina. Sitä en tiedä mikä osa antoi periksi.
Hitto piti oikeen ruveta laskemaan ittekki. Jos tossa mun skenaariossa chainstay rupeaa taipumaan vasta 30mm keskiön takana ja ajatellaan että 130mm sisäleveys onkin jo lukkomutterin etureunan kohdalla niin silloin mutterin takareunan kohdalla haarukan sisäleveys on 130,27mm. Onhan se ny jotain se. Epämiellyttävää.
Toki sekin on jotain. Ite sovittaisin takahaarukan ja navan toisiinsa vääntelemällä ja/tai prikkoja hyödyntämällä tapauksesta riippuen. En tykkää ajatuksesta vääntää takahaarukkaa takakiekkoa kiinnittäessä.
Urvélossa on perä sen verta toleranssin toisella reunalla että kun vedon puolen vetää yksikseen kireälle, kumi ottaa vastakkaiselta puolelta haarukkaan kiinni. Mutta kuka sitä käskee siltä puolelta ensin kiristämään. Aivan hyvä.
Tuota problematiikkaa kannattaa miettiä käytännössä osien halkaisijoiden ja pituuksien suhteessa. Taipuma voimasta kasvaa karkeasti pituuden toisessa potenssissa ja taipuman suuruus on käätäen verrannollinen osan halkaisijaan, noin kolmannessa potenssissa. Halkaisijan tuplaantuessa taipuma putoaa kahdeksanteen osaan tms. Koneella tuota saisi hyvin arvioitua. Haarukan jalka on melko pitkä, mutta halkaisija iso ja akseli lyhyt mutta halkaisija pieni. Äkkiarvaamalta lopputulemaa on vaikea arvioida, mutta jonkun tasapainon tuo systeemi ottaa ja akseli taipuu sitä enemmän mitä enemmän sitä kammetaan. Voi siis olla, että ihan pienellä heitolla ei akseli juuri mitään taivu mutta isompi määrä vaikuttaa. Tuotahan voisi testata vetäsemällä akselin kunnolla ruuvipenkkiin ja kokeilemalla leukoja vastaan tuota kuvitteellista oikaisua tehdä kehältä kääntäen. Jos se ei kertakaikkiaan juurikaan onnistu, ei akselikaan taivu. Tuosta sopivilla yhdistelmillä kuitenkin akselin taipuminen on mahdollista.
Mulla on parikin Surlyn napaa, jotka on tuosta eri mieltä.
Ja niissä vanhemmissa “säädettävissä” Surlyissä sekä Micheissä on sitten lukkomutterit, joita vastaan kiekon kiinnittämisessä käytetty mutteri puristaa haarukanpään. Se oli niinku se pointti, että vähän vinossa oleva haarukanpää ei paina laakeria vinoon.
Lumikko - 0:28, 25.1.2017 »
Mulla on parikin Surlyn napaa, jotka on tuosta eri mieltä.
Ja niissä vanhemmissa "säädettävissä" Surlyissä sekä Micheissä on sitten lukkomutterit, joita vastaan kiekon kiinnittämisessä käytetty mutteri puristaa haarukanpään. Se oli niinku se pointti, että vähän vinossa oleva haarukanpää ei paina laakeria vinoon.
Mutta se vino pää puristetaan kahden tasopinnan väliin ja se koittaa kiertää akselia. Akselin kiertyneisyys kiertää laakerin sisäkehää. Akkiarvaamalta vaikutus on niin pieni, ettei tarvitse huolestua.