Mitä kiinteään välitykseen tulee, se ei ole kestävä argumentti pyörätyyppejä vertaillessa. Jos haluaa kiinteävälitteisen 29er-maasturin, valkkaa vain rungon, joka mahdollistaa keskiön tai takanavan liikuttelun. Muutama malli putoaa pois laskuista, mutta käypäisiäkin runkoja on vaihtoehdoiksi asti. Kiinteä välitys oli itellä 29eriä kootessa ehdoton vaatimus, siltikin sai valkkailla eri rungoista mieleistään riittävän pitkään.
Jos Jussi avasi Mikan tarkoittaman 29er-tyhmäpyörän merkityksen oikein, allekirjoitan suosituksen, että maastoajo kannattaa aloittaa jollain muulla vekottimella. Trikkipyörä on maastossa kurjempi laite kuin maasturi talvikommuutterikäytössä. Talvisin maasturin vakaudesta ja matalasta keskiöstä ei ole ollut haittaa, koska tarkoitus on lähinnä päästä paikasta toiseen. Kesäisin 29er on sitten vain maastoajossa ja kaduille on eri vekottimet.
Oikea 29er - jopa täysjäykkänä ilman vaihteita - liikkuu maastossa nautittavan hyvin, mitä ei voi sanoa trikkipyörästä leveilläkään kumeilla. Osaavilla jannuilla tilanne on varmaankin toinen, mä möyrin metsässä puhtaasti hauskanpitopohjalta. Kuten Jii tuossa yllä kommentoi, trikkipyörällä saa rutkasti lisähaastetta hommaan. Semmosta tuskin aloittelija kaipaa. Tämä vertailu ei kaadu siihen, että maastoajo helpottuu vielä lisää vaihteiden ja jousituksen myötä.
saatettiin hakea myös keskiön korkeutta. mutta joo, no en mä stiimrollerillakaan digaa ajella kiinteisenä 175-millisillä kammilla (+ fläteillä)…
each to one’s own, mutta vaikka maasturit, erit. isopyöräiset sellaiset, ovatkin nykyisin kovin muodikkaita, niin en minä moista ottaisi, jos en lähtökohtaisesti metässä ajelisi.
Jotenkin tuntuu, että tuo Unitissa oleva ketjun kireyden säädön systeemi on fiksumpi verrattuna lähes kaikkiin muihin SS levyjarrupyöriin. Yleensä pitää säätää lisäksi levyjarrun paikkaa, kun tuossa Unitin ratkaisussa se kulkee mukana. Käytännön kokemusta ei ole kummastakaan ratkaisusta, mutta ajatuksen tasolla tuo tuntuu minusta fiksummalta systeemiltä. Nythän noiden 2013 mallien julkaisun myötä saattaisi saada 2012 Unitia hyvinkin edukkaasti.
Convdo - 22:15, 6.8.2012 »
Jotenkin tuntuu, että tuo Unitissa oleva ketjun kireyden säädön systeemi on fiksumpi verrattuna lähes kaikkiin muihin SS levyjarrupyöriin. Yleensä pitää säätää lisäksi levyjarrun paikkaa, kun tuossa Unitin ratkaisussa se kulkee mukana. Käytännön kokemusta ei ole kummastakaan ratkaisusta, mutta ajatuksen tasolla tuo tuntuu minusta fiksummalta systeemiltä. Nythän noiden 2013 mallien julkaisun myötä saattaisi saada 2012 Unitia hyvinkin edukkaasti.
Taka-akselin eli jarrulevyn paikka suhteessa jarrusatulaan pysyy paikallansa käytettäessä mitä tahansa EBB systeemiä, koska akseli seisoo tiukasti pystydropeissaan. (Kommentoin näin Unitin systeemiä ollenkaan tuntematta)
Convdo - 22:15, 6.8.2012 »
Jotenkin tuntuu, että tuo Unitissa oleva ketjun kireyden säädön systeemi on fiksumpi verrattuna lähes kaikkiin muihin SS levyjarrupyöriin. Yleensä pitää säätää lisäksi levyjarrun paikkaa, kun tuossa Unitin ratkaisussa se kulkee mukana. Käytännön kokemusta ei ole kummastakaan ratkaisusta, mutta ajatuksen tasolla tuo tuntuu minusta fiksummalta systeemiltä. Nythän noiden 2013 mallien julkaisun myötä saattaisi saada 2012 Unitia hyvinkin edukkaasti.
Taka-akselin eli jarrulevyn paikka suhteessa jarrusatulaan pysyy paikallansa käytettäessä mitä tahansa EBB systeemiä, koska akseli seisoo tiukasti pystydropeissaan. (Kommentoin näin Unitin systeemiä ollenkaan tuntematta)
Unohdin hienosti ajatuksen ulkopuolelle EBB systeemit kokonaan, eli vertailu perustui lähinnä vaakadropillisiin kuten KM, Pompetamine, Road Rat, jne.
Skidi: oon 90-luvun maasturimuodin jäljiltä katupyöriin ja kapeisiin slikseihin heränneenä terveen kielteinen maastureita kohtaan katukäytössä. Kesällä mun maasturit näkee katua tasan sen verran, mikä on lyhin reitti pöpelikköön. Me ollaan varmaan itse asiasta samoilla linjoilla, mutta tulkittu kysyjän tarpeet eri tavalla.
Mä tulkitsin RTZ:n hakeman pyörän lyhyesti muotoon “talvikommuutteri ja maastokelpoinen - katupyörä löytyy jo”, siksi päädyin maastopyörää kannattamaan. Maastoajo hoituu trikkipyörällä huonommin kuin miten täysjäykkä maasturi taas taipuu katuajoon, kunhan välitys ja kumit on valittu fiksusti.
Convdo - 22:15, 6.8.2012 »
Jotenkin tuntuu, että tuo Unitissa oleva ketjun kireyden säädön systeemi on fiksumpi verrattuna lähes kaikkiin muihin SS levyjarrupyöriin. Yleensä pitää säätää lisäksi levyjarrun paikkaa, kun tuossa Unitin ratkaisussa se kulkee mukana. Käytännön kokemusta ei ole kummastakaan ratkaisusta, mutta ajatuksen tasolla tuo tuntuu minusta fiksummalta systeemiltä. Nythän noiden 2013 mallien julkaisun myötä saattaisi saada 2012 Unitia hyvinkin edukkaasti.
Aika monissakin SS-maastureissa saa ketjun kireyden säädettyä levyjarruun koskematta. Kaikissa EBB-malleissa tietysti, mutta noita säädettäviä dropouttejakin on jonkin verran eri pyörissä käytetty.
Ketjun kireyttä ei tule päivittäin tai viikottainkaan roplattua, joten ei toi mikään hirveän iso juttu käytännössä mulle ainakaan ole, mutta kiva yksityiskohta ja helpottaa elämää vähän. Toki jos vaihtaa välitystä usein, ominaisuudesta on enemmän hyötyä. Ajattelin pyörää hankkiessani, että toi on tosi tärkeä juttu, mutta jälkikäteen neuvoisin toiselle, että jos runko muuten miellyttää, niin ilmankin pärjää. Mulla on 29erissä nyt epäkeskiö, mutta uudessa rungossa yksinkertaiset haarukanpäät takana, joten tuleepa sitten kokemusta molemmista.
Osaisivatko Lumikko tai joku muu maasturimies kommentoida tuota runkokokoasiaa? Eli jos satun suosituksien mukaan just kokojen väliin, niin lyhyempi runko + vähän pidempi stemi vai pidempi runko ja vähän lyhyempi stemi? Kun en tuosta maasturfitistä kauheesti ymmärrä.
Mihin hintaan tota Unitia on siis myyty? Onks toi bikeshopin 799€ siitä kelvollinen hinta (2012 malli)? Ei näyttäs ainakaan äkkiseltään olevan tohon 2013-malliin tullu mitään uutta kuin toi über-siisti raw metal -väri, tekniset speksit näyttäs ainakin äkkiä katottuna identtiset.
Edit: onhan siinä tullu tommonen taivutus ala- ja vaakaputkeen kanssa.
Oon yleensäkin pyörien mitoituksen kanssa opetteluvaiheessa, ja etenkin maastureiden kohdalla on menossa kokeiluvaihe. Mut ehkä yhden opettelijan mietteistä kostuu jotain.
Ensinnäkin toi mun L-kokoinen HX2 on venähtänyt liian pitkäksi 60 mm stemmin ja droppitangon kanssa. Lisäksi tanko asettui lopulta liian alas, kun kiirehdin ohjainputken katkaisun kanssa. Oon yleensä kärsivällinen, mutta joskus sitä tulee töpättyä. Näiden vaikutus näkyy siinä, että alaselkä kipeytyy pidempään ajaessa ja keulaa on vaikea nostaa. Tohon saisi kyllä lyhyemmän stemmin, mutta semmoisen kanssa tanko tulisi vieläkin alemmaksi, koska nykyisessä on 30 asteen kulma. Positiivisena kokemuksena tossa on päässyt oikein hyökkäävään asentoon ja saanut painopisteen alemmas.
Mielessä on muutamia keinoja saada tanko taaemmas laskematta sitä kuitenkaan alas. Lisäksi funtsin perinteisen tangon asentamista samaan stemmiin droppitangon tilalle, mikä siirtäisi käsiä aika huikeasti ylös ja taakse. Tossa pyörän vieressä on kans odottamassa pidempi ja loivempi stemmi perinteisempää setuppia ajatellen. Eiköhän näistä osaa muutaman viikon jälkeen kertoa lisää.
Semmonen mielikuva mulla on, että vähän liian pienen rungon haitat ovat pienempiä kuin vähän liian ison. Monet muut juttelee samaa, että pienellä tykkäävät ajaa. Tosin 29ereistä puhuttaessa on kyseessä aika vakaat ajopelit, joten stemmi saa olla totuttua lyhyempi, mikä kallistaisi vaakakuppia isomman rungon suuntaan.
Yks viime aikojen tärkeä oivallus on ollut se runkokokotopikki. Competitive cyclistin laskuri avasi vähän silmiä, samoin Peter Whiten kirjoitus. Esimerkiksi mulle suositellaan kaikenlaisissa taulukoissa 60 cm maantierunkoja, mutta oikeasti 58 cm on just täydellisen pituinen. Vaikka ei olisi kokojen välissäkään, aiheeseen kannattaa paneutua ja ottaa ne omat mittansa avustajan kanssa.
Joo, mitat on otettu avustajan kanssa ja toptuben pituuden mukaan siis katoin olevani kokojen välissä. Tai oikeammin niin, että saisin varmaan esim. tossa unitissa jotenkin toimimaan sekä 16" että 18" rungot, effective top tube noissa 22,5" ja 23,5", competitive cyclistin mukaan XC fit ja All-mountain fit asettuvat haarukkaan 22,6-23,5". Kuustoistatuumasen huomattavasti muita malleja löysemmän keulakulman takia tuo 18" kiinnostais kun epäilyttää että toi pienemmän ohjauskulma ois kompromissi toe overlapin välttämiseksi. Ja kompromissi on kompromissi. Toisaalta taas intuitiivisesti ninerissa vois pienempi runko olla helpompi käsiteltävä, mutta kun tietoa maasturin mitoituksesta ja kokemusta sellaisella ajosta ei kauheasti ole niin voipi mennä metsäänkin näiden kanssa… eiku.
Maastoon aina mieluummin vähän liian pieni kuin vähän liian iso runko. Pysyy paremmin näpeissä ja on ketterämpi.
Mietiskelin enemmän tuota Lumikon pointtia tuosta ettei trikträk-maasturi ole aloittelijalle se paras mahdollinen möyryämiskone. Se pitänee varsin hyvin paikkansa, en jotenkin tullut ollenkaan ajatelleeksi sitä että vuosikymmen maastossa ajamista antaa sen verran tuota silmää ja tekniikkaa että menon saa maistumaan huonomminkin soveltuvalla kalustolla. Ajotekniikkaa tuossa kyllä tarvitaan ja kyllähän sen varsin nopeasti oppiikin jos vaan malttaa treenata.
Kun nyt tuosta talvikommutoinnistakin on ollut puhetta,jos olisi pakko ajaa maastoajot ja talvihyötymatkat samalla pyörällä niin kyllähän trikträk-maasturi sen asian ajaa, mutta ei se todellakaan mikään optimaalinen ratkaisu ole. Siinä saakin sitten veivata välityksillä (maastoon kevyt ja sohjoon vähän taakimpi) eikä kunnollisia lokareitakaan oikein saa kiinni. Jos ihan aikiusten oikeasti pitäisi ajaa työmatkaa niin kyllä se krossari on kaikin puolin järkevämpi peli - siis jos järjellä pitää jotain perustella. Se, onko sitten kivempaa järkevyyden kustannuksella jollain toisella onkin aivan eri juttu.
Ja tuosta Unitin sliding dropout-systeemistä, olen kyllä nähnyt useankin tapauksen jossa on ollut ongelmia saada dropoutit pysymään paikoillaan. Ei se mikään jeesuksen uusi tuleminen ole vaikka se teknisesti näyttää toimivalta. Eli jos siihen osaa varautua niin ei se varmaan sen huonompi systeemi ole kuin EBB:kään, suhtaudun kuitenkin terveen kriittisesti kumpiinkin. Jos lähtökohtaisesti on kiintsarilinjalle lähtemässä ei perus horisontaalidropouteja parempaa ratkaisua juuri ole, vaikka se sitten sinkuloidessa ja levyjarrutellessa tarkoittaa jarrun kanssa nypläämistä.
Semmonen mielikuva mulla on, että vähän liian pienen rungon haitat ovat pienempiä kuin vähän liian ison. Monet muut juttelee samaa, että pienellä tykkäävät ajaa. Tosin 29ereistä puhuttaessa on kyseessä aika vakaat ajopelit, joten stemmi saa olla totuttua lyhyempi, mikä kallistaisi vaakakuppia isomman rungon suuntaan.
.
Vähän liian pienen rungon kanssa pystyy elämään, jos reachia on tarpeeksi. Maastossa kuitenkin joutuu perseen nostamaan penkistä melko usein ja jos silloin tanko on sylissä, niin ei oo kiva. Nykyään maastossa stemmien mitat on lyhenemään päin johtuen mm. loivemmista keulakulmista ja niinpä itse kyllä ottaisin mieluummin rajatapauksessa isomman rungon. Olen 181cm ja ennen ajelin n.585-590mm vaakaputkella 100mm stemmillä, nyt 610mm vaakaputki 60mm stemmillä (old skool enskaa lähinnä, eli peruslenkinajoo).
Ajatuksia tuosta runkokoosta. Ite oon 178cm, mutta mulla on pitkä selkä ja pitkähköt kädet. Olen ottanut yleensä L-koon raamin, koska siinä on pitempi vaakaputki ja saan lyhyellä stemmillä säädettyä ajoasennon kohilleen, matalammaksi. M-kokoinen ois varmaan monen suositus, mutta en tykkää ajaa mikkihiirirungolla, jossa on metrinen stemmi ja ajo muutoin kiikkerää neppailua. Yleensä erot 16-18 tuumaisen tai M-L välillä menee juurikin tuossa 176-180 välimaastossa, joka hankaloittaa valintaa.
Esim. Inbredissä mun koko on 18,5 ja Haron Maryssa 18. Kumpikin runko tuntuisi istuvan käteen kuin hansikas. Harolla on nyt takana paljon kilometrejä ja ilman mitään kipuja. Viime viikonloppunakin Syöte MTB kivikko-juurakkoperkeleineen ilman mitään ongelmia.
Itellä pituutta 182cm, ja käytössä GT Peace 9er kokoa M, joka on 17". Runkohan on kyllä todella pitkä verrattuna korkeuteen, eli 61,2cm. Tuo M on osoittautunut erittäin kivaksi. Edellinen oli 19" rungolla, mutta huomattavasti lyhyempi, mutta kyllä tämä GT on ollut huomattavasti mukavampi, ehkä myös teräsrungon tuoman pehmeyden vuoksi. Vähän lyhyemmän stemmin ja/tai 0-setback tolpan hommaan varmaankin vielä…
jiin pointista koppi; mihin katosivat cx-pyöriä speksaavat?!
krossari on kuitenkin se aikuisen miehen valinta ympärivuotiseen järkisiirtyilemiseen suomen oloissa, ja ihan pikkasen ajettevampi kuin nämä muodikkaat maastovärkit. niitä todellisia nietospäiviä on kuitenkin verrattain vähän ja ainakin pääväylien kelvien auraus on toiminut kohtuullisesti viimeiset pari vuotta. toki jos sinne näreeseen on päästävä, niin sitten mtb. mutta jos meininki on vahvasti siirtymäpainotteista, niin miettisin tuotakin vaihtoehtoa…
esim. tosta ajoon valmis kompliitti kohtuuhintaan.
^^Niinkuin jossain tuolla keskustelun tuoksinassa mainitsinkin, krossariakin on tullut mietittyä. Semmoinen kun varmaan toimis myöskin kesäkauden retkipyöränä kivasti ja olis paremmilla keleillä kivempi ajettava kuin paksurenkainen maastogeolla varustettu runko. Isopyörät kuitenkin houkuttaa, koska en millään jaksa uskoa, että nuo lähiöiden kelvit tulee olemaan yöllisen lumisateen jäljiltä klo 7 aamulla aurattuja. Tällä ajattelulla ens talvi on tietenkin taas se tuttu lumeton loska-experience…
