Tuli vain mieleen, että yksi englannin hienoimpia hetkiä on sekä leipäjuuresta että kulttuurista käytettävä ”culture”. Ehkä se kertoo myös jotain molemmista, tai ainakin englantilaiseen näkökulmaan aiheesta.
1 Like
Juuret toki siis syvemmällä ja laajemmalla 
On paikannimiä ja paikannimiä, eikä mun mielestäni ole ihan yhdentekevää, valitaanko nimeksi Hanko tai Brooklyn, tai sitten Gálddoaivi. Jos siis ajatellaan tätä näkökulmaa, että itelle ja kohderyhmälle vieraiden nimien käyttö tuo brändiin eksotiikkaa. Mun nähdäkseni vieraskielinen nimi tuotteella, tapahtumalla tai palvelulla on ihan yhtä eksotisoivaa riippumatta siitä, onko kyseessä vieraskielinen erisnimi tai muu substantiivi, tai verbi tai mikä vaan sana.
Tuosta kolkan tikkaista ja fillarin tai tapahtuman nimiin liittyen tuli mieleeni järjestäjän tai muun tekijän positio: tämmönen Lullebiegga tai Gálddoaivi näyttäytyy 1-2 harrastajan tekemänä aika erilaisena kuin jos joku valtion projekti saamelaisalueella nimettäisiin tällä tavalla ”paikallisten kanssa konsultoituna”, tai jos vaikka Tunturi nimeäisi jonkun mallinsa tällä tavalla ja taustalla olisi vaikka fillareissa käytetyn raaka-aineen louhinta alkuperäisväestön jyränneen kaivosyhtiön toimesta, tai jos firma olisi käyttänyt alkuperäisväestöä pakkotyövoimana tehtaillaan.
Tahtoo siis sanoa, että tämmösten pienten tekijöiden puuhien nimissä on mun mielestäni enemmän liikkumavaraa, vaikkakaan ei ihan free pass kaikkeen mitä mieleen tulee.
Tältä pohjalta en saa pidettyä Oton fillarin tai ton pyöräilytapahtuman nimeä ongelmallisina, mutta jos pitäisin, se koskisi molempia.
3 Likes
Hymistelin kyllä äsken, kun tein Vantaalla klv-siirtymiä pyörällä, jonka nimi on ruotsin kielelle eksotisoitu Sipoo.
Tähän keskusteluun etäisesti liittyen muistelin millaisilla ritsoilla osa entisen opiskelupaikkakuntani mm. Afrikan ja Aasian maista tulleista opiskelijoista sotki loskassa. Joku ehk. 30 v. n. 175 cm nainen näkyi monesti sellaisen 22" (?) lastenpyörän päällä. Tuntui vähän surulliselta, että eikö oikeesti oo parempaa löytynyt.
mielestäni ei katso henkilön sukupuolta tai etnisyyttä se millaisella fillarilla ajaa. veikkaisin että on voinut käydä jotain seuraavista
pakko rako eli joku fillari on ollut saatava ja vähiten paska on valittu
ei tiedä millainen fillari on oikeanlainen itsensä kokoiselle
saanut pyörän lainaan jostain
nämä tuli ensimmäisenä mieleen toisaalta en myöskään ihan ymmärtänyt miksi kerroit mitä kerroit
vaikka Tunturi nimeäisi jonkun mallinsa tällä tavalla
Siis
5 Likes
Olipa yllättävä käänne ja sivistyksen lisääntyminen. Kiitos.
1 Like
Totta, ei tuo edellinen viesti tainnut oikein osua maaliin.
Sitä vaan lähdin hakemaan, että siihen kuka pyöräilee arkisesti tai harrastusluontoisesti vaikuttaa monenlaiset resurssit, joita sattuneesta syystä esim. valkoisilla miehillä tuppaa olemaan enemmän kuin monilla muilla.
Kuten nyt vaikka:
-itsevarmuus tuollaisessa kontekstissa toimimiseen: esim. liikenne, pyöräpajat, myös tällaiset keskustelupalstat ym.
-tekemisen tausta ja kokemus lapsuudesta asti: esim. teknisten taitojen oppiminen
-raha, tilat, tietotaito, aika…
-sosiaalisten piirien kannustava vaikutus
Toki kaikilla em. henkilöillä kaikki näistä eivät tietenkään täyty, mutta ajattelin nyt listata esimerkkeinä minkälaiset asiat voisivat vaikuttaa
oot ihan oikeessa ja jos en väärin muista niin tota teemaa onkin täällä topsussa sivuttu jo jonkin verran. kiitos kun selvensit. no mut se niistä valkosista miehistä tässä kontekstissa tällä kertaa vaikka heidän esi-isillään onkin iso roolinsa tässä tarinassa.
1 Like
https://tools.ietf.org/id/draft-knodel-terminology-00.html#rfc.section.1.2
There is even a name for this pervasive language pitfall: the association of white with good and black with evil is known as the “bad is black effect”
1 Like
Eikö ”musta jää” viittaa jään kehnoon havaittavuuteen eikä niinkään ”musta=paha”-ajatteluun?
There are scientific uses of black that are related to light– blackholes are black because light cannot escape them; a spectrographic blackbox is used as a metaphor for things that cannot be seen (e.g., blackbox is really a riff on the metaphor for light as visibility).
Varmasti tuossa on ensisijainen tarkoitus ollut kuvata koettua tilannetta.
Asfaltti on musta,
mutta se on liukas,
siinä on jäätä,
jää on siis mustaa.
Mutta ei kukaan kuvittele, että taivaalta sataisi mustaa vettä, joten miksi mieli valitsee tuohon mustan kuvaamaan jään heikkoa näkyvyyttä “näkymättömän” sijaan onkin nimenomaan mielenkiinnon kohde. Ehdotus on, että kyseessä on opittu “paha=musta, hyvä=valkoinen” ajattelu. Ennen kuolema kulki mustassa kaavussa. Mustakaapu oli Akkarin kaikista pahin tyyppi. Nykyään roistot ajaa leffoissa sankaria takaa mustilla katumaastureilla. Jne.
1 Like
näkymätön jää hyvä
musta rolleri
assosiaatio: vitun hyvä
2 Likes
Oiskohan tuo musta = paha kuitenkin semmonen juttu joka ei alunperin liity ihonväriin mitenkään. Pimeys on ollut pahaa, pelottavaa ja mustaa ennenkuin ensimmäistäkään värillistä ihmistä on edes nähty näillä seuduilla.
3 Likes
Plz tän on nyt pari tyyppiä jo mokannut. Lukekaas mun viesti ajatuksella. Se assosiaatio menee toisin päin ja se on olennaista tän asian ymmärtämiseksi. “Pahuus esiintyy tyypillisesti mustassa.” Vähän niinku paloautot esiintyy tyypillisesti punaisessa värissä, mut punaiset autot ei oo kaikki paloautoja.
En tiennykkään, että assosiaatioilla on suunta!
Edit: siis, tietty joku aina herättää sen assosiaation, että sikäli niillä on temporaalisessa mielessä aina suunta, mut oon aatellu, et ne käsitteet itsessään olis rinnakkaisia, eikä niin et toinen on toiselle alisteinen.
1 Like
miksiköhän sitä vettä kiinteässä muodossa tosiaan sanotaan tietyissä olosuhteissa peilijääksi vaikka eihän taivaalta sada peilejä eikä siitä aina edes heijastu oma kuva ja joissain tilanteissa sehän näyttää mustalta 
2 Likes