Oon katellu sukulaisten mittoja sillä silmällä, että tästä ei tarttis hankkiutua eroon, kun lapset kasvaa siitä yli. On nimittäin harvinaisen hyvin tehty runko vaikka onkin Cannondalen low-endiä.
Cannondale Caad 10 Black Inc #yötön3000 maalissa.
Ensiasennus-osasarja Sram Red ja hiilarikiekot.
Kuvassa koristeltu vaikka millä.
32mm GP 5000 mahtuu mukavasti.
90- ja 00-luvun Cännärit on lähellä sydäntä. Mankkiksen T1000 kuolattu pitkään ja eBay hakuvahdit ollu päällä +2 vuotta, mutta liian pieniä runkoja tulee myyntiin .
Heh, kiitos vaan. Itse olen taas ihmetellyt tuota sun Cännäriä Pelagon sisäpihalla jotain vuosia sitten ja viimeks komponenttikirppiksellä. Siisti vehje!
Oma Cännäri niin rapeassa kunnossa etten kehtaa edes ottaa kuvaa. Pitäis purkaa palasiksi ja putsata ja vaihtaa kaikki kulutusosat.
Oon tässä miettinyt että koittaisin ostaa sellaset alaputkivaihtajan kiinnitysosat ja chainstayhin vaijeristopparin eli ne jotka multa puuttuu. Toisaalta sitten olisi paljaat vaijerit jotka ei sovi tuohon omaan ympärivuotiseen menoon. Kestäisköhän CAAD2 jos porais alaputkeen muutaman reiän ja laittais niittimutterit kuoripidikkeille. Onhan kaikki nuo pullotelinepaikat myös ihan vaan niittimuttereita.
1993 M700 - joka oli abaut tuon rotomonnin R500 värinen - oli eka kv-laatupyörä (cressuja ja monarkeja ei lasketa…).
Uutena Jäkestä, oiskohan ollu Chebici, niillä oli vain tämä yksi Cännäri, vähän pieni, mutta diili hyvä, niin lähti sit messiin.
Sen yhden kerran jätin kiinnittämättä (muistaakseni musta Kryptonite kullanvärisillä logoilla) kiinteään elementtiin ja niin oli vohkittu.
Todettiin randomhepun kanssa yliopiston bileissä, että hänelle oli taidettu myydä ennenkuin oli taas pöllitty - kuumaa kamaa.
Muistan tämän kundin sanoneen, että “olihan se siistii kun oli reiden paksusta alua jalkojen välissä”…
Vakuutuksen maksusitoumuksen kanssa sit lähdettiin hakeens uutta Cännäriä, oiskohan ollu Museokadulla Skisystems tai jotain sellasta.
Kuin olis luokkanousun tehnyt, ne myi koko Cannondale-rangen lisäksi just niitä skimba- ja monomerkkejä, joita olin aina kuolannut, mutta joutunu alennusmyyntien Rossareilla ja Kästleillä painaans.
Kirkkaanvärisellä M1000 kotiin.
Myöhemmin vastavalmistuneena ekonomispedenä myin käytännössä kerralla kaiken mageen, kuten tämän, vinyylilevykokoelma, jne;(
Harmi kun ei toiminut puolisolle 50cm R600, mutta yksi tuttu ajanut sillä tyytyväisenä jo useamman kesän. Ei mennyt modernisointi hukkaan. Kammet ja kiekot myös vaihtunut kuvasta modernimpaan ja tolppa johonkin mustaan rumaan.
Itse voisin kyllä mielelläni ottaa vastaavan 54 tai 56.
Mulla on nämä pari R700 vaihtelevalla määrällä modauksia. Sinisen kotiutin eilen kummipojalta, joka oli venynyt päälle 180 senttiin. Säätöjä vähän luvassa.
Nurkissa pyörii myös M800 ysäriltä, F400 jonka poika omi käyttöönsä, M300 hienoilla one-piece coda kammilla ja caadx cantisyslo.
Okei vaibit ei ihan 100% mätsää ronin rustiikkisemman spessun kanssa mutta hemmetin kiva pyörä tämä. Nähtyäni ronin buildin ja kuulleeni filosofian sen takana tiesin haluavani kevyehkön alumiinisen atb henkisen pyörän ja voi pojat kun iloitsin nähdessäni tämän torissa.