Autonkäyttö topikki

Joo onhan tuo tapauskohtaista. Selkeällä kaupunkialueella asuvilla kulut pysäköinnistä jne ovat selkeitä miinuksia eikä se ole kätevä jos ei pääse suoraan parkkipaikalle tms, mutta pääkaupunkiseudulla on aika pirusti pientaloja ja parkkipaikallisia taloyhtiöitä, ja aika monella myös työpaikka on muualla kuin kaupunkialueella.

Jos mun duunit ois keskustassa niin menisin takuulla itsekin junalla ja niinhän varmaan suuri osa toimiikin. Haasteena julkisessa on yksinkertaisesti sen suht kankea palvelutaso jos liikkumistarpeena on joku muu kuin radanvarresta radanvarteen tai tuurilla osuva periltä perille dösä.

Sähköauto käyttöetuna kaksisuuntaisella latauksella, 2025 asti verottomana etuna lataus työpaikalla. Kesällä autosta yhdellä latauksela vajaan viikon sähköt kotiin. Taas lykkääntyis aurinkopaneelien hankinta jos tän pääsee toteuttamaan.

1 Like

Olen laskenut että auton omistamisen kulut (arvonalenema, vakuutukset, korjaukset) vuodessa on sellainen 2500€ Tämä siis ilman polttoaineita saati pysäköintiä. Pienemmäksi sen ehkä saa jos ajaa vielä vanhemmalla autolla jota osaa itse korjata.

Se pienipalkkainen lähihoitaja joka välttämättä tarvitsee autoa työssään, saa laittaa siis about yhden kuukausipalkkansa auton omistamiseen, kun polttoainekulu on noussut niin paljon verrattuna kilometrikorvaukseen.

Verottajan linjaus on myös, että oman auton käyttö työssä ei oikeuta vähentämään työmatkoja oman auton mukaan vaan töihin pitäisi ajella bussilla ja ottaa sieltä se oma auto käyttöön.

1 Like

Laskin aika karkeilla luvuilla, mut: ostin 2011 auton uutena ja se maksoi 27000€, laskin siihen päälle 11 vuoden vakuutukset, renkaat ja säilytykset, huollot, katsastukset, bensaa 60€/kk, yms. Tuohon on mennyt 11 vuodessa rahaa ainakin 48000€, tuntuu näin laskettuna aivan järjettömältä touhulta.

Joo, itse auton omistaminen on kyllä suhteellisen hinnakasta. Meillä on 2016 nurkilla hommattu silloin n. 8000€ auto, joka nykyrahassa olisi n. 3tonnin auto, niin tässä on jo poltettu sellasta reilua 500€ vuoteen arvonalenemassa, jonka lisäksi huoltoihin on tuona aikana mennyt varmaan kolmisen tonnia plus yhdet rengassarjat ja lisäksi vielä verot ja vakuutukset maksaa noin tonnin vuoteen niin edullisemmallakin autolla puhutaan parista kymppitonnista eli sellasesta 2500€ nurkilla per vuosi keskimäärin, että auto pysyy tuossa pihassa.

Meillä on onneksi 1 auto kahdelle henkilölle, niin kustannusvaikutus on vähän kevyempi, mutta toi nyt on vähän sellanen asia mitä ilman on aika vaikea asua, kun on sen valinnan tehnyt, että haluaa asua vähän syrjemmässä, eikä palvelut ole kaikkinensa muutaman kilsan säteellä. Toisaalta tuossa ohessa asuinneliöistä onkin joutunut maksamaan huomattavasti vähemmän ja on mahdollistunut omat pihat, puuhatilat jne. Sellanen valintojen maailmahan tämä on enkä toisaalta usko, että keskusta-alueella tilavammin asuvilla kokonaiskulutus euromääräisesti kuukausitasolla jäisi vähäisemmäksi.

Aika hankalia asioita asettaa mittakaavaan, kun eri henkilöillä on niin erilainen käsitys riittävästä tilasta kotona, riittävistä säilytystiloista tavaroille, erilaiset harrastukset, erilaiset tarpeet niiden mukana jne. Joku asuu yksiössä, jollain on reilusti ylimäärisiä huoneita jne. Faija kantakaupungissa asujana totes asian ihan hyvin, että heillä ei ole tarvetta esimerkiksi kahdelle jääkaapille, koska omat neliöt on niin kalliita, että maksaa mielummin preemiota lähikauppojen hintatasossa verrattuna siihen, että saisi automarketista hakemalla ruuat niin halvalla, että bensakulut katetaan moninkertaisesti, mutta sitten kotoa pitää löytyä kattavat kylmäsäilytystilat.

2 Likes

Mä hommasin viikko sitten, 8 vuoden autottoman elämän jälkeen oman pirssin. Vajaa parikyt vuotta vanhan bensafarkun.
Ite menopeli 1000e, vakuutukset ja verot n. 900e, pakoputken ja käsijarrun korjasin ite 6e ja polttoainetta menee n. 6l/100km.
Vähän ahdistaa auton omistaminen, kulut ja kaikki korjaaminen tulevaisuudesa.
Mut toisaalta ihan fiiliksissä ens kesästä. Sappeen ja mtbp kausarit taskussa ja pääsen niin paljon tykittään bikeparkkiin ku vaan lystää. Laskettelukamatki jäi sillon auton myynnin jälkeen pölyttymään, ni nyt olis mahikset talvellaki käydä taas mäessä.
Raumalle ei tosiaan junat kulje ja bussilla pääsee joskus johonki ja sit taas joskus takasin. Ennen kulkenu parkkiin sillon ku on saanu joltain auton lainaan, eikä sitä kyl liian usein tapahtunu.
En mä tota tääl kaupungis tarvi oikeestaan mihinkään ja hienosti pärjänny ilman. Mut harrastustoiminnan takia melkein pakollinen paha toi on.

2 Likes

Tästä hommasta ei kyllä kannattavampaa saa enää kuin kulkemalla autonsa maksiminopeudella kallioleikkaukseen. Verot yli 800€/vuosi, nelikko talvella pakollinen eli 12l/100 dieseliä ja päälle jatkuvasti joku paskana.

Die for kananmuna japsipaku lifestyle

4 Likes

On se kyllä silleen, että jos omalle ajalleen laskee minkäänlaisen rahallisen arvon ja autolla säästää työmatkoissa julkisiin verrattuna kokonaisen tunnin joka ikinen päivä, niin en kovin helposti valitse bussia enkä varsinkaan, jos siitä täytyy vielä maksaa.

Ilmainen kausilippu pelkästään työmatkoihin tuntuu ehkä epäsensitiiviseltä köyhien syrjinnältä, mutta jos tavoite on vähentää yksityisautoilua työmatkojen taittamiseen niin tällaisella vois olla jotain vaikutustakin. Sosiaalipolitiikka on sitte asia erikseen.

Auto on ja pysyy. Vakuutukset ja verot on samat joka tapauksessa. Kun lasken autoiluvalinnan kustannuksia yksittäisen matkan osalta, Sheetsiin tulee polttoainekulujen lisäksi huollon tarve, renkaiden kuluminen ja arvonalenema kilsojen takia. Nämä ei 28 kilsan osalta paljoa ole ja sillä rahalla tosiaan ostaa itelleen tunnin vuorokauteen.

Fillari pärjää vertailussa julkisia paremmin, koska se ei ole mun työmatkareitillä niin hidas, pyöräily on kivaa ja se on liikuntaa. Fillarin ”valkkaisinko tän työmatkalle”-kustannus lähestyy nollaa soveltaen samaa logiikkaa kuin auton kohdalla: polkupyöriä löytyy joka tapauksessa useampi, ajoin niillä työmatkaa tai en.

2 Likes

Joo näinhän toi aika pitkälti on. Itse sallisin työssäkäyville tosin täysin ilmaisen julkisen liikenteen myös vapaa-ajalla, jos tuon suuntaiseen lähdettäisiin, ehkä myös koululaisille tms. Ideana karkeasti on se, että jos on sellaisessa asemassa yhteiskunnassa, että ylipäätään tuottaa yhteiskuntaan jotain, maksaa veroja työnteostaan ja julkista noilla verorahoilla maksettaisiin, niin silloin olisi järkevintä laittaa julkinen ilmaiseksi tällaiselle ryhmälle, koska tällä ryhmällä myös tyypillisimmin vaihtoehtona matkan taittamiseksi on se auto. Periaatteessa julkinen voisi olla mun mielestä maksutonta kaikille, mutta tuollaisella rajauksella voitaisiin välttää noita ilmaisen julkisen uhkakuvia esimerkiksi päihteidenkäyttäjien jne tarpeettomasta notkumisesta liikennevälineissä jne haittapuolia, joita ilmainen julkinen voisi tulla.

Siihen asti, kunnes parannusta saadaan aikaiseksi taidan kylläkin mieluusti autoilla ja pyöräillä kaikessa rauhassa välimatkoja. Fillarin kanssa en samaan tapaan katso aikaa, koska kyseessä on liikkunnasta, niin käytetty “ekstra” menee ikäänkuin vapaa-ajalla liikuntaan muutenkin.

Ei helvetti taasko päästiin tähän “vain työssä käyvät tuottaa” paskaan? Mee nyt vaikka kansallismuseoon kattomaan mitä hyödytöntä sontaa nää sun yhteiskunnan loiset on saaneet aikaan.

Also mukavat sisäistetyt naisvihat sulla Josba, koska esim lapsia kotona hoitavat, jotka vielä pääasiassa on naisia, jäis kokonaan ton ulkopuolelle.

8 Likes

En väittänyt mun ehdotusta kaikenkattavasti valmiiks, mutta perusidean olis kuitenkin se, että jos kaikille ilmanen julkinen on huono sen aiheuttamien haittapuolien kanssa, niin jollain keinolla siitä vois tehdä ilmaisen sellaselle ryhmälle, keiden keskuudessa sen käytön lisääminen ois tarpeen. Tästä syystä tollanen asema työssäkäyvänä on esimerkiksi aika helppo yksi slotti. Ehkä säkin voisit omalta osaltas esittää jotain hyödyllistä pohdintaa siitä, että miten homma toimis paremmin, koska ei tossa sun postauksessa nyt oikein mitään sisältöä ollut sit kuitenkaan.

3 Likes

Luuletko että nämä mainitsemasi päihteiden käyttäjät eivät vietä julkisissa aikaa, jos haluavat julkisissa aikaa viettää? Tai että se siellä sporassa istuminen kaatuisi nykyään lipun hintoihin?

Menemättä siihen että se ei ole välttämättä edes maailman isoin ongelma, että mahdollisesti asunnottomilla ihmisillä olisi joku paikka jossa olla lämpimässä ilmaiseksi

3 Likes

Tää on hyvin argumentoitu. Mulla on 3 vaihtoehtoa mennä töihin.
Parhaasta huonoimpaan

  1. Pyörä, ajoaikaika 35-50 min / suunta, pyöräparkki 2 erillisen hissin ja monen oven takana. mennessä pitää lisäksi kävästä suihkussa, joten 50 min - 1h 5 min.
  2. Auto, ajoaika 15-25 min, suoraan parkkihalliin ja parkkihallista hissillä toimistoon.
  3. Bussi/pyörä/kävely + juna kombo. matka-aika tollanen 45-50min. Liukuportaat laiturilta, kävely hissille ja hissillä toimistoon. Ehkä 50-55min kaikkineen.

Pyörä siis aika tasaväkinen nopeudessa verrattuna julkisiin, mutta mukavuudessa voittaa + saa samalla liikuntaa kohtuullisen annoksen päivään, kun voi laseka n. 1,5h saavansa.

Auto ylivoimaisen nopea ja laiskalle helppo valinta. On tehty järjestelyin helpoimmaksi käyttää. Liikenneyhteydet, paikoitus, liikkuminen p-paikalta työpöydän ääreen. Kaikessa helpoin. Työnantaja maksaa parkkimaksut työpaikalla.

Joukkoliikenteen maksuttomuudessa aikaansa viettävät työttömät ei varsinaisesti vaikuta olevan se ongelma.

1 Like

Edit. Eipä sittenkään mitään. Jatkakaa.

1 Like

"– Maksuttomuus lisää joukkoliikenteen matkustajamääriä ja voi lisätä niitä merkittävästikin, mutta se siirtymä on lähinnä kävelystä ja pyöräilystä pois. Se ei henkilöautoista juurikaan siirry pois.

Autoliikenne ei siis välttämättä vähene maksuttoman joukkoliikenteen vuoksi. Maailmalla on havaittu, että se vähenee todennäköisemmin, jos pysäköinnin hintaa nostetaan.

Henkilöautoilijoiden haluttomuuteen siirtyä pois ratin takaa vaikuttavat tottumukset. Ja tottumukset vaikuttavat kokemukseen siitä, kuinka vaivalloista joukkoliikenteen käyttäminen on. Toisena merkittävänä syynä on aika."

2 Likes

Koen jonkinasteista moraalista haastetta ymmärtää, miten esim. asunnottomat ja päihteidenkäyttäjät rajattaisiin maksuttomuuden ulkopuolelle käytännössä? Hehän voivat olla hyvin kuitenkin pitkälti niitä “sellaisessa asemassa yhteiskunnassa, että ylipäätään tuottaa yhteiskuntaan jotain”-olevia näistä ominaisuuksista huolimatta. Sen sijaan tuo on yksi pieni murunen eriarvoistamisessa ja sen montun, missä huonompiosaiset ovat, syvemmäksi kaivamista.

Ja asiasta viidenteen eli Lumikon ja Uljaan liikennevälinekäyttäytymisen jatkoksi:

Oma työmatka on nykyään lyhyt ja sen kulkemiseen on seuraavat vaihtoehdot ja paremmuusjärjestyksessä:

  1. Jalankulku. Mulla menee kävellen reilu 20 min matkaan ja samalla tulee happihyppely, voi popitella kuulokkeilla tai tarvittaessa vaikka osallistua etänä kokoukseen. Maksuton. Tai kenkien kulumista en ole nyt laskenut, mutta ostan nykyään käyttökengiksi kerta vuoteen Adidaksen Five Tenit. Sääkään ei kamalasti vaikuta, sillä tuhansilla keliriippumattomilla fillariretkillä marinoitu fiksikuski ei peräydy, vaan adaptoituu.

  2. Fillari. Tulee nykyään tehtyä vähämmän duunimatkaa pyörälllä, koska en ihan kamalasti ajassa voita ja toiseksiin siihen kytkeytyy sitten muuta säätöä esim. kamojen ja pyörän pysäköinnin suhteen. Ei sinänsä ratkaisevaa, mutta jää pienten detskujen vuoksi kakkoseksi. Pyörän hankintahinnan lisäksi menee kulutuskamaa eli eturattaita, skeneketjuja ja kumeja. Ainiin, pyöräillessä ei pysty kokoustamaan, mistä miinus.

  3. Julkinen liikenne. En osta nykyään kk-lippua, vaan kertasellaisia, koska käyttöfrekvenssi on sen verran maltillinen. Käytännössä ratikkaan pääsee kotiovelta ja toisessa päässä puhutaan toimipisteestä riippuen max kilometrin matkasta pysäkiltä ovelle. Julkisissa voi kokoustaa, mutta ei toimi kamalan hyvin. Muuttaa työmatkan about vartin reissuksi eli hyöty on vähän niin ja näin.

  4. Oma auto. Mulla on nyt käytössä tuore sähköauto, mutta työmatkalle sen otan vain tilanteissa, että pitää päästä jatkamaan nopeasti duunien jälkeen jonnekin. Työmatkaan itseensä ei kamalasti auta, koska viimeistään parkkipaikan etsiminen aiheuttaa aikahävikkiä. Kokonaisuutena rahaa palaa ja on palanut rahoitukseen, käyttökustannuksiin, vakuutukseen, parkkihallin sähköinfran rakentamiseen ja latauslaitteen hankintaan. Lisäksi pysäköintikustannukset myös työmatkakäytössä. Monta vuotta pärjättiin ilman autoa, mutta jälkikasvun myötä sille on paljonkin tarvetta. Pääasiallinen käyttö on kauppareissut ja lapsen roudaaminen milloin minnekin vähän pitemmälle. Sen jälkeen taitaa tulla sukulointi muissa kaupungeissa ja mökille matkustaminen. Näitä jälkimmäisiä olen tehnyt kyllä aikaisemmin ihan sujuvasti bussilla.

Toisaalta olen kyllä tehnyt havainnon, että kun auton käyttöön on mahdollisuus, sitä käyttää enemmän. Tarkoitan, että saman liikkumisen tekisi hyvin vaikka kävellen, mutta laiskuttaan ottaa sitten auton alle, jos esim. pysäköinti ei ole ongelma kohteessa.

Ai että se mitä tää yhteiskunta tarvitsee on tietenkin enemmän ilmaista niille joille jo on enemmän?
Ei jumalauta mitä aktuaalista paskaa.

8 Likes

Voisko tehdä vielä sillein että köyhät ei sais tulla ollenkaan niihin liikennevälineisiin? Sittenhän siellä olis paremmin tilaakin. Kouluistakin vois rajata ulos kaikki opiskeluhaluttomien köyhien lapset, niin pisa tulokset nousis ja opettajiakin tarvittais vähemmän. Eiks se olis kiva niin kerrankin sais olla saamapuolella?

Piti oikeen tarkistaa että olinko vahingossa rekisteröitynyt jonnekin Kokoomuksen nuorisojärjestön sivuille mut ei, oon vissiin vielä yv:llä.

6 Likes

siis eiks julkisista saa jo jotain työnantajan työmatkaetua?

seuraavaks sanotte varmaan et maksatte lounaannekin ite

1 Like