“Aijotko ottaa tuostakin heti vaihteet pois?” oli lähikauppiaan ensikommentti kortin höyläyksen päätteeksi. Vastasin jälleen myöntävästi ja lähdin kotia ihmettelemään, jotta mitä sitä tuli Stachen tilalle hankittua.
Läskipyöristä on ainakin täällä pohjoisessa höyrytty viime vuodet kuin New England IPAsta konsanaan ja vaikka vuosia sitä vakuutteli itselleen, ettei nyt mitään läskipyörää ainakaan, niin sellainen se näkyy tätä nykyä maasturin virkaa toimittavan.
Kohtuu painoisia, sinkuloitavia läskipyöräaihioita ei kovin liikaa pyöri markkinoilla - Farleyt, Salsan Mukluk carbon ja Pivotin LES fat oli omalla shortlistillä ja näistä kun helpoiten pääsi koeajolle/kaupoille Trekin kans, oli valinta loppupelissä helpohko. Ja näin parinsadan ekan talvipolkukilsan jälkeen voi olla kohtuu tyytyväinen valintaan. Ketterä, mukava ja hauska peli vetää.
Stachesta raapasin luottojarrut ja ohjaamopärtsit sekä litkuttelin renkaat. Vähän kesää kohti testailla eri välityksiä ja kuitukiekoista on jo kyselty tarjouksia. Fatter is funner.
Imho läskipyörän hauskuus moninkertaistuu yksivaihteistettuna. Sinkula tai fix, molemmille on sijansa. Kaikki ei tykkää, mut jos mahdollisuus niin kokeilla kannattaa.
negaatio - 12:14, 18.3.2018 »
Keposan näköi! Punnasitko? Varmaan kelluttelee mukavasti kevään kantohangilla :3
En tunne oulun maastoa mut jos polut on aakeeta laakeeta nii eiköhän sitä ihan ss’kin vetele
Juu kyllähän se aakeella laakeella polulla menee siinä missä muutkin mutta imo siitähän se läskeily alkaa mihin polku loppuu.
Tässähän lähes liikuttuu kanssafoorumistien huolesta hankintani toimivuutta kohtaan, mutta älkää huoliko en ole ostanu tätä pyörää umpihankeen ja luulen tietäväni mitä yksivaihteisella maastossa ajo tarkoittaa, myös siihen ylämäkeen.
reilut 500km tuli lyllerrettyä talvipolkuja ja nyt vihdoin ehdin vähemmän lumisille poluille. pitihän ne kiekot myös päivittää tässä kausien välissä, kestivät ainakin ekan lenkin (light bicyclen rsnow05/cx-ray/dt350 36napsusella ratchetillä).
edit: niin ja 18t ratas tätä nykyä takana
Linkin kuvan polkupuolta tultiin sillalle, eli kyllä, loppu oli ”hieman” tunkattavaa. Sitä serpotietä laskettiin takas - täysii. Ens kerralla pitää kyllä ajella tota toista puolta Haltille ja käppäillä ylös.