Kaveri on painaja ja häneltä sain 0,3mm alumiinista painolevyä, mistä sitten leikkasin shimmin. Kaljatölkki taitaa olla 0,11mm
http://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/oluttolkki+reissaa+ahkerasti+malmossa/a142628
Ongelmana onkin nyt se, että mulla on 26mm stonga ja 26mm stemmi, mutta stemmissä on aiemmin ollut 25,4mm stonga ja mietin, onko yhä ok käyttää
josbanse - 22:11, 10.6.2014 » Ongelmana onkin nyt se, että mulla on 26mm stonga ja 26mm stemmi, mutta stemmissä on aiemmin ollut 25,4mm stonga ja mietin, onko yhä ok käyttääEli kun se on ollut suunniteltua 0,6mm(2,4%) pienempään tankoon kiristettynä, niin onko se mennyt piloille ja murtunut. Kannattaa kääntyä varmuuden vuoksi proäijien puoleen ja kysyä heiltä, mutta omalta kohdaltani [b]veikkaan[/b] että ei ole saanut kipeetä.
Tämmöistä 26,0 clämppistä stemiä jonka voi kiristää 25,4 milliin oikein mainostetaan, kaipa alumiineissa on sitten eroja tai tuotesivulla on unohtunut kertoa että mutka on kertakäyttöinen. http://shop.goldsprint.de/product_info.php?info=p59_blb—lil-quill—1-.html
^^No proäijät luulevat sen saaneen. Itse rakennetekniikkaa opiskelevana on myös vaikea uskoa, mutta en alumiinin ominaisuuksia täydellisesti tosiaan tunne ja siksi kyselin alunperin. Sen tiedän, että alumiini väsyy hiljalleen myös kimmoisalla alueella, mutta en tiedä, kuinka paljon liikakiristys tässä tapauksessa siihen vaikuttaa.
Lassard - 23:07, 10.6.2014 » Eli kun se on ollut suunniteltua 0,6mm(2,4%) pienempään tankoon kiristettynä, niin onko se mennyt piloille ja murtunut. Kannattaa kääntyä varmuuden vuoksi proäijien puoleen ja kysyä heiltä, mutta omalta kohdaltani [b]veikkaan[/b] että ei ole saanut kipeetä.Tuo ero näyttää paperilta pieneltä. Toisaalta alumiinisessa rungossa tuollaisella toleranssilla, kun laittaa liian pienen satulatolpan ja kiristää sen kunnolla, niin lopputuloksena on pienen ajan kuluessa 100% varmuudella murtunut runko.
En ole pro, mutta koitan nyt vielä kerran rautalangasta. Se stemmi/tankoliitos on suunniteltu tavalla, että se on mahdollisimman istuva. Tällöin sen kiristys ei aiheuta ylimääräisiä voimia. Ylikiristyksen aikana oli muutos kimmoinen tai ei, se ajon aikainen tärinä ja voimat varmasti vaikuttavat materiaaliin normaalia enemmän, ja luultavasti vielä liitoksen pienten epätasaisuuksien takia korostetusti eri paikkoihin. Se on aivan varmaa, että jonkinasteinen rasitus tuohon stemmiin on vuosien varrella iskenyt, kuinka iso? Koska quill-stemmejä on tiettävästi hajonnut toisinaan ilman moistakin ongelmaa, en mielelläni lähtisi itse kokeilemaan, kun pienellä rahallisella uhrauksella voi välttää koko homman. Oma valinta.
stemmissä on aina sen verran ainevahvuutta että siitä voi viilalla ottaa muutaman kympin pois.
nimim. “usein kerettiläinen ja vielä hengissä”
^Lukeeko kukaan tätä viestiketjua? Ei tässä mitään shimmailua tai hiontaa tarvitse suorittaa…
josbanse - 15:52, 10.6.2014 » Vertaa tilanteeseen, jossa tasavahvasta sormuksesta irrotetaan pala, ja päät liitetään yhteen, niin muoto on silti ympyrä, mutta pienempi?tähän on pakko vielä palata kun ajatusvirhe on niin totaalisen räikeä. sormusta pienennettäessä ei todellakaan automaattisesti muodostu täydellistä ympyrää sillä että leikataan pala pois ja väännetään irtonaiset päät yhteen voimaa yhdestä kohdasta antaen... http://youtu.be/81pUY2Gi4aA?t=8m54s
Jos sulla on ympyrä josta puuttuu pala, ja pyrit liittämään sen ainoastaan päistä vetämällä (quill) niin pysyy kyllä täysin ympyränä, koska jännitys vakio koko kehällä?
Tää on muuten ajankohtainen topic mulle enkä tullut ajatelleeksi asiaa. En oo vielä ehtinyt kiristää omaa 26.0:aa 25.4mm:lle ja nyt en aiokaan. Täytyy vähän shimmailla raskaammin. Tosin tanko tulee olemaan mahdollisesti vain Bilteman comfort, että tiedä sitten kumpi hajoaisi ensin.
e: ja miten kovaa ajoa on, jos tankona comfort
josbanse - 9:45, 11.6.2014 » Jos sulla on ympyrä josta puuttuu pala, ja pyrit liittämään sen ainoastaan päistä vetämällä (quill) niin pysyy kyllä täysin ympyränä, koska jännitys vakio koko kehällä?yleensä todistustaakka on väitteen esittäjällä ja quillissahan ei todellakaan voima tule suoraan päistä vetämällä.
huoh, nyt annan oikeasti olla kun turhat faktat meinaa pilata hyvän mielipiteen.
Sama.
^^No kyllä se quillista aikalailla ns päädyistä vetämällä tulee mekaniikan ansiosta. Pohdiskelin tässä nyt enää rakenteellisia ominaisuuksia, ja mekaanista mallia tuolle clampille. Ota huomioon, että opiskelen kuitenkin rakennetekniikkaa, jossa olennaisena osana on mekaniikka, joten osaan todennäköisesti muodostaa mekaanisen mallin ja vapaakappalekuvan paremmin?
Jotenkin tolta ne stemin jännitykset näyttäisi, eli ohuella alueella tasaista vetoa, ja paksummat alueet + pultin epäkeskisyys kehään nähden aiheuttavat pieniä muutoksia. Kutakuinkin ympyränä tuo muoto jokatapauksessa muuttuu? E: tietysti siis joitakin olettamuksia, tai yksinkertaistuksia joutuu suorittamaan, mutta väittäisin kyllä ymmärtäväin pääpiirteittäin kappaleen sisäiset jännitykset. Voit verrata tilannetta kutakuinkin esimerkiksi erilliseen tolpan clamppiin jossa pultilla päitä vedetään yhteen?
Väärän kokoinen sovite on väärin. Siitä ei liene enää kyse tässä langassa, joten jos tuo piirtämäsi esimerkki stemmi murtuisi, niin todennäköisimmin mistä kohden?
tämäkin hyvän mielen topiq on ehtinyt jo kolmannelle sivulle
^^ Kuvasta klo 11-12 välisestä kohdasta kehällä, jos kiristetty aiemmin liian pienelle stongalle. Jos taas aina kiristetty oikein, niin murtuu ohuimmasta kohdasta, todennäköisesti n.klo 1-3 kohdasta.
E: toki jos aina kiristetty oikein, ei murru kyllä muualta kuin varresta väsymisen seurauksena, jos materiaali muuten on homogeenista ja virheetöntä.
Josbanse, tuota tekemääsi kuvaa katsomalla on aivan selvää, ettei hökötys kiristy alimittaisen tangon ympärille tasaisesti. Paksummat kohdat eivät kerta kaikkiaan mukaudu.
Ite shimmaisin jo sen takia, että ilman shimmiä tanko voi naksua eikä liitos ole tukeva, vaikka osat eivät hajoaisikaan.
^Kyse on edelleenkin siitä, että edellinen omistaja oli iskenyt tohon vääränkokosen tangon ja pohdin, voiko tota vielä käyttää oikean clamppikoon omaavalla tangolla.