En ole polviasiantuntija, mutta myos fiksetilla voi jarruttaa ihan jarrulla. Pieni vauhdin himmailu ihan vastustamalla kampien liiketta ei sekaan liene sen rasittavampaa kuin eteenpain polkeminen, jos ei riuhdo. Toisaalta se saattaa kayttaa eri lihaksia kuin normipolkeminen, joka voisi olla hyva ajatus. Varmaan kannattaa pienista valityksista lahtea ja ottaa iisisti.
Mun mielesta sellainen skidaus-riuhtominen ottaa enemman nilkkoihin ja akillesjanteisiin kuin polviin. Oon kuitenkin kuullut juttua molempiin suuntiin, joidenkin mielesta fiksuttelu on polville pahaksi ja joidenkin mielesta jopa hyvaksi. Siita kaikki varmaan on samaa mielta etta kevyehko valitys on polvivaivaiselle poikaa.
Työnnän haarukkani tähän soppaan muutamalla polvitulehduksella yms.
Leikattua niveltä ei ole, mutta yhdet reippaammat pannut nykäisin, joka aiheutti polvelle epämiellyttävää rasitusta jalan toipuessa.
Laitoin jarrun.
Siinä ei ole mitään epäkhuulia (vaikka et saisikaan lisäpisteitä Turun kaupunkisuunnistuskapoista). Itseasiassa ajaminen järkevöityy edellisestä. Sen lisäksi olen ihan helvetin laiska enkä jaksa rimpuilla joka perkmeleen tilanteessa hypyyttää, skidata, mutkitella ja hikoilla että saa pyörän pysähtymään, väistämään obstaakkelia tms.
Nykyään välillä on jarru ja välillä ei… joskus jarru on ollut tasan niin tehokas kuin sen paino hidastaisi vauhtia.
…niin laita se jarru eteen, takana jarru on kiinteällä välityksellä aivan turha ja rahan hukkaa.
Pääseepähän kauhistelijoille sanomaan, että silmä käteen, tuossa se alumiinimöykky on.
Muista, niinkuin kypärä se EI välttämättä pelasta henkeäsi ja se EI saa olla “hätäjarru”. Jarru on vauhdin säätämiseen tarkoitettu vempele, se mikä pelastaa henkesi on ajotaito.
Hah, kiitos hyvistä mielipiteistä ja pointeista. Ja Papa-Smurfille opeista. Täytyy myyntipalstalta poistaa tuo yks takakiekko, ja sillä testaill kun ehtii. Ja kyllä, jarru oli kaikessa epä-khuuleudessaan kyllä tulossa ihan satavarmasti.
Joo, pidä polvea ympäröivät lihakset kunnossa. Joku 60 pinnaa polvisäryistä johtuu lihasepäkunnosta ja/tai epätasapainosta polven ympärillä.
Eli venyttele, venyttele, venyttele.
Ai niin, tarkkaile tekeekö leikattu jalka jotain epämääräisiä kiertoja, klossit ovat silleesti, ettei aiheuta kummallisia asentoja. Pyörityskerrat ovat kiinteällä himpan erit kuin vabaradaksella (suuremmat), joten kipu ja särky saattaa yllättää nopeammin jos jokin asia failaa.
Yksi kaveri vaihtoi speduista häkkeihin, kun speduja ei saanut sellaiseen asentoon, ettei se aiheuttaisi kipua. Toinen taas toisin päin samoista syistä.
Ehkä tämä nyt riittää, tästä voisi jauhaa vaikka kuinka pitkään.
Itselläni tuli uusi pyörä käyttöön viime keväänä ja sen seurauksena järjetön polvikipu. Pitkään pohdin eroa entiseen pyörään ja ratkaisuna oli Q-factor, jonka pitää olla isolla miehellä näköjään melko suuri. Uusi kampisatsi korjasi tilanteen. Kyseessä vaihteellinen järkipyörä.
MInä jatkan tämän talven työmatkakokemuksilla. Entinen 42-16 välitys on vaihtunut 42-19 muotoon ja saattaa nyt keventyä vieläkin.
Pääasiassa parin vuoden fixuttelulla ei ole oikeita polvivaivoja tullut, mutta pari viikkoa sitten polvet tuntuivat ikäviltä koko viikonlopun ja maanantaiaamun työmatka alkoi vihjailla pyöräilytaukoa.
Iltapäivän kotimatkalla hidastin vauhtia ja keskityin pyörittävään polkutekniikkaan. Kipu hävisi kotimatkan aikana, eikä ole ollut ongelmia se jälkeen.
Meikällä on molemmat polvet ja oikea nilkka leikkauskunnossa, mutta ei kiinnosta vielä mennä pöydälle… Juokseminen on hankalaa, liukkaalla käveleminen tuskaista ja temppixellä ajaessa käytän kiskollisia polvitukia.
Mutta pyörällä (fixillä ja/tai sinkulalla) matkan ajaminen ei tuota mitään ongelmia. Maastoajossa vähän jännittää nopeat seivaukset, mutta vielä ei o polvet siitä sanonu pahaa - käytän avopolkimia toisessa ja lukkiksia toisessa pyörässä. Pyörä- tai maanteillä ajossa kiinteellä ei tosiaan mitään ongelmaa - ihan sama oli raskas tai löysä välitys, ei myöskään käytä jarrua. Polkimina perus flätit häkeillä ja kenkinä Lotekin BMX-tossuja.
Tää tosin tuskin autto ketään…Mutta 5- tai 6-vuotta sitten ortopedi sano ekasta paskasta polvesta, että treenaa Schwarzenegger reidet, niin hyvä tulee, kun kyselin veitselle vaihtoehtoa. Yllättävän hyvä tästä vasemmasta on kyllä tullu vaikka Mr.Olympian -bodysta ollaan jäljessä… Molemissa polvissa sama vika, taittu sisään sivuttain ja kierty samalla, vähän jänteitä/siteitä siis “venähti”…
Kävin just hakemassa diagnoosin, kepit ja särkylääkereseptin eilen ulospäin vääntyneeseen polveen. Vasemman polven sisäkierukka todettiin vaurioituneeksi ja hoidoksi määrättiin sopivasti rasitusta ja reisitreeniä kivun ehdoilla. Pyöräily kuulemma on hyväksi, jos ei vaan liikaa satu, mutta juoksun tärähtely on pahaksi. Kuulemma riskinä on lukkoutuva polvi, mutta kuulemma muutamissa viikoissa pitäisi parantua ennalleen. Nyt kuitenkin koipea koholle ja kylmä-/kuumapussia kipukohtaan.
Tämän tapahtuman takia eiliseen Stiga HooDeen tuloslistaan ansaitsen merkinnän DNS, koska kompuroin jo rataantutustumis runilla.
Polvet ne vaan ynisee vaikka kaikenlaista maan ja taivaan väliltä on koetettu. Nyt vaihdoin lyhyemmät kammet joissa pienempi Q. Harkitsen kyllä vakavasti vaihteisiin siirtymistä. Mutta toisaalta aloitinpas vasta nyt venyttelyn. Selkä ei toimi sekään, ja satuin lukaisemaan että selkä -ja reisikankeudella voi olla osansa polvien kipeytymisessä.
Tuo leikattu polvi on kyllä hyvin kestänyt fiksuttelua, ei tunnu missään oikestaan. Pyöritystekniikka on vielä vähän hakusessa, mutta kyllä se tästä. Välityksenä on 42/19, joka tuntuu näin talvikeleillä ihan oookoolta, joskin toooosi lyhyeltä. Nyt on 16t takaratas odottamassa lumien sulamista. Ja olihan sitä skiddailuakin pakko harrastaa, tosin ihan lumen päällä. Pitää vaan rajottaa sitä riuhtomista sit kun ei enää luistakkaan niin hyvin.
Lattialle istumaan, toinen jalka lootukseen ja toinen suoraksi. Suoran jalan alle polvitaipeen kohdalle 1,5l limupullo. Sit vaan ojentamalla kantapää irti lattiasta, hetken paikallaan pitely ja alas laskeminen. Repeat.
Välitys on nykyään kesäinen 45/17 ja on kiva. Tuli vaihdettua sträpit “käännettävistä” Re-Strapeista KRNKYihin, ja huhhuh kun elämä muuttu. Ei ole nuo kierrettävät remmit polvivammaisille tehty kyl ollenkaan. KRNKYjen avulla avautu ihan uus maailma pyörittämiseen, ja skiddauskin on nyt todella iisiä. On nuo vaan mainiot remmit, voi jessus. <3
Nostetaas tämä näin kevään kunniaksi. Ajatuksella, että jos polviin sattuu, teet sen väärin.
Pyöräily on kivaa ja terveellistä, ei pilata sitä väärillä asetuksilla, jooko? Satulan korkeus, välityksen raskaus ja etenkin jalan asento polkimella tarkastelun alle, jos polvet alkavat vaivata.
Mä olen viisi vuotta elättänyt itseni pyörän selässä, ja orastavat polvivaivat on tähän mennessä korjattu klossin asentoa säätämällä ja venyttelemällä. Mun kokemuksen mukaan jalan väärä asento voi kiusata jalkaa tosi nopeasti, ja jumissa olevat lihakset tekevät samaa.
Nivelkivuttomia kilometrejä kevääseen kaikille, lihaskipu on kivempaa!
Minulla kun ei juuri ole lihaksia mihin polvea tukea, olen lähtenyt monipuolisuudesta. Eli monta erilaista pyörää, ajoa, välitystä, kammenmittaa ja q-tekijää. Monta kenkää ja monta klossia eri suuntiin vinksallaan. Monta erilaista harjoitusta.
Toistaiseksi ei ole koskaan ollut mitään polvivaivoja, vaikka toinen polvi kuuluvasti mutta kivuttomasti narisee seisomaan noustessa.
Olen myös niin laiska ja mukavuudenhaluinen, että en viitsi ajaa pyörällä, jonka asento tuntuu huonolta.
Yksi mikä pitää muistaa myös polkiessa että kun alkaa runttaa sieltä kello kahdestatoista poljinta ales, pikkuhiljaa “nostaa varpaita” ylöspäin… Muuten käy helposti niin että painetaa varpaat alas ja polkeminen ei lähe enää reisiltä ja pohkeilta kunnolla, vaan rasittaa polvea.
Paskan polven kuntoutukseen reisiojennusta mutta vain liikkeen keskiosa… Eli ei tarvitse joka toistolla laskea alas asti ja missään nimessä ei koskaan jalkaa nosteta suoraksi asti. Painot sen mukaan että saa tehtyä liikkeen rauhallisesti ja yli kymmenen toistoa per sarja. Toinen että rullaa vaikka pyyhkeen kartioksia ja lattialla tasapainottelee sen päällä yhdellä jalalla. Näitä usein mutta myös välipäiviä.
Polvivammat ovat yksilöllisiä joten jos näissä tuntuu esim vihlomista niin jättää kesken ja menee lääkärin juttusille.
Polvet aina varpaiden suuntaisesti ja varpaat eteenpäin.
Polvet eivät saa kyykyissä mennä yli varpaiden linjan(jos pistät varpaat seinää vasten ei polvet kyykyssä saa osua seinään) Tämä tietenkin helpompi tehdä, jos on kaveri pitämässä keppiä varpaiden linjassa.
EI PAINOJA! Jos polvet kärsivät tukilihasten takia, on polvien liikerata väärä ja se pitää korjata tekemällä liikkeitä hitaasti keskittyen liikkeiden liikeratoihin ja tekemällä monia toistoja.
PS. Olen käynyt fysiossa polvien takia, joten tiedän mistä puhun.
kare, mä otin ihan sun neuvon/kokemusten pohjalta käyttöön tälle high seasonille lyhyemmät kammet. nyt on käytössä eri pituuksia, eri q-faktoreita ja toki myös eri välityksiä. vaikuttaa toimivalta ratkaisulta, ja aiemmin orastavat polvivaivat ovat loistaneet toistaiseksi poissaolollaan. lisäksi lyhkäisemmät veivit ovat parantaneet mielestäni pyöritystekniikkaa. toki satunnaisiin performance-ajoihin on setuppi jolla pääsee täyseimpää.
toinen olennainen tekijä omalla kohdallani on ollut tarkka satulan säätö, niin korkeus- kuin pituussuunnassakin. hiemankin liian matala ja edessä oleva satula kipeyttää polven etuosaa keveämmilläkin väleillä.
