8
Oli auto, ei ole enään.
9
Oma elämä on jakautunut tässä kahtia. Nuorempana n.10 vuoden jakso autoilua joka paikkaan. Tässä toki osin syynä asunpaikka ja harrastuspohja. SIttemmin liikkunut pääasiassa pyörällä normaalielämän liikkumiset ja välttelen autoilua mielelläni.
Mielenkiintoista on huomata, kuinka nopeasti taantuminen “autoilumoodiin” tapahtuu. Täytyy oikeasti keskittyä, että säilyttää ennakoointikyvyn, ym. pyöräilijän ominaisuudet, kun hyppää auton rattiin. Muuten em. kyvyt katoavat samantien ja mieli taantuu autoilijan maailmankuvaan.
Nykyään haaveilen toisinaan sopivan auton hommaamista, että pääsisi helpommalla pidemmälle harrastamaan.
Ei korttia, oma harrasteauto tallissa, mihin en koskenut vuosiin. Ajamatta oon ollu n. 10v. Mutta uskon että jossain vaihees uusin kortin, koska lande+mökkilaiffi.
Laitetaan kuitenki: 10
Edellisestä autoilusta niin monta vuotta, etten tiedä miten sujuisi. Puolisolla sama juttu. Toisinaan olisi tarvetta pakettiautolle, mut aina on selvitty kavereiden avulla.
11
ununu - 10:17, 23.11.2017 »http://static2.businessinsider.com/image/5a0e70893dbef471018b6a2c-2000/semifront34.jpgNiin. Välimatkat. Jos laitetaan vielä yksi banneri lisää niin saadaanko sillä jo yksivaihteelle yhteiskäyttösähköpakettiauto?
Itsehan haluaisin kuulua tähän porukkaan, mutta autolla ajo vaan yksi rentouttavimmista asioista maailmassa. Johtuu ehkä siitä, että vauvasta asti raahattu autojen ja bussien matkassa ympäri maailmaa. Nykyään sitten mielummin ajan itse ja matkustajana lähinnä pelottaa. Autossa istuminen myös ainoita hetkiä, kun kuulijat ei pääse juttuja pakoon. Helpottaahan auto myös retkeilyä yms.
Sikuri - 10:42, 23.11.2017 » Itsehan haluaisin kuulua tähän porukkaan, mutta...... työmatka suuntaansa n. 50 km ja lastenistuin tullut viime aikoina vakiovarusteeksi. Olen kuitenkin pyrkinyt käyttämään autoa vain välttämättömyyksiin (työmatkat, lapsen kuljettaminen), polkien sitten muut.
Kallista persepaskaahan se auton omistaminen on, mutta ei tällä hetkellä tule toimeen ilman, ei sitten millään.
En halua saastuttaa maapalloa rikki. Autoilu monikymmenkertaistaisi aiheuttamani ympäristökuorman.
Mulla oli auto noin 20 vuotta sitten. Ajelin pari vuotta kuplavolkkarilla. Sittemmin on yhden kesän verran ollu kimppaomistus-Lada kun auto oli pakollinen kesäopiskelujen takia, niin neljästään hommattiin semmonen 400 euron auto siksi aikaa kun tarvittiin. Silloin nuorena kloppina se autoilu (ja varsinkin volkkari) oli hetken aikaa hohdokasta puuhaa. Jostain syystä muutaman vuoden sisään se rupes jotenkin tuntumaan ahdistavalta ja turhalta, ja rupes ajattelemaan niitä siihen sisältyviä negatiivisia asioita.
Nykyisin ajan autoa vaan jos on ihan pakko, eli keskimäärin se on ollut noin kerran tai kaks vuodessa. Suosin muussakin liikkumisessa raideliikennettä ennemmin kuin busseja, enkä tykkää olla toistenkaan kyydissä autossa - tai varsinkaan toisten, hyvät kuskit on niin harvassa että useimpien kyydissä vaan pelottaa kuskien tupeksiminen. Kyllä, olen keskimääräistä parempi kuski eli tiedostan sen että auton ratissa voi koska vaan tappaa ihmisiä ihan pikku liikkeellä, hyvinkin vaivatta. Suurelta osalta auton ratissa istuvia tää ymmärrys tuntuu puuttuvan aivan täysin. Ja kiire, sekin tuntuu vaivaavan sitä enemmän mitä helpompaa on pienellä varpaan liikkeellä sitä tonnikeijua liikuttaa. Itselläkin on tullu jo turhan monta näitä tilanteita missä melkein kuolee toisten hölmöilyjen takia - sekä auton ratissa että pyörän selässä ja kävellen. Kerran on auto osunukkin ihan kunnolla. Senteistä ja sekunnin kymmenyksistä oli kiinni henki sillä kertaa.
Pidän autoja yhtenä ihmiskunnan syövistä, ne on tehny kaupungeistakin nihkeitä paikkoja elää mm melun ja saasteiden takia ja kaduista vaarallisia. Sen tajuaa kunnolla vasta kun viettää vähän aikaa vaikka jossain sivistyneemmässä kaupungissa missä autoilu on esimerkiksi kokonaan tai lähes kokonaan kielletty, ja sen sijaan on kävely- ja pyöräilykeskusta puistoineen ja toreineen. Semmoisessa ympäristössä on ihan pikkusen kivempi oleskella kun istua vaikka “terassilla” jossain Hämeentien varressa.
Mukavinta pyöräilyäkin on semmonen mikä tapahtuu joko hyvin vähäliikenteisillä tai kokonaan moottoreilta kielletyillä reiteillä.
Se on harmi että maailma on pitkälti rakennettu nyt autoilun ehdoilla - ja tätä pidetään jotenkin luonnollisena asiana, ja varsinkin Suomen kaltaisessa Perähikiässä monelle autottomuus on mahdotonta.
1 Like
Elämä ilman autoa on vain niin paljon parempaa. Jälkikasvua kaksin kappalein, mutta niin on myös kuormapyöriä joten arjen menot ovat yhtä juhlaa. Harrastumenot pitemmälle kimppakyydein tai sitten vuokra-autolla. Mummolaan junalla. Niin vanhuuden höperöksi en toivottavasti koskaan tule että alkaisin haaveilemaan mökkeilemisestä.
Mr. Auerilla hyviä pointteja. Järkevässä yksityisauton käytössä ei mitään vikaa, mutta ihminen on niin kovin huono kohtuudessa.
Elämä ilman autoa tulee aina mieleen, kun sitä pitää huoltaa/korjata/ostaa renkaita jne,
mutta sitten taas kuitenkin. Ajatusta on perheessä (5hlöä ja perro) pyöritelty ja tuumittu, mutta ainakaan vielä ei ole uskallettu askelta autottomuuteen ottaa.
Fillarilla tulee liikuttua kausittain aktiivisesti ja kausittain vähemmän aktiivisesti.
Totta on se, että auton olemassaoloon on niin tottunut, että se on vain monesti niin valitettavan helppoa hypätä rattiin, varsinkin talvella.
Jos hankkiutuisi eroon niin uskon homman lutviintuvan kuitenkin aivan hyvin.
Ehkä Kyllä vielä joskus.
-06 syntyi eka lapsi, samalla syntyi uskomus että on pakko omistaa auto. Ostin auton, syntyi toinen lapsikin. Kolmatta kun odotettiin piti päivittää auto isompaan. -10 syntyi kolmas lapsi, vitutti ihan perkeleesti kaikki autoon liittyvä, ostin tavarafillarin ja möin auton pois.
Nykyään n kerran kk vuokra-auto ja kaksi viimeistä kesää lainannut lomien ajaksi kaverin kakkos-autoa jotta saa lapset, koiran, vaimon ja tavarat roudattua landelle jne.
on kyllä ikävä siihen elämään että saattoi mennä useampi viikko ettei ajanut autolla ollenkaan.
tosta kaverin kakkosautosta tuli mieleen että soisin kyllä jonkunlaisen autoilukommunismin yleistyvän eli se peltiarkku vois olla myös muiden käytössä.
Helvetti, ei tarvis edes nokitella naapurin kanssa siitä että kummalla on ökysempi auto kun se olis sama 
Voitaisiin keskustella ja jakaa kokemuksia täällä myös esim. länsimaiden suosituimmista pyöräutopioista eli onko joku muuttanut jossain vaiheessa elämäänsä tai suunnitellut muuttavansa pyöräilymyönteisempiin keskittymiin pois Suomen vielä verrattain ahdistavasta liikenneilmapiiristä?
dreamer - 11:30, 23.11.2017 »Yksityisautoilu on kaupungeissa ongelmallista jo ihan tilankäytöllisesti, eikä siihen paljon vielä auta kohtuukäyttö, vaan ratkaisujen pitäs olla myös tosiaan kaupunkisuunnittelun tasolla. Että autot pois kantakaupungeista.Järkevässä yksityisauton käytössä ei mitään vikaa, mutta ihminen on niin kovin huono kohtuudessa.
- Äskettäin ekaa kertaa noin neljään vuoteen autoilu (muuttopakulla) oli jopa yllättävän tympeetä.
^^^ No ei kyllä ole käynyt mielessäkään. Tällä hetkellä paljon enemmän kiehtoo ajatus syntymäpaikkakunnalle paluusta, olisi vähän rauhallisempaa elämää ja parempia pyöräilymaastoja tiedossa. Sielläkään en autoa haluaisi omistaa, vaikka autottomuudella k.o. paikkakunnalla varmasti jonkinlaisen kylähullun leiman saisi.