Beryllium on todella hyvää kamaa, mut vähän kallista. Sitä käytettiin ennen esim formuloissa, kunnes tajuttiin et se on hiton myrkyllistä ja aiheuttaa syöpää. Nykyään sitä käytetään vaan avaruuteen menevissä laitteissa.
1 Like
lähteekö joku kimppatilaukseen adamantium-rungoista?
Minä noista kaavioista mitään ymmärrä, mutta omat kokemukset maastosta puoltaa terästä mukavana, “elävänä” materiaalina verrattuna jäykkään alumiiniin. Aikaisempi jäykkä alumiiniraami hakkas meikäläisen selän loppuun jo jossain puolentoista tunnin paikkeilla. Teräksellä ei ole selkävaivoista tietoakaan. Teräksenä täällä ‘hitek’ DN6, eli perus 4130.
jussi - 15:51, 3.9.2009 » + [i]"...beryllium ja monet sen yhdisteet maistuvat makealle."[/i]LICK MY BIKE!
Vitsit sitsit… puinen fillari. Joku päivä se lähtee piirrustuspöydältä täysii tuonne työpöydän suuntaan. Hyvässä lykyssä se vielä pysähtyykin sinne joksikin aikaa.
mää oon semivakavissani yrittäny saada yhtä tuttua puuseppää lähtemään kokeilemaan tätä, mutta pitää juottaa (pun intended) vähä rankemmin sitä vielä.
Hei, sitten niistä alumiineista: mulla on nurkissa pyörimässä Principian ratarunko, joka on tarran mukaan muistaakseni 7020-sarjan putkea. Osaako kukaan mitään siitä sanoa?
Hienolta se runko vaikuttaa, mutta myös kovin herkältä kolhuille, enkä ole sitä vielä kasannut. (Voi olla, että pelko sen kestävyydestä on turhaa. En osaa sanoa, kuinka paljon se eroaa esimerkiksi Cinellin Vigorellista, joilla ilmeisesti kuitenkin aika pelotta ajetaan.)
Punnitsin itseni Bareknucklen kanssa digitaaliraatovaa’alla ja sitten perään Principian kera. Erotus oli 700 grammaa. Clasun vaaka tuskin on maailman tarkin laite, mutta on niiden runkojen painoissa aikamoinen ero joka tapauksessa.
Kertokaas oraakkelit tosiaan vähän ajo-ominaisuuksien lisäksi materiaalien kestävyydestä ulkoisia uhkia vastaan. Mitä tapahtuu millekin materiaalille kun kaupungilla viereen parkkeerattu pyörä kaatuu päälle tai kun pannujen jälkeen pyörä kyntää vähän mukulakiveä ja osuu katukiveyksen reunaan? Ja miten rungon kolhut ja muut vauriot vaikuttavat rungon kestävyyteen ajossa?
Kai ne klommot sitä turnauskestävyyttä syö, kun katoaa “jännitys” ja silleen. Näin kuvittelisin.
vasaraasialainen - 6:50, 4.9.2009 » Punnitsin itseni Bareknucklen kanssa digitaaliraatovaa'alla ja sitten perään Principian kera. Erotus oli 700 grammaa. Clasun vaaka tuskin on maailman tarkin laite, mutta on niiden runkojen painoissa aikamoinen ero joka tapauksessa.Tulee tosta mieleen että jos siinä sun palpa-rungossa on kuitu- tai amuliini-keula kiinni niin vähintään puolet ellei enemmänkin painoerosta selittyy luultavasti sillä. Barenucklen oma teräskeula on nimittäin aika jyhkeä kapistus vaikka pelkkä runko itsessään on kaiketi hyvinkin kevyt.
Punnitsin siis pelkästään rungot. Haarukat olivat muualla.
Mutta joo: Principian mukana tuli kuitua ja Bareknucklessa on se teräksinen malli.
Gopla - 7:59, 4.9.2009 » Ja miten rungon kolhut ja muut vauriot vaikuttavat rungon kestävyyteen ajossa?Toi on helppo havainnollistaa seisomalla pystyssä olevan kaljatölkin päällä, ja sit tökkäämällä sen kylkeen pienen lommon. Tavallinen alumiinirunko ei ole mitenkään erityisen herkkä lommoontumaan, mutta mitä ohuempi seinämänvahvuus suhteessa halkaisijaan, sen herkempi. Mulla on scandiumrunko minkä putki lytistyy silminnähden jo peukalolla painamalla, sitä ei uskalla jättää mihinkään muiden kolhittavaksi, sen verran äärirajoilla mennään.
1 Like
Ensinnäkin kiitos Eihalle erikoisen hienosta postauksesta. Tuo pääsi suoraan ja oitis omaan leikekansiooni. Olen noita kuvaajia ihmetellyt silmät tirrillään.
Alumiineista: 7020 (AlZn4,5Mg1) = Lämpökäsiteltyä ja Magnesiumilla varustettuna kohtuullisen korroosiovapaata.
Tuo on sangen kovaa ainetta. Runko on varmasti hyvin jäykkä.
Tuo Scandium lisä onkin mielenkiintoinen asia: se vähentää alumiinin taipumusta kuumahalkeavuuteen.
Käsitykseni mukaan se ei nosta vetolujuutta eikä kimmomodulia. Maksimi venyvyyttä kyllä.
Toimiikohan sekin jonain apuliuottimena sulassa tilassa ? Kovuutta saadaan enemmän lisäämällä huomattavasti halvempaa kuparia lejeeringin joukkoon. Venyvyyden paraneminen lisää kuitenkin varmasti rungon elinikää. Scandium alumiini venyy vielä tilanteessa, missä tavallinen alumiini jo repeää.
Tuure
-.-
vasaraasialainen - 11:04, 4.9.2009 » Hei, sitten niistä alumiineista: mulla on nurkissa pyörimässä Principian ratarunko, joka on tarran mukaan muistaakseni 7020-sarjan putkea. Osaako kukaan mitään siitä sanoa?
Pari sanaa alumiineista. Pyörän rungoissa käytetään runsaasti eri seoksia ja merkinnät ovat usein aika hepreaa. Kuitenkin sen verran voidaan yleistää, että kaikki seokset ovat vanhenevia eli sammutuksen jälkeen ylikylläisessä liuoksessa olevat seosaineiden atomit muodostavat erkaumia, jotka lujittavat materiaalia. Tuo nelinumeroinen luku esim 7020 kertoo siis mitä seosaineita sekaan on laitettu. Usein tuon merkinnnän jälkeen näkee joko T4 tai T6 merkinnän. T4 = luonnollinen vanheneminen huoneen lämpötilassa parin päivän kuluessa, T6 = keinovanheneminen korotetussa lämpötilassa esim. 120 astetta 24 tuntia.
Normaalia rungonostajaa nuo eivät varmaankaan kiinnosta vaan itse ominaisuudet ovat tärkeämmät. Vertaillaan vaikka kahta runkomateriaaliana käytettyä alumiinia . Mainitsemasi Principian ratarungon 7020 ja perus nishikin hybridin 6xxx runko
(epätarkkoja ja suuntaa-antavia lukuja)
7020: Myötöraja 260 MPa, Murtolujuus 330 MPa
6xxx: Myötöraja 160-215 MPa, Murtolujuus 195-205 MPa
Ratarungon alumiini on siis paljon lujempaa tavaraa kuin hybridin joskin venymä on pienempi. Tosin jäykkyyteen vaikuttaa vain seinämänpaksuus eikä mikään seosaine.
1 Like
Se on se Principian tuubisto kanssa aikamoista kokistölkkiä. Voisi tosiaan kuvitella, että kestää tällaista lankajalkaa ainakin mitä tulee vääntöön.
Eiha - 11:46, 4.9.2009 »
Hitsit häviävät monokokkirakenteelle 6-0. Hiilari rulaa. Mutta hyvä huomio, että Ashby ei ota liittämistä huomioon vaikka pyörät nimenomaan liitoksista ratkeavat.
tle88 - 11:46, 4.9.2009 »
Rungon jäykkyydestä ei voi paljoa sanoa pelkkää alumiiniseosta katsomalla.
Scandium toimii erkautuslujittajana eli kyllä nostaa vetolujuutta. Murtovenymä luonnollisesti laskee silloin. Sc-pitoisuudet alumiiniseoksissa on luokkaa 0,2%, joten kimmomoduliin sillä ei ole käytännössä mitään vaikutusta. Rakeenkasvua scandiumyhdisteet hidastavat, mikä on tietysti kivaa hitsiliitoksen kannalta ja suurin syy siihen, miksi sitä pyörissä käytetään.
Siinä vaiheessa kun runko myötää, minä pistäisin sen vaihtoon 
Salsan ja muistaakseni Konankin mukaan scandiumin ansiosta voidaan käyttää sellaisia lujempia alumiinilaatuja, joiden hitsaus ei normaalisti suju. Näin esim. pärjätään ohuemmilla seinämillä ja pienemmillä halkaisijoilla jolloin rungosta ei tule liian jäykkää. Tai voidaan tehdä yhtä jäykkä runko kevyemmäksi.
joope - 20:50, 4.9.2009 »Pitääköhän tuo nyt kuitenkaan paikkaansa? Olen minäkin sitä Principiaa kokeillut, mutta kyllä se oli peukalo, joka litistyi, ei runko. (Vaikka toki se hieman siltä näytti, että putki painuu kasaan.) Vaikea uskoa, että jos se tosiaan elää peukalolla painettaessa, rungolla voisi tehdä yhtään mitään.Gopla - 7:59, 4.9.2009 » Ja miten rungon kolhut ja muut vauriot vaikuttavat rungon kestävyyteen ajossa?Mulla on scandiumrunko minkä putki lytistyy silminnähden jo peukalolla painamalla, sitä ei uskalla jättää mihinkään muiden kolhittavaksi, sen verran äärirajoilla mennään.
Jos löytyy linkkejä tai lähteitä tai jotain, joka vahvistaa sen putken painumisen kasaan sormella painettaessa, uskon ja olen hiljaa.
Saa tulla puristelemaan, en tiedä mistä moisia linkkejä tai lähteitä löytyisi. Koitin ite ottaa videota, mutta kännykkä ei riitä.
Runko on Salsa Juan Solo (ihan kuin Moto Rapido mutta epäkeskokeskiöllä). Alaputken halkaisija on sen verran iso, että sen nyt uskoo helposti, mutta yläputkikin joustaa jo yhden peukalon voimalla. Ei sitä pimeässä näe, mutta valon heijastuksista putken pinnassa huomaa selvästi että se joustaa.
Ehkä tosta vähän näkee: tönäri ei liiku, mutta rako putken ja tönärin välissä menee umpeen kun putkesta puristaa. Ja ihan vain yhdellä peukalolla. Livenä toi näkyy ihan selvästi, mut ei mun kännykällä saa kunnon videota.
vasaraasialainen - 15:35, 5.9.2009 » Punnitsin siis pelkästään rungot. Haarukat olivat muualla. Mutta joo: [Principian](http://www.chainreactioncycles.com/LargeImage.aspx?ModelID=24224&FileName=24224.Jpg) mukana tuli kuitua ja Bareknucklessa on se teräksinen malli.Meikäläinenhän punnitsee tätä nykyä kaikki osat, kun kerran weightweenie olen. Cinellissä osien paino merkitsee ja BareKnucklessa ei. Meikäläisen grammantarkat mittaukset antoivat seuraavan tuloksen:
Cinelli: 1589g (runko+ohjainlaakeri), 614g (keula+käpy)
BareKnuckle: 1944g (runko, ohjainlaakeri, kiristinpultti), 734g (keula+käpy)
Molemmat rungot kokoa 54cm (vaikkakin BareKnuckle on selkeästi akseliväliltään selkeästi lyhyempi) ja BK:n keulassa ainakin 5cm lyhyempi kaulaputki. Ei se siis kovin painava tuo BK:n teräskeula ole. Yllättävän raskas sen sijaan on Vigorellin hiilikuitukeula alumiiniputkella. Meikäläinen hommaa tuohon aivan varmasti jossain vaiheessa 3T:n tai Dedan keulan (<400g), kunhan vaan selviää, mistä Columbuksen ohjainlaakeriin löytyy uusia aluslevyjä. Sitten ollaankin jo kokonaismassassa aika lähellä kuutta kiloa.