duh, jos kiinnostaa numerot ja lähteet ni teknillisten oppilaitosten kirjastot jakaa kirjastokortteja kelle hyvänsä kun vaan viittii kysyä, sieltä tän saman saa vitusti pitemmässä muodossa
propsit tuurelle kansanomaistamisesta ja epämääräistämisestä, nää on huippuluettavaa aamukahvilla ennenkun on päässy hereille
tähän vielä kun sais kuvitukseks wiion kirjoista tuttuja partikkeliukkeleita hyppimään hilarakenteessa… <3
Oli kyl niin eeppinen postaus! Pitänee replyy joku päivä 
Tuure=Teräsmies!
Melko tyhjentävää, arvostan, mutta…
Ratapyöräthän - enkä nyt siis puhu langsterista - on (ainakin nykyään) suunniteltu siihen, että 90-kiloinen tunkkireisi tekee sillä maksimitoistoja etenemissuunnassaan lähinnä vaakatasossa olevalla alustalla, kun taas maantiepyörät on speksattu omassa lajissaan suorituskykyisemmälle max. 67-kiloiselle kynäniskalle vuorien ylitykseen. Kummassakohan paino ja jäykkyys merkkaa enemmän? Kun molemmissa on vielä sama painorajakin, mutta toisessa ämpärillisen verran vähemmän osia, joiden kesken paino jaetaan.
Nuo suorituskykyisimmiksi suunnitellut maantie- tai ratapyörät pyörät eivät varmasti sovi henkilöille, joille painoa on siunaantunut reilummin. Nehän on suunniteltu suorituskykyisen mitoissa olevalle ajajalle. Ehkä joku crossari olisi hyvä vaihtoehto uutta tukevaa etsivälle.
Tldr.
Mut siis, teräksinen lankesteri taitaa olla sitä ihan samaa tuubaa kuin joku bianchin pista tai joku muu bulkkituote joka pykätään jossain aasialaisessa tehtaassa johon sitten liimataan valmistajan tarrat jossain toisaalla. Pista taipui taksin kohdatessa, ei 90-kiloisen jantterin kaltoin kohtelemana kadulla. Kyllä se kestää. Joku slx-runko taas…
tle88 - 6:54, 3.9.2009 » Langster on ratarunko. Niissä pyritään keveyteen. Siksi sen muu jäykkyys huolestuttaa.Näkemykseni on päinvastainen. Ratapyörillä ei ajeta ylämäkeen, vaan mennään tasaisella maksimivoimalla runtaten. Siispä keveys on toisarvoinen jäykkyyden rinnalla.
^konkeli: Olisit lukenut, koska olet kommenttisi kanssa totaalisen yössä. Materiaali on sama, kuin bulkkipyörässä, mutta tärkein ominaisuus, eli sen vakiomateriaalista tehdyn putken seinämävahvuus on tuntematon. Pyöristä jotain tietävä voisi olettaa, että Reynoldsin markkinointinimellä myytävät putket olisivat jotenkin ohennettuja (lue: kevennettyjä eli heikennettyjä), mutta sitähän emme voi tietää, koska sitä ei kerrota.
Minun henkilökohtainen inhoni teräspyöriä (ja teräsfanaatikoita) kohtaan perustuu pääasiassa yhteen järjettömän ohuesta putkesta tehtyyn hienoon pyörään ja yhteen paksusta putkesta tehtyyn tankkiin. Se hieno oli kevyt kuin mikä ja todella löysä. Pyörän oli (Tuurea mukaillen) suunnitellut pyöräilijä eikä insinööri, ja 62cm rungossa oli sama seinämävahvuus, kuin 48cm rungossa. Se pieni runko olis varmaan ollut tosi kiva ajettava.
Nyt mulla on vain alumiinisia pyöriä ja ne ihanan kevyitä ja jäykiä.
toi mainittu lanksetri on miusta tosi kivan värinen.
asb - 7:44, 3.9.2009 »Mun mielestä se on vain halpa fillari. Eiks se hinta ole silloin tärkein ominaisuus? Tämä on tietenkin ihan silkkaa IMOa.tle88 - 6:54, 3.9.2009 » Langster on ratarunko. Niissä pyritään keveyteen. Siksi sen muu jäykkyys huolestuttaa.Näkemykseni on päinvastainen. Ratapyörillä ei ajeta ylämäkeen, vaan mennään tasaisella maksimivoimalla runtaten. Siispä keveys on toisarvoinen jäykkyyden rinnalla. ^konkeli: Olisit lukenut, koska olet kommenttisi kanssa totaalisen yössä. Materiaali on sama, kuin bulkkipyörässä, mutta tärkein ominaisuus, eli sen vakiomateriaalista tehdyn putken seinämävahvuus on tuntematon. Pyöristä jotain tietävä voisi olettaa, että Reynoldsin markkinointinimellä myytävät putket olisivat jotenkin ohennettuja (lue: kevennettyjä eli heikennettyjä), mutta sitähän emme voi tietää, koska sitä ei kerrota.
Kyllä mäkin speksaisin tuotteen ominausuuksia noin syvällisesti…
…jos olisin hankkimassa kuurakettia.
Nyt Tuuren lisäksi ASBikin obsessoi seinämävahvuuksista. Vanhoista muhvivehkeistä puhuessa se voikin olla olennaista, mutta nykypyörissä vaihtelee myös putkien halkaisija mikä taas vaikuttaa ihan helvetin paljon enemmän sen rungon jäykkyyteen kuin tuo seinän paksuus. Teräs on lähtökohtaisesti vahvempaa ja jäykempää kuin lelumiini, jos teräsputkien läpimitta kasvatettaisiin edes lähelle nykyaikaisten alumiinipyörien runkoputkien vastaavaa, niin olisi jäykkyyttää tarpeeksi vaikka Chris Hoylle. Alumiinista noita vaan tehdään enemmän ja halvemmalla, ja teräsväki kaipaa klassisen näköisiä laitteita. Hyvä näinkin, vaikka mä haluaisinkin ratarungon columbuksen XL-putkesta.
Ja ei, ratapyörät eivät ole kevyitä. Uci:n 6,8:n kilon minimipaino on voimassa radallakin, mutta ei ole siellä minkäänlainen ongelma vaikka pyörissä on vähemmän osia kuin maantiellä. niiden sprinttereiden rungoissa on “muutama” kerros enemmän sitä hiilikuitua kuin maantievastaavissa. Käytännössä muilla kuin pyörivillä massoilla ei ole radalla mitään merkitystä, ja aerodynamiikka on aivan ensisijainen juttu.
pahus: Näytä mulle teräspyörä, jossa on jotain muuta, kuin tuota tuuman vahvuista vakioputkea.
Mä obsessoin seinämävahvuuksista, koska tarvitsen 63cm (siis kuusikymmentäkolme) korkean rungon ja tykkään, kun pääsen runnomaan ylämäkiä. Paha yhdistelmä harjanvarrenvahvuiselle ohennetulle teräsputkelle. Tosin en mä oikeastaan obsessoi, koska ajan alumiinipyörillä, joissa järkevät överikokoiset putket ovat ihan jokapäivästä hommaa. Mua kiinnostaa tää pelkästään siksi, koska olen tekoinsinööri, joka haluaa omistaa paljon teknistä nippelitietoa. Ja myös siksi, että mä vihaan teräsfanaatikkoja. Suurin osa noista on typeryksiä, jotka vaan toistelee mantrojaan, kuin jotain raamatunlauseita. Kun saadaan tietoa lisää, niin teidän hölmöilynne katoaa mun internetistä.
http://www.swobo.com/htatbl/archives/bsnewwhip.jpg
Columbuksen Maxista tehtiin aikanaan aika paljonkin pyöriä isoille pojille, ei tehdä enää kun alumiini ja myöhemmin hiilikuitu toi todellisia ja kuviteltuja hyötyjä ennen kaikkea tuotantoprosessoon . Ja Mikon sprintti-olmossa on XL-putkesta tehty runko jossa on vielä isompaa tölkkiä, jota on alumiiniksikin ulkonäöstä luultu.
Tuumaista putkeahan ei onneksi ole teräspyörissäkään enää kuin retrohenkisissä peleissä joiden tarkoitus on näyttää samalta kuin kymmeniä vuosia sitten. Esimerkiksi parhaasta taiwanin vesijohtoputkesta tehdyssä rollerissakin on yli tuumainen vaakaputki.
Käsityönähän teräksestä tehdään edelleen vaikka mitä, koska se on pikkupajalle helpompi materiaali. http://tinyurl.com/nztr2o
E: linkit kuntoon
Eipä sitä tuuman putkea sentään juuri ole kuin yläputkessa, muut putket sit jo isompia. Pompinossakin jo yläputki ja pystyputki tuuma ja kahdeksasosa, alaputki jopa tuuma ja vartti.
Musta on silti turhaa tapella teräksen kanssa jos jäykkyyttä haluaa, omat teräsrungot on valittu ihan päinvastaisista syistä.
edit: niin just
No just joku tommonen Merckxin tyylinen olis ihku. Paitsi et lupasin jo itelleni hiilikuituisen, kun tästä alumiinisesta aika jättää. Mut sen jälkeen voiskin olla teräksisen vuoro ja sehän oliskin sit se viimeinen pyörä.
pahus - 17:14, 3.9.2009 » ... Ja Mikon sprintti-olmossa on XL-putkesta tehty runko jossa on vielä isompaa tölkkiä, jota on alumiiniksikin ulkonäöstä luultu...Offtopic, mutta toi on yksi hienoimmista rungoista mita olen nahnyt. Geometria, materiaali, ihan alyton jaykkyys ja ajossa patinoitunut ulkonako.
Onko tuo kannibaalirunko kuinka uutta tuotantoa? Eri hieno, sano!
Siitä onkin aikaa kun on ollut näin paljon viihdettä internetistä. Kiitos poijaat.
Ja se naamioidun miehen runko. Ai että.
Päivän krypto:
Mitä yhteistä on näillä:
http://www.pedalconsumption.com/files/8_frames_at_njs_export.jpg
…ja tällä:
Vastaus: Molemmat on
“The new Langster steel is Specialized’s first foray in to the world of Keirin racing. It will be the only mass produced NJS stamped Keirin framest made outside of Japan. Specialized have teamed up with Dokuru and will be providing frames and componentry to a Keirin team in 2010. Langster steel sold as frameset only, expected to arrive in Continental US stores by August 09. MSRP $650”