Specialized Langster steel ?

asb - 7:44, 3.9.2009 »
tle88 - 6:54, 3.9.2009 » Langster on ratarunko. Niissä pyritään keveyteen. Siksi sen muu jäykkyys huolestuttaa.
Näkemykseni on päinvastainen. Ratapyörillä ei ajeta ylämäkeen, vaan mennään tasaisella maksimivoimalla runtaten. Siispä keveys on toisarvoinen jäykkyyden rinnalla. ^konkeli: Olisit lukenut, koska olet kommenttisi kanssa totaalisen yössä. Materiaali on sama, kuin bulkkipyörässä, mutta tärkein ominaisuus, eli sen vakiomateriaalista tehdyn putken seinämävahvuus on tuntematon. Pyöristä jotain tietävä voisi olettaa, että Reynoldsin markkinointinimellä myytävät putket olisivat jotenkin ohennettuja (lue: kevennettyjä eli heikennettyjä), mutta sitähän emme voi tietää, koska sitä ei kerrota.
Mun mielestä se on vain halpa fillari. Eiks se hinta ole silloin tärkein ominaisuus? Tämä on tietenkin ihan silkkaa IMOa.

Kyllä mäkin speksaisin tuotteen ominausuuksia noin syvällisesti…

…jos olisin hankkimassa kuurakettia.

Spessun sivuillahan tuosta on jo tarkemmat tiedot…

Nyt Tuuren lisäksi ASBikin obsessoi seinämävahvuuksista. Vanhoista muhvivehkeistä puhuessa se voikin olla olennaista, mutta nykypyörissä vaihtelee myös putkien halkaisija mikä taas vaikuttaa ihan helvetin paljon enemmän sen rungon jäykkyyteen kuin tuo seinän paksuus. Teräs on lähtökohtaisesti vahvempaa ja jäykempää kuin lelumiini, jos teräsputkien läpimitta kasvatettaisiin edes lähelle nykyaikaisten alumiinipyörien runkoputkien vastaavaa, niin olisi jäykkyyttää tarpeeksi vaikka Chris Hoylle. Alumiinista noita vaan tehdään enemmän ja halvemmalla, ja teräsväki kaipaa klassisen näköisiä laitteita. Hyvä näinkin, vaikka mä haluaisinkin ratarungon columbuksen XL-putkesta.

Ja ei, ratapyörät eivät ole kevyitä. Uci:n 6,8:n kilon minimipaino on voimassa radallakin, mutta ei ole siellä minkäänlainen ongelma vaikka pyörissä on vähemmän osia kuin maantiellä. niiden sprinttereiden rungoissa on “muutama” kerros enemmän sitä hiilikuitua kuin maantievastaavissa. Käytännössä muilla kuin pyörivillä massoilla ei ole radalla mitään merkitystä, ja aerodynamiikka on aivan ensisijainen juttu.

pahus: Näytä mulle teräspyörä, jossa on jotain muuta, kuin tuota tuuman vahvuista vakioputkea.

Mä obsessoin seinämävahvuuksista, koska tarvitsen 63cm (siis kuusikymmentäkolme) korkean rungon ja tykkään, kun pääsen runnomaan ylämäkiä. Paha yhdistelmä harjanvarrenvahvuiselle ohennetulle teräsputkelle. Tosin en mä oikeastaan obsessoi, koska ajan alumiinipyörillä, joissa järkevät överikokoiset putket ovat ihan jokapäivästä hommaa. Mua kiinnostaa tää pelkästään siksi, koska olen tekoinsinööri, joka haluaa omistaa paljon teknistä nippelitietoa. Ja myös siksi, että mä vihaan teräsfanaatikkoja. Suurin osa noista on typeryksiä, jotka vaan toistelee mantrojaan, kuin jotain raamatunlauseita. Kun saadaan tietoa lisää, niin teidän hölmöilynne katoaa mun internetistä.

http://www.swobo.com/htatbl/archives/bsnewwhip.jpg

Columbuksen Maxista tehtiin aikanaan aika paljonkin pyöriä isoille pojille, ei tehdä enää kun alumiini ja myöhemmin hiilikuitu toi todellisia ja kuviteltuja hyötyjä ennen kaikkea tuotantoprosessoon . Ja Mikon sprintti-olmossa on XL-putkesta tehty runko jossa on vielä isompaa tölkkiä, jota on alumiiniksikin ulkonäöstä luultu.

Tuumaista putkeahan ei onneksi ole teräspyörissäkään enää kuin retrohenkisissä peleissä joiden tarkoitus on näyttää samalta kuin kymmeniä vuosia sitten. Esimerkiksi parhaasta taiwanin vesijohtoputkesta tehdyssä rollerissakin on yli tuumainen vaakaputki.

Käsityönähän teräksestä tehdään edelleen vaikka mitä, koska se on pikkupajalle helpompi materiaali. http://tinyurl.com/nztr2o

E: linkit kuntoon

Eipä sitä tuuman putkea sentään juuri ole kuin yläputkessa, muut putket sit jo isompia. Pompinossakin jo yläputki ja pystyputki tuuma ja kahdeksasosa, alaputki jopa tuuma ja vartti.
Musta on silti turhaa tapella teräksen kanssa jos jäykkyyttä haluaa, omat teräsrungot on valittu ihan päinvastaisista syistä.
edit: niin just

No just joku tommonen Merckxin tyylinen olis ihku. Paitsi et lupasin jo itelleni hiilikuituisen, kun tästä alumiinisesta aika jättää. Mut sen jälkeen voiskin olla teräksisen vuoro ja sehän oliskin sit se viimeinen pyörä.

pahus - 17:14, 3.9.2009 » ... Ja Mikon sprintti-olmossa on XL-putkesta tehty runko jossa on vielä isompaa tölkkiä, jota on alumiiniksikin ulkonäöstä luultu...
Offtopic, mutta toi on yksi hienoimmista rungoista mita olen nahnyt. Geometria, materiaali, ihan alyton jaykkyys ja ajossa patinoitunut ulkonako.

Onko tuo kannibaalirunko kuinka uutta tuotantoa? Eri hieno, sano!

Siitä onkin aikaa kun on ollut näin paljon viihdettä internetistä. Kiitos poijaat.
Ja se naamioidun miehen runko. Ai että.

Päivän krypto:

Mitä yhteistä on näillä:
http://www.pedalconsumption.com/files/8_frames_at_njs_export.jpg

…ja tällä:

Vastaus: Molemmat on

“The new Langster steel is Specialized’s first foray in to the world of Keirin racing. It will be the only mass produced NJS stamped Keirin framest made outside of Japan. Specialized have teamed up with Dokuru and will be providing frames and componentry to a Keirin team in 2010. Langster steel sold as frameset only, expected to arrive in Continental US stores by August 09. MSRP $650”

“Yeah, it’s going to be NJS, and it’s also being made by Colnago. You can get the frameset only but for an upcharge (admittedly, an expensive one) you can get a complete bike equipped with the Campagnolo Keirin Pista groupset.”

Niin, eli Specialized Langster -nimellä tullaan tekemään keirin-raamia, mutta ei kai se nyt ole sama raami, jota hipstereille myydään?

Ei tulla tekemään. Lehdistötiedotteen laatinut harjoittelija on surffanut liikaa velospacessa ja/tai ollut pilvessä.

“The Langster Steel frame has not been NJS approved. We are looking into it. It does pass the CEN standard tests.”

He-hee. Mistä tätä juttua puskee? Spessun sivuillako?

Uuh, miten nerokasta markkinointia Spessulta.

Tää olis NIIN oikein kaikille NJS-keräilijöille. :slight_smile:

No ehkä mä nyt sitten laitan yhden Langsterin tilaukseen kun tallin nurkassa lojuu tyhjänpanttina melkein kokonaan leimoin koristeltu rata-gruppo kiekkoineen kaikkineen.

Niin kuin aiemmista viesteistä ilmeni, “hipsteri-versio” ei tosiaankaan ole ratapyörän geometrioilla ei ollenkaan, mutta äkkiseltään katsoen se voisi kuitenkin olla ihan hyvä runko ja jopa mainio ajettavuudeltaan. 400+ euroa tusinasta yhteen hitsatusta putkesta, jotka ovat osittain kromatut, on vielä ihan asiallisella tasolla oleva hinta.

Minua on oikaistu siitä, että nimenomaan ratapyörän rungosta tehdään jäykkä. Näinhän se tietty on. Josko tästä hipsteri versiosta olisi tehty katukestävä jämerällä ainevahvuudella… materiaalihan siinä on aivan ok. tasolla olevaa laadultaan. Täytyy nyt elää toivossa, että tuo olisi oikein oikein vankkaa tekoa.

Minä voisin rähmistäytyä tuohon suurimpaan malliin, kunhan haarukkaan mahtuisivat edes 32 milliset siedettävästi ja hyvällä toleranssilla. - Tuo näyttää niin klassisen kauniilta ja jarrureiätkin olisivat jo valmiina.

Tuure

-.-

Tuommoista kun katselee, sitä ajattelee, että hankkisi rahalla jostain sopivankokoiset ruostumattomat muhvit, lehtisahalla ja mikroskooppisen pienellä terällä sahaisi ne halki ja juottaisi ne puoliskot rungon liitosten päälle puolimuhveiksi. Maalaisi rungon uudelleen ja kiillottaisi rosteri muhvit esiin. Jos valkoisessa rungossa ei ole kromauksia maalin alla, se voisi olla myös kätevä lähtökohta pontevalle koti migittäjälle ja kolvaajalle.