Puolison suhde pyöräilyharrastukseen

Mielestäni puoliso on olennainen osa pyöräilyä.

FixiVihaaja - 22:24, 22.7.2014 » Mielestäni puoliso on olennainen osa pyöräilyä.
110km poljettu peräkkäin viimeisen kahden päivän aikana ja on ollu aivan mukavaa.
asb - 14:15, 6.6.2014 »
MrSticha - 13:36, 6.6.2014 » Auto ajoi aamulla jalkaterän reunan paikkeilta yli. Selvisin säikähdyksellä, kun tuli vaan pieni nirhauma nilkan sivuun. Miten kertoa puolisolle aiheuttamatta turhaa huolta?
En oo pariin kuukauteen puhunu puolisolle mitään työmatkoihin liittyvistä road rage-tapauksista. Tulis liikaa mielipahaa, jos hän kuulis, että muhun on törmätty autolla tahallaan tai käyty päälle puukon kanssa.
Yhdellä tutulla oli vähän toisensuuntainen kertomispolitiikka. Kerran hän oli hieman myöhässä tapaamisesta. Soitti vaimolleen matkalta sanoen että älä sitten pelästy, mä oon nyt vähän eri näkönen, mutta voin kyllä ajaa. Oli myöhässä, koska oli poikennut parturissa. Tosiaan, ei parturissa käynti ajamista estänyt.

*En pysty linkittämään kuvaa kännykällä. :frowning:

E: kiitos kimmoke

^

E: ollos hyvä

Ei suostu vaihtamaan mun renkaita useammasta pyynnöstä huolimatta. Vaihtoon.

Harrastuksen alussa kannustava ja ymmärtäväinen, sittemmin muuttunut melko tympeäksi mutta ei kuitenkaan vielä tyrmääväksi. Kovin innoissaan omasta pyörästään, joka on kellarissa - ei kovin innostunut minun pyöristä, jotka ovat olohuoneessa. Järkeistämissyksy2014?

Vaimoke luki tätä ketjua ja totesi:

“Meillä saa olla pyörät olohuoneessa. Ne on hienoja koristeita.”

dubbel

Tyttöystävän ilme oli kuin lapsella jouluna, kun eilen yritti ajaa mun rolleria dualeista kotiin. Talvella speksaillaan sille oma pöörä.

Minikmii - 16:40, 16.8.2014 » Ei suostu vaihtamaan mun renkaita useammasta pyynnöstä huolimatta. Vaihtoon.
itse yritän aina saada tuota puolisoani oppimaan renkaiden vaihdon.
manuelkala - 11:32, 22.8.2014 »
Minikmii - 16:40, 16.8.2014 » Ei suostu vaihtamaan mun renkaita useammasta pyynnöstä huolimatta. Vaihtoon.
itse yritän aina saada tuota puolisoani oppimaan renkaiden vaihdon.
Mutta pyynnöstä luulisi homman kuitenkin onnistuvan. Mur!

kyllähän nyt molempien pitää osata ne vaihtaa. työmatkallakin kun räjähtää sisuri niin enhän minä ole sitä silloin vaihtamassa.

“Laitan fillarin lukolla lähimpään tolppaan kiinni ja tilaan taksin. Saat sitten käydä hakemassa sen kotiin.”

Se, että pyytää parisuhdekumppaniaan pesemään pyykit, /= että ei osaisi itse pestä pyykkiä. Ainakin toivon näin.

.... - 11:45, 22.8.2014 » kyllähän nyt molempien pitää osata ne vaihtaa. työmatkallakin kun räjähtää sisuri niin enhän minä ole sitä silloin vaihtamassa.
Höps. Puoliso ajo snakebiten ja parissa minuutissa oli ritari paikalla vaihtamassa kumia. Sillä ritarilla oli omakin puoliso mukana pyörälenkillä. Eipä tarttenu sotkea omia käsiä.

(Tulipa muuten ladattua aika paljon seksismiä ja stereotypioita yhten viestiin. Mut läpällä. Kyllä te ymmärrätte.)

Kyllähän mäkin pyynnöstä teen murusen herkkuruokia. Kyllä se varmaan osais itsekin leipoa ja kokata, mutta multa se vaan sujuu nopeammin ja helpommin. Kyllä mä renkaan saan vaihdettua ja taulukoukun porattua seinään jos on tarve. Ne nyt vaan sujuu yleensä nopeammin ja vähemmillä kynsien katkeamisilla jos kundi ne tekee (tekis).

Mutta kunhan tässä reissuilta kotiutuu, niin ei auta ku rengasraudat kauniiseen käteen jne… Täällähän oli jossain se ketju missä käsiteltiin renkaanvaihtotekniikoita :stuck_out_tongue:

^^ viimeksi kun vastaan tuli tälläinen avulias aatu ( sic ) ei siitä ollut kovinkaan paljon hyötyä.

lammaspaimen - 11:50, 22.8.2014 » "Laitan fillarin lukolla lähimpään tolppaan kiinni ja tilaan taksin. Saat sitten käydä hakemassa sen kotiin."
hahah, goes well with..
lammaspaimen - 13:58, 18.8.2014 » Oikeesti, kyllä naiset ajaa, niitä vaan ei keskimäärin kiinnosta kilpaileminen muita tai itseään vastaan samoin kuin miehiä. Miehet ajavat lenkkiä vitunmoisen mittariarsenaalin kanssa, [b]naiset ajavat lammelle uimaan[/b].

Se hyvä puoli yksin asumisessa elämisessä on, että joutuu väkisinkin hoitamaan ja oppimaan asioita itse, halusi eli ei. Yleensä kun on käynyt kirosanarepertuaarin läpi muutamaan otteeseen ja mahdollisesti vetänyt itkuraivarit (ja kenties todennäköisesti siinä sivussa rikkonut jotain, joko itsestään tai asiasta jonka kanssa venkslaa), niin kyllä melkein mikä tahansa siitä lähtee hiljalleen sujumaan :smiley: Auttaa myös, jos ei ota itseään haudanvakavasti. Mokailu kuuluu asiaan, siis elämään ihan yleisesti.

Jotkut asiat on tietty sellaisia, että on järkevää ensin katsoa ja kuunnella, kun joku asiansa osaava hoitaa homman, mutta mitä enemmän juttuja (niin arkipäiväisiä kuin pyörään liittyviä) hanskaa itse, sen helpompaa elämä vaan on.

On topic: jos talous joskus kasvaa toisella henkilöllä, luulen kyllä että sen henkilön ois pakko olla vähintään arkipyöräilijä. Olkkarissa on kaksi pyörää sekä enemmän tai vähemmän aina levällään oleva pyöräroinaloota, partsilla erinäistä pyöräromua + kiekkoja + ulkokumeja sekä runkosetti josta on tuleva ajokuntoinen pyörä. Ja tietty loputon länkätys pyöristä. Enkä usko että tilanne tulee tästä ainakaan lievenemään.