Ensivuonna tulee noin kymmenen vuotta siitä kun ensimmäiset modernit poolot pelattiin Helsingissä. Tänään yli 120-vuotta vanha laji on hengissään ehkä paremmin kuin koskaan, vaikka aikamoisen muodonmuutoksen onkin käynyt läpi viimeisen 15 vuoden aikana. Lounastaukojen ja perjantai-iltojen höntsäpoolo on jo maailmalla muuttunut ihan oikeaksi kilpaurheilulajiksi ja säännöt, kulttuuri ja etiketti on muokkautunut samassa tahdissa.
Kun eri pelikulttuurit tormäävät, saadaan kaikki mukavasti samalle viivalle luomalla yhteiset säännöt. Mitä enemmän sääntöjä tulee, sitä enemmän löydetään myös tapoja niiden hyväksi käyttöön. Kun pelissä panokset kovenevat kasvaa kiusaus mennä sieltä missä aita on matalin myös suuremmaksi, jolloin jää vähemmän tilaa etiketille. Oli laji mikä tahansa, etiketti eli käytöstavat on kuitenkin se osa, joka määrää kentällä olevien pelaajien fiiliksen joka myös välittyy peliä seuraavaan yleisöön.
Tämän langan tarkoitus on kutsua kaikki Suomen pooloojat keskustelemaan poolokulttuurista, -säännöistä ja etiketistä. Aloitan nostamalla pari ajatusta liittyen foorumilla käytyihin keskusteluihin.
Suojukset
Suojuksien määrä kentällä on lisääntynyt. Nettikeskustelun perusteella on vielä epäselvää mikä tähän on varsinaisena syynä. Tottakai suojuksilla suojataan itseään ja pyöräänsä asioilta, jotka ei ole omassa hallinnassa. Jos aina kaatuessaa osuu polvi maahan ja omaa muutenkin arat polvet, on varmasti polvisuojat hyvä hankinta. Tämä syy suojalle vähentyy kun opettelee pyörän käsittelyä ja kaatumistekniikkaa paremmaksi. Toisaalta jos taas maila osuu hampaisiin koko ajan tai muut pelaajat lyö sormet tunnottomaksi, on varmaan suojien hankkiminen ihan hyvä idea. Mutta tässä tapauksessa ongelma poistuu vain koko pooloyhteisön pyrkimyksellä pelata niin, ettei hampaat ja sormet ole koko ajan vaarassa. Kun maailman menoa katsoo, näkee naamaristikkoja, lätkähanskoja ym. suojia paljon. Mielestäni on hyvä ottaa mallia isoista turnauksista, mutta samalla olisi hyvä miettiä aina hetki sitä syytä miksi joku käyttää esimerkiksi naamaverkkoa. Isoissa turnauksissa on paljon joukkueita hyvin erilaisista pooloyhteisöistä ja ei voi koskaan olla varma siitä miten toinen joukkue käyttäytyy. Silloin lisäsuojustus voi olla hyvinkin paikallaan. Tai voi olla että tiedät toisen joukkueen pelaavan sikamaisesti. Myös silloin on hyvä pitää huolta itsestään. Suomessa on onneksi vielä niin pieni poolopelaajien ympyrä, että näihin asioihin voidaan vaikuttaa esimerkiksi tällä foorumilla ja viedä hyvää pelitapaa kentille mukanaan. Silloin voi olla ettei massivista suojusmäärää tarvitsekaan ja puhtaasta poolosta tulee aina parempi fiilis kaikille osapuolille.
Säännöt
Kuten aikaisemmin mainitsin, mitä enemmän sääntöjä, sitä vähemmän jää tilaa etiketille. 2011 SM-kisoissa ei pallon kupissa kuljetuksesta ollut säännöissä mainintaa. Luotettiin siihen, että pelaajien etiketti antaa rajat sille koska kuljetuksesta tulee hyvien käytöstapojen vastainen. Tänä vuonna kuitenkin kuljetuksesta on sääntö ja myös tällä hetkellä isoissa turnauksissa käytetty sääntölista (NAH 3.3) listaa säännön sille. Mielestäni lisäys on hyvä siinä mielessä, että epäselvät maalitilanteet ovat säännön käyttöönoton jälkeen vähentyneet. Toinen asia joka 2011 laitettiin kirjoittamattomalle etikettilistalle on toisen pelaajan ajolinjalle ajaminen. Tämä ns. t-boning on erityisen vaarallista, jos se suoritetaan pallottomalle pelaajalle jonka huomio on keskittynyt muualle kentällä. Muutenkaan pallotonta pelaajaa ei tulisi pelata. Tässä herää luonnollisesti kysymys siitä, voiko pelaajia estää omalla sijoittumisella kentällä esimerkiksi maalin edustalla. Mielestäni tämä ns. screening on hyväksyttyä jos se tapahtuu niin, että pitää huolen sääntöjen puitteissa omasta pelitilastaan ja ajolinjoistaan. Toisin sanoen ei niin, että aktiivisesti ajaa kiinni tai taklaa toista pelaajaa tai pahimmassa tapauksessa ajaa pelaajan eteen niin että tämä on pakotettu törmäämään. Tässä asiassa pitää luottaa pelaajien käytöstapoihin ja varmasti konfliktitilanteita tulee. Sen sijaan, että taitojen loppuessa ajetaan vain kylmästi toisen eteen, toivoisin ettei tällä tavoin muiden pelaajien turvallisuutta turhaan vaaranneta.
Etiketti
SM 2013 lähestyy ja mitä foorumia on tullut luettua, on tulossa agressiiviset pelit. Kuitenkin olisi hienoa että kentällä edelleen nähtäisiin herrasmiehiä ja -naisia. Agressiivisuus voi olla ihan hyvä ominaisuus, kunhan se ei muutu kentällä epäurheilijamaiseksi käytökseksi. Loppujen lopuksi tietämistäni suomalaisista pooloon pelaajista parhaimmat ovat pelityyliltään nopeita, tarkkoja ja ennenkaikkea erittäin puhtaita pelikäytökseltään. Ei siis tarvitse olla poolokentän pahis ollakseen hyvä lajissa.
Tässä yhden poolon pelaajan näkemyksiä asioista. Eriäviä näkemyksiä ja myös muita ajatuksia varmasti löytyy ja jos ne tähän lankaan saa naputeltua, saataisiin myös parempaa konsensusta Suomalaisen poolon nykytilasta.