Pitäisi kai keksiä helpompia rasteja Tampereelle, niin pääsisi itse useammin käymään rasteilla.
Vuokrakämppä on tyhjä, ja kaikkea korjattavaa on ollut. Vuokralaista ei vielä ole löytynyt, mutta ainakin voi sitten itse käydä saunomassa + siiwillä täällä. Jos joku tarvitsee 750€/kk ~keskustasta kaksiota niin yv
Mitehä muuten ovat testanneet äärimmäisiä sääolosuhteita noiden itse ajavien autojen kanssa? Voisin kuvitella että perus lätäkkö on vähän hankala este, jolloin auto voisi sen moottorinsa helpostikin hajottaa.
Öljysin paskahuussin tuulettimen ja suunnittelin laiturin korjausta. Kaikenlaista mökkihommaa olis, mutta ei flunssassa viitti alkaa rehkimään. Onneksi ei oo loma vielä alkanut.
Onkos jossain jotain kattavaa listaa mitä yksivaihde spesifiä / yksivaihde henkistä tapahtumaa tapahtuu milloinkin? Näyttää siltä, että joutuu situationshipin luona Helsingissä hengailemaan heinäkuussa ja tarttis kehitellä jotain omaakin tekemistä (ei työhommia) niin olis siistii kattella jotai pyörähommiakin.
Nightridelle tottakai, mut sit ois vielä 6 ylimäärästä päivää viikossa.
“Viime vuonna joku nuorehko mies oli jatkoilla tapaamansa nuorehkon naisen luona Haagassa, täällä Helsingissä. Seuraavana päivänä mies lähti ostamaan tupakkaa, ja hänellä oli naisen asunnon avaimet mukanaan, jotta pääsee ulko-ovesta sisälle. Miespä ei kaupassa käytyään muistanutkaan enää, missä tämä nainen asui. Muisti muistaakseni sentään naisen etunimen. Hän haahuili Haagassa, ja ihmiset rupesivat auttamaan häntä Facebookin jossain Haaga-ryhmässä, jotta nainen löytyisi. Miehellä ei ollut kai puhelintakaan mukana. Lopulta nainen löytyi, ja hän kävi hakemassa kadonneen röökin ostajan kadulta. Face-ryhmässä jaettiin tarkkaa tietoa, missä mies odottelee. Tarinan osapuolten nimiä ei muistikuvani mukaan missään vaiheessa paljastettu.
Mutta se innokas yhteisöllisyys, millä paikalliset ryhtyivät auttamaan, oli todella vaikuttavaa! Toki tarina oli niin hauska ja aika uniikki, että se herätti paljon mielenkiintoa ja auttamisen haluakin. Parisen tuntia tämä tapahtuma muistini mukaan kesti.
Tämmöisiä mukavia, harmittomia kaupunkitarinoita on ilo lukea, varsinkin, jos niissä on joku pointti. Näissä kummassakin tarinassa näkyy mielestäni välittämistä, yhteisöllisyyttä ja tuntemattomienkin ihmisten auttamisen halua!”