Itestä on tässä vuosien saatossa tullu sillai mukavuudenhalunen, että nyt ku duunimatkaa on vähintään sen viis kilsaa suuntaansa, niin laukku on kivempi laittaa muualle kuin selkään ja sadesäällä kaipaa lokareita.
Kiinteävälitteisiä on tallissa kolme, mutta missään niistä ei oo lokareita tai telineitä, ni arkiajot niillä jää melkein aina välistä.
Vois sitä varmaan ryhdistäytyä – tai sit laitella fiksin lokareilla ja etukorilla.
Jos mulle tulee joskus sikäli onnekas tilanne että pääsen ajamaan 5-10km työmatkasiivua pyörällä, lokaroitu Rolleri vois olla kyllä ihan ässä. En siis myy mitään.
Näin on!
Sikäli onnekkaassa asemassa, että työpaikalta ei yleensö tarvitse roudata kamaa kotiin tai toisinpäin. Siksi kerran viikkoon kun viitsii ajella täydellä repulla eestaas vaatetta ja ruokaa kuskaillen, niin ei kyllä moni asia voita sitä tunnetta, kun pääsee työpäivän päätteeksi ajelemaan au naturel, tai no pyörä ainakin, kuljettajalle jonkin verran vaatetta päällä.
Viimeksi itsellä vaiheita pyörässä on ollut esiteininä, kun Tunturi VIPissä (muistaakseni) niitä oli kolme siihen asti, että joku meni paskaksi ja sitten ajettiin vaan kolmosella ihan sama. Nykyään tuntuu, että yksivaihteisessakin on ihan tarpeeksi säätämistä, kun yrittää pitää sen hiljaisena.
Aamuvaihde & yksikahvi
Kyl mä ajan fiksillä (Fuji Track 48x17) kaikki asiontiajot, koska se on helppohoitoinen ja kiva ajaa kaupungissa. Työmatka 8km ja ku Oulussa ollaan niin tasaista piisaa ja talvellakin pääsee hyvin slickseillä. Ton kanssa ei myös tartte niin paljon spennata, et joku sen pöllis. Jonkin verran lenkkejäkin tulee fiksuteltua, mutta ku aletaan mennä päälle satasen matkoihin, niin kyllä sitä arvostaa etenkin maantiepyörän coastaus-mahdollisuutta.
Jännää - mulle maantiellä nimenomaan vaihteet on se juttu. Coastaan lähinnä risteyksissä ja jarruttaessa koska lenkille meen reenaamaan enkä rullaamaan, ja fiksihommissa on jo tottunut siihen, että pysähtymätön mylly jauhaa. En jotenkin ikinä muista tai edes halua lopettaa polkemista alamäessä, paitsi jos on repinyt mäen päälle aivan täysiä. Silloinkin varmaan parempi olisi tehdä niinkuin yleensä alamäessä teen, eli pyöritellä pienellä teholla.
Kyl mulla ainakin jossain vaiheessa alkaa alavartalo ilmoitella, et ois ihan kiva vähän venytellä koipia. Jatkuva tauoton polkeminen ei lopulta tunnu kivalta - tai kyllä sitä pari kolme tuntia jaksaa, mut sit ongelmia alkaa tulla eli fiksillä pitää pysähtyä tauolle siinä missä vapaarattaalla voi vielä jatkaa menoa.
Tykkään just silleen välillä venytellä jalkoja polkimilla seisten jalka kerrallaan, etenkin alamäissä. Voihan se olla et on vaan mun juttu. Ja tosiaan lyhyillä lenkeillä (< 100km) tuo tarve ei oikeastaan edes materialisoidu.
Ite ajellu muutama satasta ja yhen 250 fixillä enkä oo kokenu mitään vaparin kaipuuta, tai päinvastoin yhdistän sen vaparilla rullailun ja etenkin liian löysä välitteinen sinkula ajelun polvikipuun. Mut uskon kyl 100% et kaikil ei toimi pidemmillä matkoilla.
Mut joo kiva et tuli vastauksia, hyvää proosaa. 
Mun on kyllä yleensä pysähdyttävä 2-3h päästä kuselle/kahville/täyttämään pulloja kuitenkin, että siks varmaan en koe vaparia tuolla tavalla tärkeenä. Tunnistan kyllä fiiliksen, että pitemmällä lenkillä alkaa erityisesti vaihdepyörällä alaselkä ja takareidet väsymään ja kipeytymään, koska vaihteilla ei tuu ajettua niin paljon putkelta. En silti pysähdy pelkästään venyttelemään koipia koska #5, koitan vaan muuttaa ajoasentoa ja -tyyliä niin että vetristyn, mikä on kyllä tähän asti toiminut. Yleensä alaselän ja jalkojen verryttelyyn riittää, kun ajelee 10-15min pieniä pätkiä kerrallaan putkelta ja ajelee muuten selkä pystyssä. Mut en mä myöskään ajele yli 200km matkoja kuin kerran-kaksi kesässä, voi olla että oisin eri mieltä jos ajaisin.
Ei liity mihinkään mutta mulle selvis just että Bill Withers on kuollu jo 2020. Maaliskuun lopulla, tainnu olla oma ja median mielenkiinto sillo vähä muualla.
onneks olkoon päähesala paikallisen akayn johdosta.
Finnmarkin koilliskärjessä katsomassa mihin sivilisaatio ja sekoilu loppuu sekä mistä tyyneys alkaa. Pidän näkemästäni. Sade ropisee teltan kattoon ja huussista oli sormustenherramaisemat. Jatkoon. Ehkä fillarilla ens kerralla. Nyt auto + keposia 1-2 patikoita kera vaimon.
Huoh
Moi
Moo
mitä otus?
oispa kahvii
Tapanilasta saat hakea puoli pakettia Reko mörkkiä. Suodatinjauhatus. Ollut avattuna monta kuukautta, eikä säilytetty jääkaapissa, eli ei ehkä priimaa, mutta auttaa nitkuihin.
Itse olen lopettanut kahvinjuomisen.
