zykkeli - 12:16, 29.8.2015 » Edit. Ja tarkennetaan nyt toki, että en syö pottuja raakana suoraan pellosta ;)mä söin skidinä raakoja perunoita aromisuolan kanssa.
On kyllä ollut huono vuosi. Johtuuko sitten alku kesän sateista ja huonosta auringosta vai mistä? Avomaakurkkuja ihan muutama taimi selvisi ja kourallinen kurkkuja. Perunat jumalattoman pieniä ja varsiin iski rutto. Sipulit pieniä. Kesäkurpitsat mädäntyi ennenkuin kerkesi kasvaa sopiviksi. Muutama hyvä. Punajuuri ei kasvanut lainkaan. Porkkanoita tuli ihan kivasti. Maissia jännitetään kerkeääkö kasvamaan tähkät kypsäksi. Maa-artisokka odottaa myös tuomiota. Tomaatit kasvihuoneessa eivät tuottaneet kuin muutamia tomaatteja. Onnex piispanhattuja tuli ihan kivasti kesällä grilliin.
Saman suuntaisia kokemuksia täällä. Perunat pieniä, mut erittäin hyvän makuisia. Porkkanat suht pieniä, näiden kohdalla oli eka vuosi, ettei oo vertailukohtaa. Herneet oli hyviä, toki suht pieniä nekin. Palsternakat samalla linjalla, pieniä ja maukkaita.
tupla
Kävin nostamassa eilen takapihalta maa-artisokkaa.
Suosittelen kaikille kotipuutarhureille, on äärimmäisen helppo viljeltävä, ja hieno ruokakasvi.
komea sato Otolla!
Täytyy sanoa, että meilläkin meni lopulta aivan jees. Vain tomaatit jäivät vain kunnolla kypsymättä. Kurkkuakin kun alkoi elokuussa puskemaan oikein huolella.
Odie - 10:28, 27.10.2015 » https://scontent.cdninstagram.com/hphotos-xfa1/t51.2885-15/s640x640/sh0.08/e35/12093326_959347537437533_629295122_n.jpg Kävin nostamassa eilen takapihalta maa-artisokkaa. Suosittelen kaikille kotipuutarhureille, on äärimmäisen helppo viljeltävä, ja hieno ruokakasvi.Joo. Meilläkin pellossa vielä.
Noi muuten säilyy pellossa vallan mainiosti. Joskus olen keväällä kääntänyt penkkejä, todennut syksyltä nostamatta jääneet mukulat vallan herkullisen näköiseksi ja tehnyt sosekeittoa.
Säilyvät talven yli aivan priimana penkissä.
“Paljonko nousee penkistä?”
badamtsih!
Tää topicci luo niin paljon paineita ens kesäksi…
anatti - 12:25, 12.6.2015 » Chilejä kokeillu kasvatella. Nyt kolmas sato menossa. Virheistä yrittänyt oppia ja vaihtelevalla menestyksellä tulosta tullut. Välillä huono sato, toisinaan vielä huonompi. Saas nähä miten tällä kertaa käy. Helppoja runsassatoisia lajeja piti olla. Pihalla on nuorehko omenapuu, josta piirakan verran on satoa vuosittain saatu. Pari vielä nuorempaa omenapuuta söi puput talvella, kun [i]"ei täällä mitään jäniksiä ole"[/i], ja jäi suojaverkot talveksi asentamatta. Oli niitä saatana! Viinimarjapuskat, karviaismarjapuska, raparperipöheikkö löytyy myös. Tälle kesälle laitettiin myös herneitä ja ns. turhaan koristekukkapenkkiin raivattiin tilaa hyötykasveille. Viime kauden mahtavin juttu oli marja-aronia. Pensasaitana sitä kiertää tonttia ja hoksattiin, että niitä marjojahan voi oikeasti käyttää hyödyksi. Helppo ja nopea poimiakin vielä. Sato oli älyttömän runsas, oikein notkuva. Anoppi keitteli marja-aroniasta ja mansikasta mehua ja erittäin hyvää on. Itse tein aronia-likööriä ja sekin tuntui maistaneille maistuneen. Tämmöstä pienimuotoista testailua ja onnistumisen riemun tavoittelua, pettymyksen nielemistä. Tulipa hyvä mieli topsua lukiessa! E: Ai niin, onhan meillä mansikoitakin mutta koira aina kusee niihin ja just niihin niin eipä ole syöty ei.Analyysi satokaudesta: - Chili-sato meni perseelleen, kastelin todennäköisesti liikaa. Opiksi otettu. - Omenoita saatiin juuri omenapiirakan verran. Jäniksensyömät puut lähtivät versomaan uudestaan, jippii, ja ovat nyt suojattuja. Omenapuun leikkaamiseen pitäisi perehtyä - Viinimarjat ja karviaiset on pakkasessa - Porkkanasato oli hyvä. Opiksi jäi että ei kannata istuttaa kovin tiheään, että on paremmin tilaa kasvaa - Retiisit onnistui, nostin sadon ja vetelin huiviin melkeinpä suoraan penkistä - Lehtisalaattia tuli reilusti ja yli omien tarpeiden - Herneet kasvoi hyvin. Kun vielä pidettiin sellainen, ettei keskenkasvuisia syödä niin kokoakin tuli - Marja-aroniat oli tämän vuoden pettymys. Vain muutamia marjoja. Ei mehuksi asti, ei likööriä. Ei maksanut vaivaa edes alkaa poimimaan
Ihan ookoo. Ens kesälle sitten jotain samaa ja jotain uutta.
E: Niin ja mansikoita ei syöty edelleenkään, koska koiran kusi.
Analyysi omasta palstakaudesta:
- hommiin pääsi ihan liian myöhään palstojen merkkaamisen viivästymisen takia
- hommat alko vituttamaan kun joku ääliö pölli useampaan kertaan (ei varmuutta oliko sama ääliö) meidän työkaluja sun muita tarvikkeita
- hommia laiminlyötiin ihan liian paljollisen alkoholinkulutuksen auttamana
- hommien laiminlyömisen vuoksi jossain vaiheessa pellon oli vallannut ikävä rikkaruohoarmeija
- hommat alkoi ahdistaa ja kiukututtaa
- muutama peruna ja kesäkurpitsa
Ei näin. Oli siis ensimmäinen kausi kun palstaviljelyä harrastin ja koko touhu kusahti kyllä ensi metreillä. Mut toisaalta onpa taas ens vuonna vähän viisaampi kaiken suhteen. Ei kyllä napostelis nuo vuokrapalstat jos ei keväällä pääse ajoissa tekeen juttuja. Ikävää.
Rudolf, ihanaa kuulla etten oo ainut epäonnistuja ja kiukustuja.
Mulla oli myös eka kausi vuokrapalstan viljelijänä ja olisin voinu reippaampiki olla. Alotin hommat aivan liian myöhään, kohtelin vahingossa muutamia tärkeitä taimia kaltoin, se maan muokkaaminen sopiviks penkeiks oli aivan kammottavaa puuhaa mun narukäsien ja vauvakeuhkojen mielestä, luuhasin aivan liikaa muilla paikkakunnilla vaikka olisin joutanu paremminki olla kitkemässä palstaa ja tietoakin tosiaan oisin voinu etsiä enkä vaan luottaa omaan hataraan intuitioon.
Palstan muuttuminen heinäniityks tosiaan kiukutti, hellejaksot pelotti kun en ollu sillonkaan palstan tukena vaan vuoria ihastelemassa joten salaa tykkäsin kosteesta kesästä kovasti.
Jossain vaiheessa murheita muistin hyvän räppilainin “luonto pitää kyl itestään huolen” ja menin vasta loppukesästä katteleen mestoja pitkän ajan päästä ja yllätyin positiivisesti!
-yrteistä sai kerättyä kunnon sadon ja juurakot istutin sisälle ruukkuihin ja nyt ne jatkaa elämäänsä elinvoimaisina, asun yrttitarhan keskellä <3
-härkäpapu on todella kiitollinen kasvatettava!
-punasipulisato oli oikein mukava
-tomaatti tuotti ihan mahottoman sadon jota kypsyttelin sitten sisällä kun ei polonen jaksanu kypsyttää pienokaisiaan ite. Mutta tomaatti! avomaaalla! Kukoistus! Ja aaah se tomaatin varsien tuoksu :3
Suurimmat pettymykset:
-miksei perunaa häh
-oma toiminta (^)
-retiisien kitkeryys ja olematon koko(ks. seuraava kohta)
-viljelymaan koostumus (hirvittävän kovaa, savista, tiivistä yh)
-kulut, mutta näissähän täytyy muistaa ettei harrastuksilla oo hintaa eheh
-kesäkurpitsan taimien ennenaikainen kuolema
-klassikot eli porkkanat ja punajuuretkin sain pilattua liian tiheällä istutusvälillä
(pienenpienistä porkkanoista tuli kyllä satoa pussillinen ja maukkaita olivat mutta kyllä kookkaammat olis palakittevimpia)
-jänikset mielty liikaa muihin papuihin kun en niitä ehtiny paremmin suojaamaan. Niille ei kyl voi olla vihanen, kiva jos maistu.
Suuret kiitokset etätuki-mummulle joka neuvo mm. laittamaan sipulien viljelyvakoon tuhkaa ja oli muutenkin ihailtavan kiinnostunut mun amatööriprojektista.
Fiilisteltävintä, lohduttavaa ja opettavaisinta oli kiertää peltoa pitkin ja ihastella muiden kasvustoja. En edes tienny että lehtikaalet voi näyttää niin komeilta tai että porkkanat todella voi olla kotikasvatuksessaki sellasia jytkyjä! Jostain ne keski-ikäset pro-viljelijät on alottanu ja siihen pyrin itekki yeee
Marja-ja omenahommat meniki sitte paremmin kun facebookin kautta tutustuin mukavaan Esaan jonka unelmapuutarhaan pääsin poimimaan marjoja mukavasti ja omenoita pelastin paristakin eri lokaatiosta sen mitä nyt jaksoin kotiin selässä kantaa ja kerkesin kotona keittää hilloks. Kiireinen mummolyfe lienee lopuillaan, kiitos luonto2015 <3
Vinkki: jos ei jaksa kitkeä rikkaruohoja(niinku mä) laita trukkilavojen kauluksista kohopenkit. Ei tuu niinpal rikkaruohoi.
Joo, tuo savimaa kyllä itelläki vähän itketti. Ens kaudella molemmat skarppaa ja vuoden päästä keulitaan sadoillamme täällä, jooko? Keksin vielä yhden tekosyyn lisää, meillä nimittäin alko parvekeremontti sopivasti keväällä niin esikasvatusmahikset oli jokseenkin olemattomat. Jostain se tosiaan on lähdettävä…
Lavankauluksia oon miettiny ens kaudelle. Mietin kans, että jos sais jostain muualta ko Yo-kylästä palstan nii onkohan se samaa maaperää joka paikassa?
Tuskin on. Maaperissä on eroja. Jos hevonkiekuraa mahdollista saada niin sitä joukkoon ja kunnon kääntömylläytys maalle.
wehola - 21:41, 27.10.2015 » Tuskin on. Maaperissä on eroja. Jos hevonkiekuraa mahdollista saada niin sitä joukkoon ja kunnon kääntömylläytys maalle.Ok. Nää vuokrapalstat on siitä vittumaisia, että kun ne tosiaan kaupunki käy myllertämässä jotenkin päin ja palstalle pääsee vasta kun ne on uudelleen merkattu. Tänä vuonna tuo tapahtu joskus kesäkuussa, eli sillon kun pitäis olla jo täys puutarhamayhem päällä. Tämä yhdistettyän tohon esikasvatuksen mahdottomuuteen (tai osaamattomuuteen) niin ei kyllä kovin valosat ollu lähtökohdatkaan. Mutta onneksi jalkapalloa seuranneena tiedän, että aina tulee ne seuraavat karsinnat :)
Joo mut jos maahan ei käännön yhteydessä laiteta uutta voimaa ei siinä kasva mikään hyvin. Voi olla toki että kaupunkia ei kiinnosta. Se vaan kääntää.
Kompostia ja lehtiä levitelty peltoon. Saa siellä nyt olla talven yli ja keväällä sitten käännän.
Tuosta mm.porkkanan tiheään istuttamisesta taas itse kelailen niin, että jos ei ole hoppu niin semi tiheään vaan. Harventaakin vasta kun on syötävän kokoisia ja paiskoo kokonaisina grilliin tai pannuun (tai syö vaan pellosta). Isommat porkkanat tulee sitten perästä.
^juuri näin.