Pispalan valtatietä tulee joku aamuisin keltasella pelagolla alamäkeen ku ite hinkkaan ylämäkeen. Tuijotan aina pyörää, mutta pitänee ruveta moikkaamaan.
Itellä niin vaihtelevat (liukuvat) työajat, ettei sellaista tiivistä suhdetta oikein kehenkään pääse syntymään, mutta Oulussa on vuosien varrella tullut tutuksi fatbike-hemmo, joka ajaa kesät talvet paksut toppavaatteet tms. todella lämpimän oloinen kampe päällä huomioliiveillä kuorrutettuna, naamalla on aina joku ammattimaisen näköinen hengityssuojain (tämä siis jo ennen mitään covideja).
Naapurustossa vastaan tulee usein rollaattoria työntelevä ukkeli, joka aina muistaa heilauttaa kättä ja huutaa tervehdykset. Oletan että tekee kaikille vastaantulijoille saman. Piristää aina päivää tuollainen hyväntuulisuus.
Oon tosi huono työmatkapyöräilijä ja nykyään teen vaan kotoa, mutta lähimmäks pääsin tässä aiheessa kun huusin jollekki ukolle et VILKKUVALO POIS PÄÄLTÄ kun se tuli joka aamu samassa kohtaa vastaan ja etuvalona kirkas vilkku.
1 Like
Tarkoitukseni ei ollut tuoda road rage topia tänne, vaan jakaa työmatkapyöräilyyn liittyvä mukava kokemus. 
1 Like
Tänää oli eka työvuoro 11.3.2020 jälkeen ku en työmatkaa kulje polkupyörällä. Kylläpä on jotenki väsy 
1 Like
Oon nyt kulkenut vaihteeksi bussilla töihin, menin tänään vielä vähän aikaisemmin ja ehdin vaihtoa odotellessa käydä Malmin 24h Alepassa ostamassa evästä. Näen ikkunasta sisälle ja katon että onpa tutun näkönen kaveri… kävelen sisällä sen ohi ja 2 metriä myöhemmin älyän: Prisma-mies! Olen ajatellut, että sen optimireitti menisi Malminkaaren kautta, kun epäilen sen asustelevan jossain Alppikylän/Jakomäen suunnalla, mutta nyt kun karttaa piirtelin, niin kyllä se on tietänyt tän mua paremmin.
3 Likes