Varmaan vallan moni täällä käyttää pääsääntöisenä työmatkavälineenään fillaria, joten on varmaan hedelmällistä koota hyötyjä, haasteita ja ongelmiakin ollaan kohdattu eri paikoissa. Miten työpaikoilla voitais parantaa pyöräilevien olosuhteita jne…
Tuli vaan mieleen luettuani tämän uutisen.
Hitto mä pelästyin, että toi 70 miljoonaa olisi ollut Suomessa.
Mitä pyöräilevien olosuhteisiin tulee niin vois aloittaa pyöristä ja tarjota niille jonkun paikan mihin ne saa kiinni kunnolla. Esimerkiksi joku aita tai ihan teline. Sitten olisi aika tyytyväinen.
Mulla on aika ihanteelliset olosuhteet, pyörän voi tuoda sisälle, sen voi pestä ja itekin voi käydä suihkussa. Pyörän voi vaikka huoltaakin ennen kuin lähtee kotia kohti. Turun pyörätietkin on kattavat ja hyväkuntoiset.
Mä nostan pyörän töihin mennessä rappukäytävään ja lukitsen sinne kun meen duuniin. Suihkuvaihtoehtokin olisi ehkä mahdollinen mutta ei tässä 1,5km matkalla ehdi hikoilemaan erityisemmin ja toisaalta tuntuu siltä että ois nihkeetä käydä suihkussa ennen töiden aloittamista. Vaikeaa säätämistä ja sillee. Mut duunissa kyllä ois suihku ja joku ihme vesi-imurikin 
Oon tuota ruoskaa ulkonakin pitänyt, mutta ei nyt talvella viitti. Kiva pitää sisällä niin ei joudu istumaan routaselle satulalle duunista lähtiessä ja ehtiipä muutenkin vähän lämmetä välillä.
Mulla myös sikäli onnekas tilanne, että saan viedä pyörän sisälle duunipaikalla. Sosiaalitilat ovat kooltaan muuten tosi nihkeät, eikä suihkumahdollisuutta ole. Toisaalta pyöräilen yleensä töistä suoraan kotiin tai koululle, jossa taas pyöritään paskaisissa treenivaatteissa enivei, joten eipä suihkun puuttuminen ole kovin paljon vielä haitannut.
Helsingissä kurvaillessa olin noin yleensä ihan tyytyväinen pyöräteihin. Ainakin sillä Kehä I:n ja Kehä III:n välillä olevalla alueella, missä tuli pääsääntösesti ajeltua. Välillä meinas rasittaa polkea sitä Kehä III:n laitaa vaikka se pyörätie ihan hyvä onkin, nii välillä tuli ylimääräsiä kummallisia koukeroita ja illalla töistä kotiin polkiessa vastatuulessa tihkusateessa se pieniki lenkki tuntuu liialta.
Sitten muutin Tampereelle, keskustaan. Osaako joku sanoa kuka suunnitteli sen pyörätiesysteemin Hämeenkadulle? Itkun vois päästää. Mitä nyt lähinnä tuota Kekkosentien laitaa on tullu poljettua nii se pyörätie on varsin laadukas mut siitä ku loikkaa pois ja keskustassa ajelee ni herrakiesus! Itsenäisyydenkadun vois myös mainita pyöräilijöille epäystävällisenä paikkana.
Mulla on asiat tässä suhteessa melkein niin hyvin kuin vain mahdollista. Fillarin saa parkkihalliin kaiteeseen kiinni, jolloin se ei ole täysin säiden armoilla. Suihku- ja kuivaustilat sekä pukukaappi löytyvät. Mun ainoat murinat työmatkan polkemisessa liittyvät keleihin.
Työmatkalla tulee poljettua aina semmoinen 30-60km lenkki ,riippuen säästä/vuodenajasta, töissä odottaa sauna lämpimänä, pyörän saa “talliin”, pyörä sekä hikiset kuteet tulee huollettua, sekä pientä tankkaausta työnohessa jotta jaksaa seuraavana aamuna taas lenkin heittää 
Kesän 2007 poljin fixillä (42-17) 52km/suunta, kivasti meni täältä Hyvinkäältä Järvenpään tasalle, mutta Järvenpää-KehäIII väli olikin sitten vähän nihkeempää, kun on tottunut polkemaan täällä Keski-Uudenmaan “väljillä” teillä, jossa välillä saattaa polkea 50km lenkin, eikä tarvitse jarrutella autojen yms. takia juurikaan.
Polkemisiin
Melko suffelia, kateutta herättää!
joope - 8:16, 27.1.2009 » Turun pyörätietkin on kattavat ja hyväkuntoiset.Just niin kauan, että pitää saapua keskustaan. Keskustahan on ihan pyöräilijän helvetti.
Isoimpien konttorirottatoimistojen hyviä puolia taitaa olla just se että on oikee pyörähalli ja pukuhuoneet. Ei tuu montaa pikkufirmaa mieleen jossa ois vastaavat.
Mutta aika monessa konttorissa varmaan noin pyöräparkkihallit on kesäkaudella täynnä viimestään klo 8:15 aamulla ja kuka nyt sellaseen aikaan ois konttorille ehtinyt? Onneksi nyt on talvi ja pyörähallissa tilaa enemmän kun tarpeeksi.
Mulla on matkaa reilusti alle 2 km. Pyörälenkkejä ei siis saa matkan yhteydessä tehtyä, mutta kompensoin sitä pysähtymällä kuivalla kaudella ehkä kerran viikossa työmatkalla jollekin sopivalle parkkipaikalle harjotteleen kikkailua.
mulla on myös mahdollisuus ajaa ja pysäköidä fillari suoraan sisään talon kellarikerroksen käytävälle jonne se toinenkin meidän työmatkapyöräilijä pysäköi ja suihkukin tuolta löytisi. mutta kun työmatka on alle 3km suuntaansa niin hukkaan menee.
mutta mun mielikuva ylipäätään on se, että vaikka tarjolla olis ihan ok pysäköinti ja muut fasiliteetit niin aika harva tuntuu käyttävän fillaria työmatkojen kulkemiseen. mun kokemus on lähinnä ns. toimistotöistä, sekä julkisella että yksityisellä puolella.
pakko kuitenkin antaa isot propsit äidilleni joka kesäisin polkee lähes päivittäin töihin noin 35-vuotta vanhalla ja super-raskaalla Raleigh Spritellä 15km suuntaansa.
Ei hitto, Jussin äiti on kyllä kingi. Tai queeni.
itellä on tällä hetkellä noin 7km/suunta työmatkaa (kallio-pihlajisto).
kesäkelissä ei oikein mitään valittamista, pienellä passailulla saa jopa hien pysymään poissa puserosta.
talvisin kismittää lähinnä kevyenliikenteenväylien kunnossapito - tai sen puute.
töissä pääsee suihkuun/saunaan jos haluaa, vaatteille on kuivauskaappikin, fillarin saa parkkikellariin jos haluaa sen säiltä suojaan.
fillarilla on tullu mentyä oikeastaan aina kaikki koulu- ja työmatkat, helsingissäkin kahdeksas talvi menossa, jolloin pääasiallinen kulkuväline on pyörä.
eihän mulla ole edes hkl:n matkakorttia =D
Mä saan duunissa fillarin sisälle ja meillä on suihkut ja pukkarit käytössä.
Duunissa kannan fillarin surutta sisälle, eipä oo kukaan tullut kyseleen Peseytymäänkin pääsee, mutta jotenkin se tuntuu niin turhalta kun illalla on uudestaan hiessä. Mut mä olenkin dirty boy.
edit: niin ja mikä nyt oikeasti ottaa päästä on kevyenliikeenteen väylien kunnossapitämättömyys. Nuorempana Oulussa asuessani oli ilo pyöräillä kesät talvet joka paikkaan ilman että siitä koskaan tuli taistelua. Jotenkin välillä stadissa tuntuu ettei kunnossapitoa kiinnosta kevyenliikenteenväylien kunto lainkaan.
markkuj - 9:17, 27.1.2009 » Mulla on matkaa reilusti alle 2 km. Pyörälenkkejä ei siis saa matkan yhteydessä tehtyä, mutta kompensoin sitä pysähtymällä kuivalla kaudella ehkä kerran viikossa työmatkalla jollekin sopivalle parkkipaikalle harjotteleen kikkailua.Ei minullakaan tuon enempää matkaa ole nykyisin linnuntietä, polkijantie on vain hieman mutkaisempi...perheellisenä on nääs pakko ottaa se aika ,sieltä mistä sen helpoiten saa eli hiukan venytetyt duunimatkat :)
sama oli Joensuussa, homma toimi. Täällä kevyenliikenteenväylien ylläpito on jaettu eri virastojen kesken jotenkin arpomalla vissiin, ja kaikki luottaa siihen, että lumi sulaa kyllä pois “kohta”…
rokpete - 10:04, 27.1.2009 »Ja kun pyörätiet on erotettu viivalla kevyenliikenteen väylästä, niin se on se kaikista kustannustehokkain paikka dumpata niin autotien kuin jalkakäytävänkin loskat. Mut tosiaan tuo "kyllä ne siitä sulaa" -mentaliteetti näkyy tuolla kaduilla todella selkeästi.sama oli Joensuussa, homma toimi. Täällä kevyenliikenteenväylien ylläpito on jaettu eri virastojen kesken jotenkin arpomalla vissiin, ja kaikki luottaa siihen, että lumi sulaa kyllä pois “kohta”…
Itseä ärsyttää työpaikalla ja muutenkin kaupungilla kunnollisten pyörätelineiden puute. Ei riitä, että etukiekon saa jonnekin kaarien väliin, vaan runko pitäis saada lukittua suoraan U-lukolla. Sisäsäilytys ois tietysti rautaa, jotta vielä pääsis loskat sulamaan lokareistakin päivän aikana.
… ja kun nyt purnataan kerta, niin purnaan vielä risteysalueiden avaamisesta, taas joku aamu tuossa tuli pikainen, ennalta-arvaamaton ja -suunnittelematon jalkautuminen, kun risteyksen jälkeen olikin semmonen polvenkorkuinen sohjovalli, joka päätti ohjata eturenkaan jonnekin sivuun eikä suoraan eteenpäin.
vissiin risteykset ei kuulu kenellekään kokonaisuutena, jokainen vaan pyyhkäsee (jos jaksaa), sen oman siivun ja suunnan ja loput jää sit oottelee juhannusta.