Jonesin Jeff demonstroi oman spaceframensa perän joustoa vastaavalla tyylillä muistaakseni. Löytynee juutuubista.
Toivottavasti Ronnie tekee tälle jatkoa, jossa käsitellään miten pyörän lastaaminen eri tavoin vaikuttaa ajotuntumaan.
Romance vähän yksinkertaistelee asioita tuossa kyllä. Se on kuitenkin totta, että ne herran renkaat on ihan hyviä siitä huolimatta. Renkaat tosiaan joustaa jousittamattoman fillarin ”jousista” alkuherkimmin, mutta niiden jousto on tosi progressiivista. Kun renkaiden jousto on käytetty, alkaa kaikkien muiden osien joustavuudella olla merkitystä.
3.21 kohdassa olleella kolmiota esittävällä kuvalla, jolla todistellaan sitä, että kolmio ei jousta, ei ole mitään tekoa fillarin rungon kanssa. Tämän tyyppisissä vakuutteluissa tyypillisesti yksinkertaistetaan asioita liikaa. Ensinnäkin, fillarin runko ei ole kolmio, vaan periaatteessa kahden kolmion muodostama epäsäännöllinen vinonelikulmio, jossa kaksi kulmaa on tuettu toisiinsa ne yhdistävällä putkella. Toisekseen edes yksistään siihen takakolmioon voima ei tule kuvassa esitellyllä tavalla, vaan satulatolpan muodostaman vipuvarren aiheuttaman etu-takasuuntaisen väännön kautta, joka taivuttaa myös satulaputkea.
Netistä löytyy videoita runkojen jäykkyys-/kestävyystesteistä, joista näkee kuinka ne kolmiot joustaa myös vertikaalisti. Aiheesta löytyy myös tieteellisempää mallinnusta, joka kertoo, että varsinkin satulaputken materiaalilla ja halkaisijalla on merkitystä.
Rungon geometrialla on myös vaikutus siihen, että miten se joustaa kokonaisuutena. Matala ja pitkä runko joustaa ylä-alasuunnassa helpommin kuin lyhyt ja korkea runko.
5 Likes
Mummielest tossa videossa oli aika paljon soopaa. Myönnän että tykkään monesta Benedictin jutusta esteettisessä ja toiminnallisessa mielessä mutta kyllähän tuossa oli ihan liikaa pseudotiedettä, mutkien suoristamista ja päätelmiä jotka perustui ihan vaan siihen että it looks better.
Vaikka tuo nyt on ihan niche-menoa niin voin vaan kuvitella miten ko. hahmon fanit syö tuota kuin yhtä ja ainoaa totuutta jos ei ole harrastanut yhtä pitkään ja poteroitunut omiin ajatusmaailmoihin. Sama homma jonkun Jan Heinen ja sen Rivendell-pölön kanssa.
Yhden teräshaarukan olen itse tehnyt ja yritin parhaani mukaan miettiä tätä asiaa. Kyse on tuosta Cannondalen toureristani jossa on alunperin ollut unicrown teräshaarukka pienellä taivutuksella mutta silti kataloogin mukaan 2.1" rakea. Kun halusin siihen uuden haarukan halusin ohutjalkaisen muhvikruunulla. Ceewayltä ostin valmiiksi taivutetut haarukanjalat joiden profiili kuvanmukainen seinämävahvuuden ollessa 0,9mm:
Huomaa Afa että dropoutin päässä läpimitta vain 12,5mm!
Näitä lyhensin vain yläpäästä ja speksasin vielä sellaiset haarukanpäät että ne kasvattavat rakea entisestään. En oo mitannu mutta rakea reilu 60mm. Halusin siis kunnon lowtrailin tähän ja kunnolla joustavan haarukan kun runko on OS-alumiinia. Se meni mielestäni ihan oikein Ronnielta tuo plaanaushomma, ja Cannondale ei plaanaa. Alaputki taitaa olla lähemmäs ellei yli 50mm läpimitaltaan.
Mut se haarukka. Tein siihen midfork mountit ja custom tarakan joka kiinnittyy kruunuun ja midfork mountteihin. Tämä ihan siitä syystä että kuvittelen tarakan toimivan vähän (huom. vähän) jarruboosterina kun taas haarukan taivutettu osa pääsee kunnolla joustamaan kun tarakka ei ole dropouttien korvakkeissa kiinni. Liikennevaloissa leikin monesti jarrukahvoilla vuorotellen ja siinä huomaa miten pienellä voimalla haarukan dropoutit liikkuu helposti 2cm. Tämähän antaa kovin mukavan kyydin ei siinä. Mutta mielestäni ohjaus ei tunnu kovin tarkalta. Jos vertaan vanhaa Stavaani jossa oli muhvikruunuhaarukka isolla rakella nykyiseen Sutrassa olevaan suorajalkaunicrowniin niin tuo Sutra on kuin kirurgin veitsi.
Siinä Cännärissä on kyllä tosi paljon taikaa mitä en pysty selittämään. Varmaan tismalleen samaa minkä Ronnie löysi (uudelleen) sen lilan Spessun ysärimaasturin kanssa. Joustava haarukka, pehmeät kontaktipisteet ja supplet renkaat mutta silti kiertojäykkä alurunko joka tuntuu välittävän voiman tehokkaasti takanapaan. Jotenkin vaan superhyvän tuntuinen kombo.
Riippuu kyllä tosi paljon mitä haluaa pyörästään ja romanssiukkelin lailla minusta on hyvä olla paljon pyöriä niin ei vaadi liikaa yhdeltä vaan ymmärtää sen rajoitteet. Kaikkea ei voi saada ja jokapaikanhöylät on paskoja.
4 Likes
Sehän on selvää että käsitellessä jotain näinkin monimutkaista asiaa puolen tunnin youtubevideossa tulee väkisinkin yksinkertaistettua. Ja mitään objektiivista totuutta harvoin on olemassa tai löydettävissä koska ajotyylejä on erilaisia.Joten jokaisen “tutkijan” tuloksia tulee verrata myös niiden lähtökohtiin. Jan Heinelle JH-filtteri, Grantille grantti-filtteri ja Ronnielle ronnie-filtteri, niin saa ne tärkeimmät pointit sieltä irti, mutta ihan kaikkea ei tietenkään tarvi soveltaa koko maailmaan. Lähes jokaiselle pyöräilijällä on oma lemppari pyöräilytyyli/-laji ja sitä ei aina tuoda joka välissä ilmi että mielipiteet pätee lähinnä siihen.
Lähinnä kritisoisin tota videon otsikkoa joka on hieman harhaanjohtava, “ride well” on ronnielle tässä videossa pitkälti yhtä kuin “comfort”. Mut oon siis videon kanssa samaa mieltä siitä että renkaat,satula,etuhaarukka,ohjaamo (ei välttämättä järjestyksessä) on tärkeimmässä osassa mukavuusjoustossa. Kun taas runko on kenties olennaisin komponentti “tehojoustossa” eli plaanauksessa. Siihen että vaikuttaako tähän nk tehojoustoon rungon materiaalit ja vahvuudet vai geometria kuinka suurissa suhteissa en ole mitään kovinkaan selkeää näkemystä pystyny muodostamaan.
1 Like
Huomaa Afa että dropoutin päässä läpimitta vain 12,5mm!
jep mutta se taperi alkaa heti siitä joten se on sitä vain silmänräpäyksen ajan 
tossa routensissa alkaa kans kyl ~12,5millistä, siitä paksunee vähän ja jatkuu tosiaan 14 millisenä noin 15-20cm ylöspäin. “normaalimmissa” maantiepyörien keuloissa taperi paksunee huomattavasti nopeemmin, siksi otin tän esimerkiksi äärimmäisen joustavan olosesta keulasta. Mikä käy ihan järkeen koska se on suunniteltu tasaisiin pitkänmatkan nopeuksiin, ei maantiekisojen dynaamisuuteen
Täähän se ois, filtterit saarnamiehen mukaan.
Tässähän oli hiljattain pinnalla se miten monta pyörää on kulkenut käsiesi kautta tjms. En postannut mutta laskin että viimeisin runko-ostos pitäisi olla viideskymmenes runko joka mulla on ollut. Kaikki ollut terästä, alsaa tai kuitua. Bambusta, titskusta, magneesiumista tai Softrideistä en osaa sanoa.
Oman empirian mukaan on silti todettava että jos pitäisi valita yksi materiaali josta sekä runko että keula on tehty niin se olisi teräs kymmenessä kymmenestä tapauksessa.
Mutta jos saisi vapaasti yhdistellä niin valitsisin varmaan alsarungon teräskeulalla seitsemän kertaa kymmenestä. Teräspyöriä on silti enemmän koska helpommin modattavissa omilla taidoilla.
OS teräsrunkoja välttelen nykyään, niistä jää vaan huono maku pl. lastatut retkipyörät. Se Columbus MAX pursuitti oli painava, eloton ja epämukavan jäykkä. Makinon OS-Zona MAX-keulalla oli vähän mukavampi mutta vielä elottomampi ja tylsempi. Se Makino harmittaa mua vieläkin mutta parempi että meni eteenpäin ja tietääkseni kovaan ajoon.
Näissä on myös niin paljon henkilökohtaista:
- on psykologiaa - mistä tykkäät, mikä tuntuu hyvältä
- on fysiikan ja fysiologian yhdistelmä - miten tietty kroppa ja sen liike pelaa tietyn pyörän kanssa
Joku rungon tai haarukan tai jonkun muun komponentin elastisuus tietysti vaikuttaa, mut ei se vaikutus missään tyhjiössä synny vaan siinä on (sotkuinen ja sekava) ihminen mukana: miten se polkee, paljonko se painaa vs rungon ym jäykkyys, missä ajaa, onko enempi runttaaja vai pyörittelijä. Muuttujia on ihan hitokseen.
Näilläkin varauksilla sanon kyl että @mankkis ja toi Ron on haarukka- ja rengashuomioittensa kanssa ihan oikeassa: jousittamattomassa fillarissa joustot leveähköistä renkaista ja haarukasta on niin isot, että kaikki muu on melko pientä siihen verrattuna: mäkin näen ihan hyvin sen parin sentin jouston ohuessa teräshaarukassa vaan kun tsekkaa ohjainlaakerin välyksiä etujarru kevyesti kiinni.
Rungon “kolmioiden” joustavuus (mekaanisesti se on vähän monimutkaisempi muoto, käytännössä kaksi nelikulmiota jos emäputki ei oo joku lyhyt nysä, ja dropit sen verran pienet että putket kohtaavat toisensa hyvin läheltä) on pienempää, ja vääntöjäykkyys tyypillisesti isoin jousto noin millimetreillä mitattuna. Ks. vaikka joku Ogre: dropoutissa jää kymmenen senttiä dropoutin metallia putkien välille - lopputulos ei todellakaan ole mekaanisesti mikään kolmio.
1 Like
Jestas. Tää on sellanen lanka että jos joku toteaa että minä olen oikeassa niin ollaan molemmat ohuella jäällä 
En ole insinööri enkä humanisti. Olen fiilistelijä.
4 Likes
Mukavuutta pidemmän päälle ajatellessa aivan ykkösenä pitää minusta bike fitin olla kohdillaan ja kosketuspintojen sopivia kehoa vasten. Mut tää lienee itsestäänselvyys.
Pehmeät renkaat parantaa mukavuutta ja säästää energiaa röpelöisillä pinnoilla. Rankkaisin nää toiseksi.
Kolmantena tulee tolpan, stemmin ja tangon jousto, joka voi tulla materiaaleista ja disainista tai jopa saranoiduista linkustoista.
Jos nämä kolme ominaisuutta on kunnossa, en tiiä olisko pyörä epämukava ajaa vaikka runko olisi absoluuttisen jäykkä kaikkiin suuntiin. Ihan sama vaikka olisi överikokoista alumiinia joka kohdasta. Sitten jos pyörään on pakko laittaa 25-milliset renkaat 8 barin paineilla ja Thomsonin tolppa sekä stemmi, varmaan alkaa ranteissa ja perseessä tuntua itse rungon jousto-ominaisuudet.
21mm kumit ja R700 niin tuntuu asfaltin alta murskekin.
1 Like
Kuinkas suu nyt pannaan, kun alu runkoon on tullut tämmösiä hapettumis kiekuroita? Kauan on odotettu elinikä? Lähtisikö tuo hiomalla? Ja maalia päälle?
Visakuvioitua palpaa. Jos tuota ei ole tarkoitus maalata, niin ajaisin ja odottaisin kuvioinnin lisääntymistä.
2 Likes
Jos olis oma, saattaisin ehkä tökätä piikillä tohon risteyskohdassa olevaan läikkään. Mutta toisaalta tieto lisää tuskaa.
3 Likes
Onko jäljet alumiinissa vai alumiinin päällä lakassa?
Jaa’a, en osaa oikein sanoa. Vähän se on koholla mutta ei rapsuttamalla irtoa.
Meniskö nyt sitten tähän ketjuun…
Kiinnostaa napajarrujen tuottama vääntö ja sen asettamat vaatimukset rungolle. Jälkiasennetuille levyjarruille on ollut tapana lisätä vahvikkeita takahaarukkaan sekä vaihtaa levyjarruspeksattu etuhaarukka.
Jos nyt laittaisin jalkajarrukiekon pyörään jossa on ennen ollut vannejarrut, mistä tiedän onko putket liian hengettömät sen tuottamalle väännölle? Miten rumpujarrun (rummun koko huomioiden) tuottama vääntö vertautuu jalkajarruun? Mitkä kriteerit siis vahvikkeiden juottamisen tarpeelle? Entä etuhaarukan kesto rumpujarrun kanssa? 
Kiitos kun kerroit esim. mistä rungosta on kyse. Onneksesi lähtötietojen täydellinen puute ei ole koskaan estänyt tällä forumilla varmaa tietämistä.
*Rumpujarrut on nii tehottomia, että ei ongelmia.
*Rata/maantierunkojen chainstayt on on tunnetusti vääntynyt jalkajarrun momenttivarren väännöstä.
eka kerta kun luen tällasesta. yleensä haarukka vaihdetaan, että saadaan korvakollinen haarukka. käsittääkseni yksinään mannisointi ei ole koskaan jäänyt tekemättä haarukan materiaalin vuoksi.
Muuhun en osaa kommentoida, mutta OTB noin neljänkympin vauhdista pösön retkipyörällä rumpujarrun väännettyä etuhaarukan jalan mutkalle ei ainakaan ollut kiva kokemus.
Edit: kesti noin vuoden ja varoittamatta repi haarukan jalan lähes poikki kun koskin jarruun. Taisi olla Sachsin rumpu.
1 Like
Kiitos näistä. Runkoa ei ole vielä valittu, siksi “tiedot puuttuvat”. Näillä suolamössökeleillä vaijereita ja kahvoja lukuunottamatta kapseloitu jarrujärjestelmä kiinnostaa varovaisesti, ja olen hieman katsellut runkoja sillä silmällä mihin tuollaista uskaltais laittaa. Varmaan jotain tasaseinäisestä tuubasta väsättyä retkipyörää tässä realististisesti spekuloidaan. Toki kun kyseessä on ketju runkomateriaaleista, kontekstin asettaminen niiden suhteen olisi toivottavaa. Laitoin kysymyksen tänne paremman ketjun puutteessa.
Ja siis @normaali n poimimaan sitaattiin: tarkoitin just etuhaarukan vaihtamista sellaiseen, jossa on kiinnityspaikat levyjarrulle ie. se on suunniteltu (toivottavasti) levyjarrun tuottama vääntö silmälläpitäen. En siis ottanut kantaa materiaalin suhteen. Pahoittelen ilmennyttä väärintulkinnan mahdollisuutta.
@Kuupola kiitos kommentista, asiallinen varoitus ja hurja kokemus 
Ehkäpä taakse uskaltais jälkiasentaa rumpua (vaan ei jalkajarrua) ja edessä mennään längellä 
Tai sitten rumpujarrut levarirunkoon levaripaikoille? 