“olen vähän kuullut” sen suuntaista, että foorumväki luulee mun huutelevan juttuja semimutulla ja/tai jollain puhtaalla (hipsteri)estetiikalla.
voin kertoa: ei pidä paikkaansa. on ajettu, on pukilla mitattu, on kosultoitu sekä rungon valmistajia että pitkän linjan ketjunpyörittäjiä ja lisäksi on teetetty kustomi mittojen mukaan arvostetulla ammattilaisella.
nämä eivät tietenkään poista seuraavia subjektiivisia seikkoja: ajoympäristö ja käyttötarkoitus, kehon mitoitukset ja taipuvuusominaisuudet sekä muut mieltymykset ja polkuriippuvat tottumukset. lisäksi, ja edellisiin osittain liittyen erit. ohjaamon osavalinnat vaikuttavat aivan keskeisesti.
omat näkemykseni ovat näin ollen vain yksi monista eivätkä tarkoitettu miksikään universaaliksi totuudeksi. toivoisin kuitenkin, että näinkin tärkeää kysymystä pohdittaisiin laajasti ja monipuolisesti, erit. rungon hankinnan yhteydessä eikä uskottaisi sokeasti mihinkään nettikeskustelujen mukakonsensukseen.
mittailujen ym. sekä subjektiivisten preferenssien pohjalta voin jälleen myöntää, että ajan alakanttiin reachin osalta mitoitetuilla pyörillä suhteessa vallitseviin standardeihin, huomioituna myös se, että mulla on suhteellisen pitkät jalat. mitatun standardoidun optimin kahvalliselle dropille tuottaa mulle 575-millinen vaakaputki (2 x 74-kulmat, 100 mm kannatin, 80 mm tangon reach). mitattu n. kolme vuotta sitten.
tasamaakäytössä olevista pyöristäni gunnari on juuri tuon kokoinen, mutta kannatin on pidentynyt kaksi senttiä. tonicin vaakaputki on viiskasi ja ajan riserilla - aluksi ysikymppisellä kannattimella, sittemmin satakymppisellä. gorillan vaakaputki on viiskutonen*, ajan riserilla ja kannatin on 130-millinen (käyttö suurimmaksi osaksi kaupunkipyörimistä). kaikissa on 74-asteiset kulmat, lukuun ottamatta gunnarin satulaputkea, joka on 73-asteinen. (trailit kaikissa 50-60 mm.)
kysymykseen:
pienempi runko on kevyempi, hieman jäykempi ja ketterämpi käyttää sekä mahdollistaa suuremman säätövaran - hytti pitenee ja madaltuu yleensä kilsojen myötä. toisaalta isompi runko on yleensä vakaampi ajetteva ja lyhyempi kannatin on ketterämpi kääntymään erit. kaupunkiajossa. aukeaa ajamalla.
liian suuriksi dumaamissani palstapyörissä pistää yleensä silmään mitätön satulasta tankoon -pudotus ja näin ollen ajajan kehon käyttäminen tuulipurjeena. tuossa en osaa nähdä tätä(kään) ongelmaa.
*klassiset ratarungot on mitoitettu ratadropille. jos ottaisin esim. njs-rungon “oikeankokoisena”, en saisi hyttiä riittävän alas riserilla. tästä syystä paljon tolppaa näkyy -estetiikka ei yksinkertaisesti anna hyviä lopputuloksia myöskään ratapyörä ja riseri -hommissa, vaikka runkojen geometria olisikin ns. klassinen.