manuelkala - 22:10, 20.11.2014 »asb - 21:36, 20.11.2014 » Ootteko muuten koskaan mitanneet pyörienne painojakaumaa? Kerran kokeilin. Pitäisi varmaantehdä uusi testi kun on vähän setupit muuttuneet viidessä vuodessa.kerro minulle miten tämä mitataan
negaatio - 22:11, 20.11.2014 » Kaks vaakaa. Ja eturengas toiselle, takarengas toiselle.Tai sitte yks vaaka ja ensin mitataan etupää ja sitten takapää.
Eikö?
Vaikuttaa lukemiin koska pyörä on kenossa. Tietty jos tasaa vaikka kirjojen tms kassa niin pitöis tulla samat lukemat.
Ei muuten vaikuta, tai no vähän joo, mutta parin sentin kallistus ei käytännössä kyllä juuri mitään.
josbanse - 22:42, 20.11.2014 » Ei muuten vaikuta, tai no vähän joo, mutta parin sentin kallistus ei käytännössä kyllä juuri mitään.Joo ei todellakaan oo kyse kovin isoista heitoista, mutta vaikutusta silti. Tietty tasaamalla saadaan kans eri vaakojen aiheuttamat kaltevuuserot ja kaltevuudesta johtuvat painoerot vältettyä.
Vois ihan piruuttaan mitata painonjakauman myös tasaamatta. Meidän kotoa löytyvä ihan tavallinen henkilövaaka nimittäin on 35 mm paksu. Etu- tai takapään nostaminen tuon verran aivan varmasti muuttaa mittaustulosta, koska fillarin efektiiviset kulmatkin muuttuvat siinä yli asteen verran.
Tosin jos mittaa vain painon jakautumista, virhehän lienee samanlainen molempiin suuntiin, eli painonjakaumaprosentit saattais sittenkin tulla ihan oikein?
Joka tapauksessa yhdellä vaa’alla kantsii mitata, jotta mittaustuloksia ei sotke kahden eri laitteen mittatarkkuus.
negaatio - 22:11, 20.11.2014 » Kaks vaakaa. Ja eturengas toiselle, takarengas toiselle.Joo. Ja dropilta alaote. 60/40 - 55/45 takapyörälle tai jotain. Ei taida olla hirveetä konsensusta ideaalista, mutta taakse kuitenkin pitäisi tulla enemmän painoa.
Tässä kun ei ole muutamaan kuukauteen pyörän päälle päässyt ja ollut kaikkea muuta mielessä ni mittailin myös vähän pidempään ajossa olleiden pyörien kokoja ihan vertailumielessä:
Benotto TT 555
120mm stemmi riserillä / 90mm stemmi -17, droppi 80mm reachilla cane creek kahvoilla
Reach 385
Stack 545
Butler TT 560
120/125mm stemmi leveellä riserillä
Reach 395
Stack 567
Cannondale TT 555
100mm stemmi about -17, tangossa reachia 75mm ja droppia 130mm, Dura-Ace 7410 kahvat
Reach 405
Stack 532,5
Condor ETT 555
90mm stemmi -17, tangossa reachia 76mm ja droppia 126mm, Sram Apex kahvat
Reach 375
Stack 570
En sit tiiä mitä näistä sanois, cannondale sais olla vähän korkeempi ja kaipaisin butlerin mitoilla maantie/retkirunkoa.
luin tossa muuan höyryjyrä-lankaa ja mietityttää hommelit. itse ajelen aikas samantyyppisellä (kuin steamroller) skidiltä aikanaan ostamallani pyörällä arkiajoni näin talvisin.
atm 90mm stemi mut tossa pöydän kulmalla satane on venaillu ja meneekin asennukseen vielä. 170mm kammilla ja speduilla on vaakaputken keskikohdasta matkaa satulan kiskoihin 155mm. standover riittää ihan mukavasti pyörän päällä seisoskeluun. saddle to bar droppiakin löytyy matalalla eastonin riserilla, ja stemikin hieman yläviistoon sojottaa
tuolla hikkyn langassa skidi kertoi 56 rollerin olevan hälle sopivin koko. kuinka paljon se sitten eroaa sopivimmasta koosta jäi arvailun varaan, mutta anyways.
56-koon rolleri: ct560, cc568. kid_scientifik: 187cm
mun hommat ct600 cc570. 179cm.
ajanko siis liian isolla rungolla? mitä saavuttaisin putkiosien pidentämisellä? missaanko jotain? vai onko kaikki vaan mielipidejuttuja
kid_scientifik - 22:47, 24.1.2015 eikä näistäkään asioista tarvitse olla yhtä mieltä.eritoten herran itsensä mielipide asiasta kiinnosta
Ajotuntuma ainakin stemmiä pidentämällä muuttuu ns ajopyörämäisemmäksi ehkä junaisemmaksi.tukilihaksistoa vaatii ainaki, kiipee hyvin ja putkelta hyvä.seo tangosta kii
pidemmällä tolpalla joustoa(kuitu)ja pienemmällä rungolla vähäisempi paino ja jäykempi rakenne.
Eikä tuo runko mielestäin liian isolta näytä.Jos siis standover piisaa.Miinusta jos haluaa riserin kanssa alemmas.Parempi se tuntuman kannalta ku liian pieni perinteinen mitoitus ja megatolppa ja plussakulma.En sano ettei sellainenki pelitä.
“olen vähän kuullut” sen suuntaista, että foorumväki luulee mun huutelevan juttuja semimutulla ja/tai jollain puhtaalla (hipsteri)estetiikalla.
voin kertoa: ei pidä paikkaansa. on ajettu, on pukilla mitattu, on kosultoitu sekä rungon valmistajia että pitkän linjan ketjunpyörittäjiä ja lisäksi on teetetty kustomi mittojen mukaan arvostetulla ammattilaisella.
nämä eivät tietenkään poista seuraavia subjektiivisia seikkoja: ajoympäristö ja käyttötarkoitus, kehon mitoitukset ja taipuvuusominaisuudet sekä muut mieltymykset ja polkuriippuvat tottumukset. lisäksi, ja edellisiin osittain liittyen erit. ohjaamon osavalinnat vaikuttavat aivan keskeisesti.
omat näkemykseni ovat näin ollen vain yksi monista eivätkä tarkoitettu miksikään universaaliksi totuudeksi. toivoisin kuitenkin, että näinkin tärkeää kysymystä pohdittaisiin laajasti ja monipuolisesti, erit. rungon hankinnan yhteydessä eikä uskottaisi sokeasti mihinkään nettikeskustelujen mukakonsensukseen.
mittailujen ym. sekä subjektiivisten preferenssien pohjalta voin jälleen myöntää, että ajan alakanttiin reachin osalta mitoitetuilla pyörillä suhteessa vallitseviin standardeihin, huomioituna myös se, että mulla on suhteellisen pitkät jalat. mitatun standardoidun optimin kahvalliselle dropille tuottaa mulle 575-millinen vaakaputki (2 x 74-kulmat, 100 mm kannatin, 80 mm tangon reach). mitattu n. kolme vuotta sitten.
tasamaakäytössä olevista pyöristäni gunnari on juuri tuon kokoinen, mutta kannatin on pidentynyt kaksi senttiä. tonicin vaakaputki on viiskasi ja ajan riserilla - aluksi ysikymppisellä kannattimella, sittemmin satakymppisellä. gorillan vaakaputki on viiskutonen*, ajan riserilla ja kannatin on 130-millinen (käyttö suurimmaksi osaksi kaupunkipyörimistä). kaikissa on 74-asteiset kulmat, lukuun ottamatta gunnarin satulaputkea, joka on 73-asteinen. (trailit kaikissa 50-60 mm.)
kysymykseen:
pienempi runko on kevyempi, hieman jäykempi ja ketterämpi käyttää sekä mahdollistaa suuremman säätövaran - hytti pitenee ja madaltuu yleensä kilsojen myötä. toisaalta isompi runko on yleensä vakaampi ajetteva ja lyhyempi kannatin on ketterämpi kääntymään erit. kaupunkiajossa. aukeaa ajamalla.
liian suuriksi dumaamissani palstapyörissä pistää yleensä silmään mitätön satulasta tankoon -pudotus ja näin ollen ajajan kehon käyttäminen tuulipurjeena. tuossa en osaa nähdä tätä(kään) ongelmaa.
*klassiset ratarungot on mitoitettu ratadropille. jos ottaisin esim. njs-rungon “oikeankokoisena”, en saisi hyttiä riittävän alas riserilla. tästä syystä paljon tolppaa näkyy -estetiikka ei yksinkertaisesti anna hyviä lopputuloksia myöskään ratapyörä ja riseri -hommissa, vaikka runkojen geometria olisikin ns. klassinen.
Mun 2 senttiä rollerkokogateen. 179 ja 56 koon rolleri 110mm -17deg stemillä. Kropan mittasuhteet vaikuttaa paljon, itsellä pitkät jalat ja kädet, lyhyt selkä. En oo mittaillut, oon vaan ajanut.
^^kiitti kattavasta vastauksesta.
kysymyksen asetteluni oli vähän tahallisen raflaava, sillä en itse nää tsygääni missään määrin liian isona käyttötarkoitukseensa. pitkälti ns. toista kymppiä kilsoja takana eikä ole vielä ilmennyt mitään ongelmia koon suhteen. ennemminkin tilanne vain parantunut tän tiedettävän ja mainitsemasikin hytti pitenee ja madaltuu kilsojen myötä -efektin johdosta. ja semminkin kun stemmin pituuteen tulee en haluaisikaan lyhyempää runkoa, ysikymppinen stemmi tuntuu ihan hyvältä, varsinkin kun pyörä hoitaa myös maastoajot ja metsän puolella ainaki ite tykkään aika nopeasta ohjauksesta.
^^jäbän rollerin hyttimuutokset on kyllä paraatiesimerkki ajokilsojen vaikutuksesta ohjaamoasetuksiin.
ja juuri tästä syystä 59-rolleri, jossa 3 cm korkeampi emäputki, on mulle liian korkea, riserilla.
Ittee harmittaa et jos haluis riseril ajella ni pitäs kai kekkaa joku matala.Tai lattiaan menevä stem.
En ymmärrä miksi pyörään pitäisi väkisin riseri laittaa, varsinkin jos haluaa pudotusta satulasta tankoon.
Niin.flätti kelpaa kans toki
Word
Flatbar slammed stem
True man
Kyl mä se kiinatangon laittasi vaa ne ei suosi mousukahvoi
me sad
En tiedä uskaltaako kuitutankoon laittaa nousukahvoja jos ei oo mitään varsinaisia vahvistuksia kiinnityksen kohdalla.