Aamulla autolija keräs pisteet kanssapyöräilijä ei.
Hidastin liukkaassa ja pysähdyin punasiin. Takaa veti toinen työmatkapyöräilijä ohi tuoreisiin punaisiin sadattelun voimalla. Autoilija taas rullas ikkunan valoissa hesarilla ja vinkkas että mun takavalo on vähä himmeä ja kiitteli että käytetään valoja.
Ihan yleinen huomio autoilijoille: jos teet ylinopeutta ajettuasi nastoja rapisuttavan jarrutuksen suojatien eteen ja huutelet sivuikkunasta jotain ohjeita elämään pois kiihdyttäessäsi, aja se koslasi pidemmälle kuin puolen korttelin päässä olevan kaupan pihaan. Sinne ehtii perään jalkaisinkin, eikä edes tarvinnut juosta.
Oletan että seurannut keskustelu käytiin rauhalliseen, punnittuun sävyyn ja se päättyi hedelmällisesti.
En mä semmosia tänne raportoisi. Kyllä tää meni ihan vihaa säästämättä.
sörnäisten rantatieltä kääntyi autoilia puhelinta räpläten hakaniemenkadulle, itsehän olin keskellä risteystä sillon niin tiukka käännös oikealle ja ajorataa pitkin jatkui matka (kuten oli tarkoituskin) mutta eiköhän autoilia jatka matkaa hihaa hipoen ja kädellä silmiä osotellen.
ajan autoilijan kiinni stenbergin rannalla pitkälle sillalle käännyttäes niin kysyn että miksikäs näin?
“ajoit kuin tykinkuula suoraan mun eteen ja menit sitten keskelle tietä!!!”
homma selvä.
ajoin ohi ja jatkoin matkaa.
Näitä eteenkääntyileviä on ollu viimisten parin viikon ajan ihan rutosti.
Vissiin lumisade saanu autoilijat unohtamaan pyöräilijöiden olemassaolon.
Viimeks toissailtana joutu kääntämään rinnalle, ku leikkas oikealle kääntyessään niin pahasti mazdamies eteen.
Siinä rinnalla sit koputin ikkunaa, nii se suuttu. Pysäytti auton ja nous ylös, mutta unohti kytkeä seisontajarrun. Siinä se sitten juoksi auton perässä ja näytti siltä, että murtaa pian lonkkansa. En malttanut olla varoittamatta. Sai se sen auton kiinni, ennenkuin mihinkään kolisi. Veti kässärin ja tuli takaisin.
Hetken juteltiin melko äänekkäästi, eikä siitä oikein selvää tullu. Lähdin pois, mutta tämä sankaripa seurasi perässä kelviä ajaen ja halusi jatkaa juttutuokiota. No, aikaa oli niin juteltiin. Ei siitä kyllä oikein hyvää kuskia sillä puhuttamisella saanut, mutta ymmärsi lopulta häipyä.
2 Likes
Ei ollut mun rage, mutta audimieheltä palo käpy tänään totaalisesti. Läntisellä Pitkäkadulla on nytjoku putkityö meneillään, joka tarkoittaa että työ_koneet voi haitata hieman auto_liikennettä. Noh, kaivinkone sit pysäytti uudenkarhean A6:n (tmv) tien, vähän aikaa siinä kiesikuski ihmetteli jonka jälkeen teki uukkarin ja täyskiihdytyksen vastakkaiseen suuntaan. Varmaan 80 km/h oli vauhtii siinä vaiheessa kun tuli mua vastaan ja en oikein tiiä käryskö enemmän diesel vai kuskin sulakkeet.
Vähän nauratti mut toisaalta myös pelotti. pari tonnii metallia kun tekee pahaa jälkee jos raivopää on ratissa.
manskua alas täysii tilkan kohdalla. katoin, että autojonossa ei kellää vilkkuu päällä. yllättäen sitten sanitäärinkadun risteyksessä yks micra vetää käännöksen oikeeseen ja sekunnin kymmenyksestä kiinni, etten aja kylkeen. jos olisin jäänyt keskustelemaan, olisin ottanut micrasta osia muistoksi.
kyttyra - 17:24, 21.12.2017 » Vähän nauratti mut toisaalta myös pelotti. pari tonnii metallia kun tekee pahaa jälkee jos raivopää on ratissa.Kuten ilmeisesti Australiassa justiinsa. Taas väkijoukkoon.
Näitähän vaan tulee 
Suomessa valvovat/päättävät tahot nukkuvat yhä Ruususen unta siitä päätellen miten vapaasti autot saa seilata kelveillä, kävelykaduilla, oikeestaan missä vaan.
Eikös poliisi just hommannut jotakin siirrettäviä esteitä joita voidaan ainakin massatapahtumien yhteydessä asetella strategisiin paikkoihin.
Kyl, ja näitä on näkyny paljon. Et enpä sit tiiä. Tuskin kaikkee voi aidata kuitenkaan normaalina päivänä.
Niin kai tais olla. Arkenahan siirrettävien esteiden virkaa toimittavat edelleen autonomisesti liikehtivät lihapylonit.
uljaa - 21:27, 20.12.2017 » Näitä eteenkääntyileviä on ollu viimisten parin viikon ajan ihan rutosti. Vissiin lumisade saanu autoilijat unohtamaan pyöräilijöiden olemassaolon. Viimeks toissailtana joutu kääntämään rinnalle, ku leikkas oikealle kääntyessään niin pahasti mazdamies eteen. Siinä rinnalla sit koputin ikkunaa, nii se suuttu. Pysäytti auton ja nous ylös, mutta unohti kytkeä seisontajarrun. Siinä se sitten juoksi auton perässä ja näytti siltä, että murtaa pian lonkkansa. En malttanut olla varoittamatta. Sai se sen auton kiinni, ennenkuin mihinkään kolisi. Veti kässärin ja tuli takaisin. Hetken juteltiin melko äänekkäästi, eikä siitä oikein selvää tullu. Lähdin pois, mutta tämä sankaripa seurasi perässä kelviä ajaen ja halusi jatkaa juttutuokiota. No, aikaa oli niin juteltiin. Ei siitä kyllä oikein hyvää kuskia sillä puhuttamisella saanut, mutta ymmärsi lopulta häipyä.Ei helvetti. Harvoin käyn tässä topicissa koska myrkyttää mielen nopeasti, ja tässäpä hieno esimerkki siitä mitä tarkoitan. Missä suomalaisessa kaupunginomaisessa taajamassa tapahtui tämä episodi?
timoma - 10:25, 22.12.2017 » Eikös poliisi just hommannut jotakin siirrettäviä esteitä joita voidaan ainakin massatapahtumien yhteydessä asetella strategisiin paikkoihin.Eiku se oli se keissi, kun kytät halus käyttöönsä panssaroituja miehistönkuljetusajoneuvoja, koska niitä voidaan käyttää suojelemaan festarikansaa terrorirekoilta.
Väkijoukkoon kaahaaminen Suomessa loppuisi lyhyeen, kun pyörätiet ja jalkakäytävät on niin täynnä lastaavia ja “lastaavia” paketti-, kuorma- ja henkilöautoja. Että tämmönen pohdinta.
En voi suositella unenpuutetta, kuukausia jatkunutta lokakuuta sekä miinuskaloreita, ja aamulla kiireessä takin vetoketjun väliin jumiutuvaa lärpäkettä kenellekään.
Tämmösten hyvien pohjien kanssa lähestyin Pihliksen ostarin takana liikenneympyrää, jonka yhdestä tietystä suunnasta en oo ikinä nähny auton antavan tilaa pyörätien jatkeen käyttäjälle. Vitutus yltyi tästä lisää, ja lisäksi aivan hyvin merkitylle pyörätielle oli ryhmittynyt joku saatanan torikokous. Siinä kohtaa loppui jaksaminen olla cool.
Ajoin läpi.
Sentään vapaasta raosta. Yhden pööpöilijän kassi osui käteeni, ei muuta. Ja sen takin vetskarilärpäkkeen leikkasin alhaalta ylös kokonaan irti. Jumiutui tasan viimeisen kerran. Kuljin viime viikon töihin bussilla. Pitäisköhän palata julkisen liikenteen käyttäjäksi.
Saataña kun se toppatakki päällä putkikauluri kaulassa virkattumössykkä päässä on niin vaikea kääntää sitä valaanruhoa siellä perheen kakkosautossa risteykseen saapuessa sen verran, että keskellä päivääkään havaitsisi sen hi–vis-overallisen, valollisen pyöräilijän sieltä kolmion takaa tullessaan kun huomio keskittyy siihen että meneeköhän tämä kolmosella tämän risteyksen läpi kun minua niin jännittää tuo vaihteiden vaihtaminen
Täytyy sanoa että viiskautviis kuvaelma.
Ja ketään sorsimatta,näinhän se menee.
Kyllä se oli tänään vantaalla sellaista että pelotti välillä tangon takaa katsoa.