Road Bliss

Ajoin tieltä Pitkäkosken kulmilla päätyen pellolle, aurinko paistoi, poljin ns. täysii eli aika hiljaa pitkin pellon reunaa Haltialaan, oli ihanata!

Oliko tää off-topikkia kun oli off-road bliss? Tuleeko bannia?

^ei, koska mullakin oli hauskaa kaatuilla metsässä. Tai no, vain yhdet OTB:t mutta paljon muuta hölmöilyä.

Toukokuun illan viilentävä tuuli futisturnauksessa kärähtäneillä kasvoilla kun ajoin lähes autotonta Hämeentietä alas Hakaniemen baariin. Baarin jälkeen kotimatka Ullanlinnasta kurviin kirkkaassa auringonpaisteessa puoli seitsemän aikaan aamulla, näkemättä ristin sielua.

Biltema bliss

Ensimmäinen ajelu upouudella Plug Freestylerillä, Laajiksen ja Jollaksen ympäri rantoja pitkin, kaikin puolin armottoman hienoa, merenrantaa siellä täällä, kaltseja ja mettää. Lopuksi iltauinti Hertsikanrannan laiturilta. Jee man.

Roadtrip bliss Kerimäki City - Espoo taitaapi olla puolessavälissä.

36centtiseksi chopatun maastostongan vaihtuminen tuohon : On-One Mary Handlebar | Planet X
hartiat kiittää.

Eilen taajamalenkkiä tehdessä Veolian bussikuski yllätti Kaivokselan tienoilla klo ~14: Pysähtyi pysäkille, odotti että ajettiin ohi ja vasta sitten avasi matkustajille ovet. Tämä toistui kertaalleen yhteisen ajomatkan aikana, joten pakko arvostaa. Usko ammattikuskeihin palautui osittain.

öinen kruisi itsekseen OAKA - Ateenan keskusta helteistä Kifissias Avenueta pitkin, myötätuuli, loiva alamäki, ja kreikkalaiset lomilla jossain maalla.

Huomasin klossin olevan lähes irti ja työkalujen olevan kotona. Huikkasin ensimmäiselle vastaantulevalle fiksipyöräilijälle “Onko työkaluja?” Olihan hänellä ja matkani jatkui suoraan Pyorahuolto.comin monitoimityökaluhyllylle.

Kiitos Heikki!

Lokarit sadesäällä - bliss. Hiljaiset KLV:t - double bliss. Keskuspuiston raikas ilma - triple bliss.

Jii - 9:04, 9.8.2011 » Lokarit sadesäällä - bliss. Hiljaiset KLV:t - double bliss. Keskuspuiston raikas ilma - triple bliss.
Tuplat. Ja vielä se, että on lämmin, vaikka sataa.

Hieman hiljaisempi voimansiirto. Ah.

Nuori nainen ropelsi fillariaan liikennevaloissa kahden muun pyöräilijän pällistellessä vieressä. Kysyin “tarvitsetko apua” ja autoin hänen pyöränsä taas ajokuntoon. Sit ajoin Helsingin keskustaan ja se hyvä fiilis katosi.

Krunikassa aamuliikenteessä autoilijat antaa tietä vaikka tulen kolmion takaa. Se lienee blissiä tai sitten vaan varovaisen autoilijan reaktio rämisevään Nopsaan ja rälläkän tavoin huutavaan jarruun.

^ mulle tuo aiheuttaa ragea, kun toiset säälistä luopuu oikeuksistaan vaikka itse yrittää mennä sääntöjen mukaan. pitää sit esittää kiitollista ja hinkkailla vauhtiin nopeasti edestä pois.

Kädettömän teinin ketjut takas paikalleen. Uusi moottori gargoon. Bliss.

Eilen pimenevä ilta muistutti syksystä, mutta silti (tai ehkä juuri siksi?) oli kyllä poikkeuksellisen nautinnollista rullailla Karakalliosta kotia Vallilaan, zen.

eilen baarista kotia lähtiessä endorfiinit ja adrenaliinit iski kunnolla kun tajusin että kaikki kadut on tyhjiä ja lähin mäshää helsinginkadun alamäkeä lintsin kohilla… melkein samoilla vauhdeilla rullaili sit espooseen asti =)

paciuksenkadun alamäki munkkaan on kans hauska yöllä ja miksei päivälläkin (mut ei sateella)

Kolme flättiä (omasta etu ja taka, toisesta taka) ennen kehä kolmosta meinas pistää lenkin lyhyeksi, mutta sit helpotti ja keli oli öbaut paras mahdollinen, ja suurin osa häröfillaristeista oli puhkomassa kumejaan toisaalla. Oli kiva ajopäivä.

Ja sit neljäs flätti iski melkein kotiovella (toisen takanakki toistamiseen). Ei harmittanut enää siinä vaiheessa.