minulla on ajossa bianchi-konversio, jossa on kepeä välitys. sillä tulee suht iloisesti sotkettua työmatkaa. kun pyörä menee liiankin iloisesti ja vauhtia on, niin pyörä alkaa ikäänkuin hyppimään kehoni alla kun poljen vimmatusti.
runko on mulle vähän pieni juu. mulla on iso vatsa juu ja polvet aina välillä hipoo esim. paksua lompakkoani joka on takintaskussa. liittykö tällaiset seikat mahdolliseen keinumiseen vai onx mun runko jotenkin sikalöysä tai liian kepeä mulle? siis en mä mikään läski ole mutta 190 pitkä ja 90 kiloo eli ihan tosi normaali.
olen vaihtamassa tähän joka tapauksessa pienemmän takarattaan, mutta ei kai se suoraan tuota estä. mä mielestäni näen moista pomppimista myös joskus rata-ajoissa yms. kun äijät vetää TÄYSII. mikä ilmiö se on ja voiks sitä jotenkin eliminoida?
sori jos tästä on jo puhuttu, en löydä topikkii sille.
mulla on toisena pyöränä suht raskasvälityksinen 51/17, joten siihen olen tottunut. harvoin tulee sotkettua sillä täysii. blackirider
tässä bianchissa taitaa olla 52 / 20 ja olen vaihtamassa takaratasta 18-piikkiseen, kun tosiaan pyörä kulkee luonnollisesti kovempaa kuin sillä nyt pääsee. toi takaratas nyt oli ainoa mitä sillä hetkellä sinne oli laittaa. hyvältähän se tuntuu perusajossa mutkun perusajo ei tunnu olevan mun juttu.
mutta rupeeko pyörät aina hyppimään kun niillä vetää täysii?
Ei keskari ja välitys kerro mitään oleellista, koska kyse on yksilöllisistä eroista taidoissa. Taitava pyörittäjä osaa ajaa pienelläkin välityksellä, kun taas taitamaton polkee neliöitä isollakin välityksellä.
blackrider: Etsi netistä selitys termille “pedaling squares.” Samalla löytyy hoito-ohjeita ongelmaan.
blackrider - 10:58, 3.5.2012 »
mutta rupeeko pyörät aina hyppimään kun niillä vetää täysii?
No joo, mutta se raja jossa taito loppuu, riippuu täysin pyöräilijästä. Todella taitavat pyörittäjät ajavat siististi jopa 150RPM kadenssilla. Lyhyitä matkoja tosin, mutta ajavat kuitenkin.
Mulla tosikovaa pyörittäessä ilmeni perseen hyppimistä. Fiksit on siitä kivoja, että ne tosiaan osoittaa tän virheen.
Yks käytännön vinkki, josta mulle oli apua, on keskittyä nostamaan jalkaa ylöspäin polkimen ollessa takana. Etummaisen polkimen painaminen tulee kyllä luonnostaan. Pelkästään tällä tempulla sain hyppimistä vähennettyä. Seuraava vaihe olis ylä- ja alakuolokohdissa polkimen työntäminen eteen/taakse. Kun hoksaa yhden asian toisensa jälkeen, tekee mieli oppia lisää ja alkaa uskoa että se on mahdollistakin. Lopulta aivot pitäis saada taipumaan sellaselle kiemuralle, että jalka tekee pyöreää liikettä ja vetää poljinta perässään, eikä päinvastoin.
Tuhat kilsaa työmatka-ajoa välityksellä 34/18 oli aika opettavaista. Kevyemmällä välityksellä taitojen rajat tulee nopeammin vastaan ja hitaasti liikkuminen vituttaa → enempi treeniä. Mut ei se välitys oo niin justiinsa: etsi se oma raja missä hyppiminen alkaa ja kokeile erilaisia juttuja sen vähentämiseksi.
Onhan sinulla blackrider lukkopolkimet? Olen kuullut mutta en kokeillut, että häkeillä tai sträpeillä pyörityksen kaikki vaiheet eivät välttämättä ole yhtä helppoja kuin lukoilla. Avopolkimilla nopea smuutti pyöritys on lähes mahdotonta, mutta kyllä sekin DH- ja BMX-kuskeilta sujuu.
Lyhyemmillä kammilla on helpompi pyörittää smuutisti. 175 > 165 mm eron huomaa.
Samoin meidän amatöörien on helpompi pyörittää pystystä ajoasennosta kuin dropeilta.
Tekniikkarullilla ajelu kehittää pyöritystekniikkaa, tai ainakin paljastaa sen puutteet.
Minulla alkaa pyörä väpättää jyrkissä alamäissä kun kadenssi nousee korkeaksi. Teräsrunko spöijaa, minkäpä sille mahtaa.
Lumikko - 11:27, 3.5.2012 »
Mulla tosikovaa pyörittäessä ilmeni perseen hyppimistä. Fiksit on siitä kivoja, että ne tosiaan osoittaa tän virheen.
Yks käytännön vinkki, josta mulle oli apua, on keskittyä nostamaan jalkaa ylöspäin polkimen ollessa takana. Etummaisen polkimen painaminen tulee kyllä luonnostaan. Pelkästään tällä tempulla sain hyppimistä vähennettyä. Seuraava vaihe olis ylä- ja alakuolokohdissa polkimen työntäminen eteen/taakse.
Ja seuraavaksi voi välillä ajatella vaan pyörittävänsä ympyröitä. Mainitsematta on vielä se, että (vaikka vain sentin) liian korkealla oleva satula myös korostaa tota pomppimista.
Nostakaas kovilla kadensseilla takapuolta pari senttiä siitä satulasta, niin pyörä palaa hallintaanne. Myös jarruttaminen auttaa.
Ilman lukkopolkimia kiinteällä ajamisesta en tiedä mitään, välitykseni on 42-18 ja alla 30 vuotta vanha teräsrunko Columbuksen SL:stä. Runko ei väpättele sillä mun maksimikadenssilla X, liekö sitten polkian ja sattumien summa.
Edit: Siis kyllä kaikki varmaan väpättelisi, jos en pitäisi pyöritystä/pyörää jaloilla ja kropalla hallinnassa… Jos vain antaisin pyörän viedä ja rentoutuisin satulassa, niin kyllä siinä matkustajaksi äkkiä muuttuisi jyrkässä alamäessä.
