tuo kuulostaa hyvin samalta kuin oma tupakointi intin jälkeen, ja ite lopetin ns. tosta noin vaan ja jurrissa röökaaminen, mikä ei loppunut, hiipui käytännössä kokonaan kun aloin syödä bupropionia muista syistä.
en halua antaa vaikutelmaa siitä että vähättelen riippuvuuttasi mutta mun korvaan toi kuulostaa vahvasti siltä että jos pääset tavasta eroon, pystyt droppaamaan varsinaisen addiktionkin hyvinkin helposti.
Sähkörööki riivaa kurkkua tosi paljon aluksi, mutta siihen myös tottuu hämmentävän nopeasti. Siis silleen muutamassa minuutissa. Jos esimerkiksi rahansäästösyistä haluat nimenomaan sähköröökiä vetää, niin kokeile semmoisia tosi pieniä ja varovaisia höyryjä, ja jatka hetki riivauksesta huolimatta, niin kohta huomaat että ei enää riivaakkaan.
Ehkä tälle pitää antaa mahdollisuus, mutta en haluaisi ostaa noita markettien “kertakäyttösiä” sähköröökejä ja yhtään laadukkaampien kanssa on aika paljon variaatiota. Myös mahdollisuus uuteet addiktioon ja loputtomaan speksaamiseen.
Tåähän se olis, nitkuja (nikotiinista) ei oikein tuu ja jos ympäristö on sopiva, niin menee viikkoja tupakoimatta ilman että asiaa edes oikein miettii, mutta himasta kun kävelee ulos niin rööki palaa heti, vaikka taskut täynnä purkkaa, pastilleja what not. Mut se ei vaan ole sama asia, kun fiilistellä röökiä.
Oon varmaan joskus jakanu tän mut menköön uusiks jos menee. Vitsitkin paranee toistamalla, harmi ettei sitä pysty elämälleen tekemään.
Röökin lopettaminen oli tosi helppoa. Niin helppoa, että tein sen monta kertaa ja aloitin aina uudestaan.
Tää jojosavuttelu ei ollu mieleeni, koska etenkin humalassa polttamisesta tuli niin kauhea olo, mutta tein sitä kuitenkin, koska eihän se nyt yhdestä ole kiinni ja lopetan sitte taas joksikin aikaa. Ja kun on polttanu yhden niin samahan se on toinenkin vetää.
Nyttemmin en ole juuri tupakoinut, viime vuonna meni ehkä 2-3 tupakkaa ja tänä vuonna oon polttanu yhden Al Caponen. Ihan siedettävällä tasolla tämäntyyppiseksi paheeksi.
Omalla kohdalla avain oli se, että lopettamisen sijasta päätin joka kerta ennen sytyttämistä käydä lyhyen dialogin päässäni: voin polttaa jos haluan, mutta haluanko tosissaan ja muistanko miten huonot olot siitä tulee? Ja muistanko, ettei se ole enää aikoihin tuntunut niin kivalta kuin joskus tuntui? Onko pettymys siihen ettei se taaskaan maistunu ja huono olo semmoset asiat mitkä päätän nyt itelleni hankkia?
On tullu tosiaan välillä sytytettyä kuitenkin, mut useammin ei. Ja ajan kuluessa tämmösiä kiusauksia on tullu vähemmän ja vähemmän.
9 vuotta ilma röökii tulee täyteen 24. toukokuuta. Mun pitää aina käydä ettimässä se päivämäärä tuolta röökilangasta. Lopetin solidaarisuudesta ku toi ihmiskumppani lopetti ja en oo näköjään polttanu sitte enää.
No mut enivei nyt on menny jo niin kauan että jotkut supersatunnaiset häivähdyksetki siitä miten siistii ois kesäiltana sytyttää on jo kaikonnu.
Rööki haisee musta ihan saatana kaameelta nykyään. Ku joku mulkero vetää sateisena päivänä tupakkiansa nii se haju kantautuu jonnekki puolen kilsan päähän. Hyi vittu!
Miltäköhä esim. omat kledjut on haissu sillon ku tuprutteli puoltoista askii päivässä ou gaad mikä häpeä.
Itellä kävi samoin joskus muinoin, kun satunnaispössyttelyn päädyin jättämään likimain tyystin. Eipä toi käryttely missään vaiheessa oikeastaan edes ollut mitenkään päivittäistä tai ns. “ongelmallista” (mitä nyt yhen muutaman viikon pätkän Hesperian suljetulla vaffemman oregaanon laukaisemasta psykoosista, joskin siinä täytyi uskoakseni taustalla olla aika paljon muutakin henkisen kuorman kertymää, laukaisevaa tekijää kuitenkaan tässä väheksymättä).
Tötteröä silloisessa kaveriporukassa tunnuttiin kuitenkin kohtalaisen taajaan tuuppaamaan nokan eteen ja sehän tietysti näyttäytyi erittäinkin “luonnollisena” ja mukavan sosiaalisena touhuna.
Meikäläisillä, eli ihmisoletetuilla tunnetusti on välittäjäaineenvaihdunnassa, alttiuksissa ja herkkyyksissä melkoisia eroja. En siis tarkoita tässä julistaa tötsyttelyn riskeistä.
Yksilölliset erot ovat kuitenkin eittämättömiä ja se mikä jollekin “toimii”, ei välttämättä toimi toisille.
Jossain vaiheessa tosiaan hahmottelin sellaisen ajattelutavan, että entäpä jos en aina automaattisesti siihen imailurinkiin liitykään, vaan mietin hetken, että voiko se tuoda juuri siihen hetkeen jotain sellaista lisää, jota välttämättä kaipaisin. Kun kuitenkin saattoi oman kokemukseni mukaan ainakin joinain vähän alhoisampina tai herkempinä kausina keveämpääkin töyhystelyä seurata muutamien päivien mittaista mielialan alenemaa.
Missään vaiheessa en päättänyt, että ikinä en sätkää huulilleni suostu enää ottamaan, enkä edes perustellut välttelyä sillä, että saattaisin milloin vain flipata uudestaan.
Tajusin vain, kuinka tarjolla olevan yrttitavaran nauttiminen oli kerennyt muodostua eräänlaiseksi automaatioksi, joka ei välttämättä omalla kohdallani oikein palvellut niin kutsuttua tarkoitustaan.
Se hetken miettimisen omaksuminen johti lopulta siihen, että viimeisen reilun 15 vuoden aikana on tullut pölläytettyä kaikkiaan arviolta 20-30 kertaa ja nekin kerrat lähinnä kevyttä “makusteluluontoista” henkostelua.
Ei nyt mikään sen dramaattisempi selviytymistarina, mutta tarina kumminkin. Mekanismeista, tottumuksista ja itsensä “harhauttamisesta” niin hyvässä kuin pahassakin.
Mä en oo ikinä edes maistanut röökiä, mutta röökinkäry silti jossain määrin nostalginen tuulahdus n. aikakaudelta 2005-2009 kun jengi vielä poltti baareissa.
Mulla herää kysymys, että voiko nikotiinista ”tykätä” ilman että siihen on koukussa? Kyllä siis nikotiinituotteiden vetämisestä voi tykätä koska tupakointi on kiva tapa ja tupakointikulttuuri on ollut pitkään olennainen osa länsimaista elämistä, itekin joskus tykkäsin, mutta en tiiä ketään joka ois nikotiinin päihdyttävästä vaikutuksesta (eli huonosta ja huterasta olosta) tykänny ennenku siihen aineeseen on tottunut ja koukuttunut. Alkoholista, ja varmaan esim. heroiinista tulee ihan kiva olo ilman että siitä on ensin opetellut tykkäämään.
Mun mielestä tupakka on silleen päihteenä todella huono, että sitä yleensä käytetään päivittäin ja tavanmukaisesti samalla tapaa kuin kahvia. Kahvissa tosin ei ole juuri mitään haittavaikutuksia vaikka vetää hautaan asti. Parin viikon röökaamisen jälkeen nikotiinin ainut vaikutus on se, että sillä saa sen himon taltutettua, eli se nautinto pohjaa pelkästään riippuvuuteen ja omien tapojensa orjana olemiseen. Ylipäätään tupakoinnin positiiviset puolet, ja samalla myös se riippuvuus, liittyy mun mielestä erittäin pitkälti tupakointikulttuuriin, eikä nikotiiniin. Tää tuskin on uutinen kellekään, mutta kuitenkin.
Se ois ihan jees jos tupakkaa nautittaisiin yleisesti ottaen samalla tavalla kuin muitakin päihteitä, eli joskus viikonloppuiltana joisi pari kaljaa ja polttais pari röökiä ja jatkuva tupakanpoltto olisi päihdeongelma siinä missä jatkuva kaljanjuontikin. Mutta koska en usko että tupakointikulttuuri muuttuisi tällaiseksi “tupakan kohtuukäytöksi” oikeastaan ikinä, niin kannatan että silmukkaa kiristetään entisestään. Muiden päihteiden kohdalla oon kyllä kieltolakeja vastaan mutta spaddu on poikkeus.
Nuuskahommista en tiiä oikein että mitä mieltä oisin. Tää tilanne on ainakin todella hanurista että verot kannetaan Ruotsiin ja haitat jää Suomeen, se on joko nuuskat kauppaan Suomessa tai sit yhtä ankara maahantuonnin ja myynnin rangaistavuus (ja valvonta) kuin muillekin aineille mitä Suomessa ei myydä tet.
Tullaas tänne niin jää itelle jotain jälkeä. 10 päivää niin tosta kommentista on jo vuosi. Edge päällä vieläkin. Tarkkoja päiviä en tiiä mutta jotain 1v ja 5kk. Tupakkaa menee duunissa mutta kotona ehkä yksi parin päivän välein mutta laitan sen piikkiin että korona-arki vetää hermoja vähän tiukalla välillä. Rainbowin nollakalja maistuu vieläkin. Ihan kauheeta se varmaan oikeesti on mutta kun ei maistele parempaa niin ei tiiä paremmasta. Satunnaisesta röökistä eikä nollakaljasta myöskään tule katumuspäälle toisin kun kaljasta tuli monta vuotta ennen kun sain lopetettua.
Huippua. Puoltoista vuotta edgeä on kyllä hyvä.
Parin kuukauden käyttämättömyyselämäntapa on paikallaan siinä vaiheessa kun vkln hassuttelun jälkeen vielä keskiviikkonakin masentaa varmaan jtn hormoonijuttuja tietäjät kertoo lisää.
Ja jos vähänkin miettii että pitäsköhän vähän pitää taukoa niin yleensä sillon pitäis pitää taukoa
Joo hitto täähän se on nyt vanhalla iällä tullu realiteettinä vastaan että jos kunnon kännit ottaa viikonloppuna niin torstai on ensimmäinen normaali päivä fyysisesti ja emotionaalisesti. Hyi.
joo noi kelat on kyl hyvä vinkki itteltä itelle
Tää on hyvää!
Sopivan miedosti inkivääristä, vähän pommacin makuista, eli ei liian makeaa. Ostan toistekin.
Erittäin houkuttelevat sanat. Pitää maistaa.
mä oon tullut siihen johtopäätökseen että kun mulle holi on vähän semmonen tupla tai kuitti, niin sit mieluummin valitsen sen kuitin. ihan joskus harvoin otan jonkun kanssa siiderin puokkiin tms, mutta siihen se nykyään jää. 2016 lähtien oon tainnut mennä tällä. sitä ennen tuli hölmöiltyä ihan urakalla.
(myös se tieto että kuinka korkea % sukulaisista on eläviä tai kuolleita alkoholisteja, on rohkaissut tälle tielle.)
kahvi, tee, rasva ja sokeri sit kyllä vahvasti käytössä.
valkoisissa niksapusseissa käytetään synteettistä nikotiinia. imeytyy myös nopeammin noista pusseista. jos, niin sitä ehtaa.
lopetin röökaamisen 2013 sähköröökillä. keho ja kamat haisi ja joku kilahti, rupes ällöttää. sosiaalisesti saatan pummia edelleen ja välillä aamukahvi+rööki 
nuuskaa (sitä oikeaa) menee kyllä sit aina kun sitä saa/on. i believe nicotine plus caffeine equals proteine 
kohta pari vuotta ilman holia, meni jo aika ongelmaksi + faija holisti, geeneissä kai 
. vaihdoin höpöheinään (mitä olen “satunnaisesti” 
poltellut jo 25v). holista luopuminen vaati lääkärin apua, lääkkeet ja jonkin aikaa korvaushoitoa just kannabiksella. nyt palaa välillä hyvää kukka silloin kun siltä tuntuu ja ei mitään negatiivisia vaikutuksia 
ei varmasti toimi kaikilla. ganjaa pitää polttaa ajatuksella. herb is the healing of a nation, alcohol is the destruction.
alkoholi on paska aine vaikka onkin hyvää melkein joka muodossa. joka paikasta sitä saa ja oiva pakokeino muista ongelmista. välillä on edelleen ikävä, muuta harvoin. ehkä joskus pystyy vielä nauttimaan tästäkin kohtuudella. olishan se kiva välillä lasi viiniä hyvän ruoan kanssa tai se kaljalta maistuva saunakalja… holittomat on ihan kiva, mutta usein kuraa. lidlin 0 ipa menee nykyään aina saunassa, hinta/laatu aika kova. second about kaikki langassa hyväksi todetut 0%-0.5%! suurimmalla osalla muusta tarjonnasta voi kuitenkin pestä vessanpönttöä.
mutta alkoholista luopuminen on parasta mitä olen itselleni tehnyt. kasvissyönti kans.
En halua moralisoida, mutta huomaathan itsekin tässä oleellisen epäkohdan?
