Tee vaikka stemmi ne sano. Se on helppo ja nopee väliprojekti johon lorottaa happipullon pohjat ennenkuin hakee uuden rungon juottamista varten ne sano. Stemmi:
Tässä projektissa mennään kaikessa vaikeamman kautta, joten ylikoon quillin kiristys tulee alakautta ruodon läpi jotta päällinen jää siistin sileäksi. Ja koska jostain syystä päätin etten juota mutteria itse stemmin, no, stemmiin, niin toteutin sitten tommoisen tappimutterihenkisen ratkaisun.
Putkien päiden viisteet pitää tosiaan tehdä juottamisen jälkeen kun muuten en saa noita jigiin kiinni.
Edit: nyt kun kuvien uppaus taas toimii, niin pommitan tähän muutaman prosessikuvan.
Epäsiistin satulatolpan kiristimen voi poistaa, jos käyttää kiilatolppaa. Se vaatii vain satulan irroittamisen satulatolpan säätämiseksi. Toki senkin voisi tehdä alakautta riittävän pitkällä avaimella, kunhan irroittaa keskiön.
Ei vaan, stemmi on ajaessa toivottavasti aina siinä edessä. Mieti mikä fiilis, kun näät koko ajan miten siistin vekottimen oot tehny… Eli ei kai täs muuta ku hattua päästä taas.
Kyselin myös hintaa stemmin kromaukselle, mutta sen verran otti hengen päälle vastaus että pitää vielä miettiä olisko maali sittenkin ihan hyvä ratkaisu.
Lämpö kuitenkin ilmeisesti väänsi tota about puolen millin peltiä sen verran, että lanka ei jaksanut pitää toista puolta kireällä ja paraatipuoli onkin sitten ihan hanurista.
Olis pitäny tajuta lopettaa ajoissa ja miettiä jotain toista vaihtoehtoa, mutta nyt pitää sitten keksiä millä ton oikaisee ilman että palaa puhki koko paska.
EDIT: Fuckit, jotain piti koettaa eikä tosta nyt ainakaan huonompi tullu. Kuten usein käy kun pelissä on ohut putki, lämpö ja puristus, ihan pieni painauma tuli yhteen kohtaan, mutta se on just kammen pään kohdalla joten väitän että se kuuluu siihen.
EDIT2: Vaikka kitillä voikin melkein kaiken peittää totesin kuitenkin että parempi erota ystävinä kuin elää valheessa. Kun lisäksi löysin toisen samanlaisen putken, me ei olla enää me.
Rosteria on. Olen ymmärtänyt että yleensä vaadittaisiin joko taitoa tai sen puutteessa käytettäisiin liimaa. Itsehän yritin siis ilman kumpaakaan. Mutta ehkä mä taivun jatkossa liiman kannalle.
Vähän juotosharjoittelua. Kokeilin eri muhveihin vähän eri tapoja antaa lämpöä ja pikkuhiljaa luulen ymmärtäväni mitä olen aiemmin tehnyt väärin. Lähinnä tässä kuitenkin on kyse tarvittavan jälkityön määrästä, koska ainakin niissä paikoissa joissa tuon näkee, hopeaa kyllä tunkeutuu hyvin koko liitokseen. Nyt pitäis sitten vielä opetella se oikea tapa että välttyis turhalta siivoamisesta. Mutta onneksi on viiloja.
Kehiksi laitoin Kinlin XC-279:t jotka nimensä mukaisesti ovat oikeastaan krossikehät, mutta kun kattoo tiestön nykytilaa niin varmaan ihan oikea valinta. Eikä ne nyt niin hirveen kauheen painavat ole. Navat on Pacentin OEM malli White T11:sta ja pinnoina revot messinkinipoilla.
