Kiinnostaisi kuulla foorumilaisten kokemuksia pyöräilyn vaaroista. Josko niin voisi oppia jotain, ja vähentää omaa todennäköisyyttä kaatua tai kolaroida?
Eli halajaisin kuulla ihmisten vastauksia näihin kysymyksiin:
Milloin viimeksi olet saanut kehollisia vammoja pyöräillessä?
Minkälainen tilanne oli kyseessä?
Oliko syy:
omavika
toisen vika
sattumaa
Mitä vammoja sait, ja onko vammat haitanneet pyöräilyharrastetta?
Kyllä voi muutakin aiheeseen liittyvää toki langassa jorista, kunhan nyt ei taas aloita sitä arkkitehtiliitto-jurnutusta.
makko - 22:50, 28.12.2018 »
Eiks meillä oo jo sekä kolaritarinat- että pannutuslanka?
[https://www.yksivaihde.net/old/15479](https://www.yksivaihde.net/old/15479)
[https://www.yksivaihde.net/old/86](https://www.yksivaihde.net/old/86)
Ai, hyvä, sittenhän puuttui enää tämä kehon- ja ruumiinvammoja käsittelevä lanka!
Pyöräilytapaturma moottoriajoneuvon kanssa liikennealueella
Muut tapaturmat
Lapaluun murtuma
Lonkan ruhje
Polkupyöräilijän muu tai määrittämätön liikennetapaturma
Määrittämätön tapaturmatyyppi
Polven alueen nivelten ja siteiden sijoiltaanmeno, nyrjähdys ja/tai venähdys
Tossa viimesen kahen vuoden “ajelut”, aika kovaa kyytiä mut kaikki on kyllä muiden syytä siitä voidaan olla varmoja.
Pari vuotta sitten jää “yllätti” syksyllä ja sain polven hieman verille. Omaa vikaa kyllä täysin. Mietin jo liikkeelle lähtiessä pitäisikö satula laskea sellaiselle korkeudelle että pystyy helposti iskemään jalat maahan jos jäätä esiintyy, mutta jätin kuitenkin laskematta. Oikeastaan jo kauempaa näin että kyseinen paikka on jäässä ja tulin siihen todella hiljaa ja suoritin sitten tämmöisen naurettavan hidastetun kaatumisen.
Muuten on vammoilta säästytty, mutta asenteeni pyöräillessä onkin että “älä koskaan luota muihin liikenteessä”. Pääasiassa tulee pyöräiltyä vaan lyhyitä matkoja niin kaikki ekstrapysähdykset on helppo ottaa pienenä ylimääräisenä jalkalihastreeninä.
Tästä tule mieleen erään tuttuvan parin vuoden takainen kaatuminen: jäällä kyljelleen, normaalitilanteessa maalla noustaan pystyyn, katsotaan ettei kukaan nähnyt ja jatketaan matkaa. Helsinkiversio: tappajasepeliä, verta vuotavia haavoja, antibioottikuuri ja pari viikkoa saikkua.
Ylitin kelviä liikenneympyrän vieressä (autoilla väistämisvelvollisuus), joku tulikin sitten eteen ja etupää hieman hipaisi auton perää. Keula kääntyi tietenkin 90 astetta aika äkkiä ja ite otb. Mitään ei käynyt mutta aika reipaasti opastin kuskia. Tämä siis kesällä ja onneksi tuo kaatuminen on aika tuttua muista harrastuksista