Kesällä tapasin Pulmussa Japanilaisen naisen, joka rakastaa Suomea ja Jore Marjarantaa. Siinä tuli kertailtua japanin sanastoa ja vanha polte päästä Japaniin syttyi taas. Takana tiukka työmatkavuosi - 98 lentoa pelkästään Finnairilla, tajusin, että tässä ois täydellinen väli käyttää palkintoupgreidit ja ottaa lyhyt loma töistä. Myöhemmin huomasin, että Ninakin täytyy ottaa mukaan. Liput Tokioon oli tarjouksessa, joten lyötiin matkasuunnitelmat lukkoon.
Fillarit täytyy tietenkin saada mukaan. Mahdutettiin kaksi samaan CRC:n fillarikassiin, taktiikka, jolla ollaan matkustettu ennenkin.
Checkinissä laukku painoi kilon vähemmän kuin kotona puntaroin eikä Finnair Oulussa perinyt mitään lisämaksua. Lisäksi pakattiin yksi keikkakassi, jonka saan kuljetettua selässä jos pyöräillään. Nauratti kun mietiskelin, että meillä on mukana kaks fillaria ja ruumaan menevät matkatavarat painaa yhteensä alle 40kg.
Meillä oli Oulu-Helsinki lento eri lipulla ja kuutisen tuntia odotusaikaa Helsinki-Vantaalla ennen Tokion lennon lähtöä. Joten istutaan loungen premium-puolella ja siemaillaan shampanjaa. Onhan tää aika stressaavaa.
Viime viikollahan siellä tuli lunta mutta nyt pitäs olla taas parempi keli Muutamaan otteeseen kyllä polkupyörättömyys harmitti aika lailla omalla edellisellä reissulla, varsinkin Roppongin suunnalla Tokyo Towerin lähellä oli tosi makeita ajomaisemia. Brotures-kaupassa Harajukussa ainakin järjestävät jotain group rideja.
Jäätiin junasta pois Tokyo stationilla. Raahattiin kassit asemab länsipuolelle, jossa lähtee kiva bulevardi kohti keisarin linnaa. Siinä ei häiritty ketään ku kasattiin pyörät. Meille tarjottiin kuivattua mangoa ja liikemiehet otti kuvia. Fame on jo isoo.
Hotellissa Akasakassa. Nina hiukset kertoo kaiken. Kaiken lisäksi Ninan käsi tärisee niin ettei se voi snäpätä.
Handmade Bicycle Fair Tokion Science Museumissa. Kuvassa oikealla Koushou Helavnalta, joka vinkkas tästä tapahtumasta Instan puolella. Keskellä on C.S.Hirose, jota ei varmaan rungonrakenteluporukoille tarvi erikseen esitellä. Kuvan otti sama kaveri, joka on kuvannu kaikki Hirosen Youtube-videot.
Eka kunnon pyöräilypäivä takana. Ihana kaupunki, asfaltti on smoottii. Liikenne on kuulemma viikonloppusin hiljasempaa, ainakin hiljasempaa kuin odotin. En ymmärrä miks kukaan tulis tänne ilman fillaria.
Videot kovat! Nousevan auringon maasta omat kokemukset rajoittuvat Naritan hi-tech vessoihin, jotka ovat kyllä siis melkoinen kokemus, mutta epäilen, että muutakin nähtävää olisi. Elikkäs, topiikki seurantaan.
Käytiin W-Basella ja pääsin skidaan Instatyyliin kaupan ohitte. Käytiin myös Broturesilla. Niillä myöhästy vähän liikkeen avaaminen ja jätettiin pyörät lukkoon seinustalle. Kun tultiin takas ne kanto omia pyöriä ulos ja mietti mitä tekis valkonaamojen filoille, jokka oli jätetty ihan väärään paikkaan. Ei saatu aikaseksi juttua niiden kanssa. Brotures vaikutti enemmän kokonaisten fillareiden kaupalta, W-Basella oli yläkerrassa speksauskätkö. Hinnat on ihan hirveitä - t-paita kaikissa fillariliikkeissä 45€, krypton mini-u 90€ :'D
Tokyu Handsilla on se erillinen fillariliike jossain, mutta sen lähellä ei taida olla mitään muuta kiinnostavaa niin ei oo tullu käytyä siellä, Shibuyassa ei ollu tosiaan kovin kummoset setit. Tosin Shibuyassa oli jotain Idolmaster-meininkejä näyttävästi esillä silloin kun kävin ni ei ollu mikään hukkareissu kuitenkaan.
Blue Lug kyllä noista Tokion paikoista ehdottomasti ykkösmesta. Ikebukuron Y’s Roadilla on jonkun verran Yowamushi Pedal -yhteistyötuotteita kaupan, siellä kannattaa käydä. Esim. tosi hienosti tehtyjä ajoasuja, eivät vaan oo ihan halpoja (paita ja housut 12000y kpl) ja siellä muutenkin ihan kiinnostava valikoima.
