Perusspeksiä aiheesta löytyy pitkin ketjua, mutta kerrataan nyt vielä.
Rudge-Withworth vuodelta ~50-60
Ruosteeton
Vaaka 56, pysty 54, huomatkaa pappageometria, ei mitään sporttia.
Toimii noin 175-senttiselle, 180 alkaa olla normijalkaiselle liikaa, sen verran snadi on
Kiekot on vanhat, mutta toimivat - etunavan leveys 90mm, takana 110, akselit 9-milliset. Ovat oikeaa kokoa muuten.
Pienellä laitolla entisöintikohde, nyt oikeastaan kaipaa etujarrua ja takanavan huoltamisen.
On varsin mukava vekotin ajella.
Mulla on lisäksi ketjusuoja, ruosteinen tarakka (tirsk), jarrukahvat, jarrulänget molempiin päihin, lamppu (kolhiutunut, lasi ehjä), akkujärjestelmä ja kaikki vaijeripidikkeet etc. Koko roska lähtee mukaan.
Mulla ei ole käyttöä eikä tilaa. Hakekaa pois. PMää vaan.
Noniin, tuli tarve vapauttaa talo projekteista, joten tämä tuli tehtyä jokseenkin kuntoon. Pientä laittoa se vielä kaipaa, mutta ajokunto on saavutettu.
Heh, keventäminen on erilaista, joka kantti ja töyssy tuntuu. Satula keulii mullakin tavarafillarissa mutta satulan snadi keuliminen jeesaa oikeantyyppisen herrasasennon saamisessa. Ajohalut vie usein voiton tiedossa olevalta viimeistelyltä.
Nyt iltalenkkeilyn jälkeen toi alkaa tuntua varsin mainiolta.
Varsinaista viimeisteltävää tuossa ei ole etulokarin lisäksi. Tietenkin voisi haalia olemassaolevan Sturmey-Archerin vivun kaveriksi S-A:n navan ja kehittää originaalin dynohubin kavereina olleille etulampulle ja akkupatterille uuden käyttötarkoituksen - ajatukset on jo - mutta ne eivät ole pienen hinkkaamisen kokoisia juttuja.
Kaikenkaikkiaan erittäin helppo projekti, ei taida toista kertaa tämän kaverin kohdalle osua yhtä iisiä projektia.
Mulla on siis tuon Rudgen alkuperäinen lamppu ja akkujärjestelmä tallessa. Lampun kotelo on vain ottanut jossain vaiheessa osumaa ja se pitäisi oikaista. Lisäksi ajattelin uusia tuikun sisukset nykyaikaisemmalla tekniikalla ja hoitaa akkukoteloon nykyaikaiset kalut. Sitten kun pysyisi vielä kolvikin kädessä.
Ketjusuojaahan tuo huutaa vielä, omasta puuttuu takahaarukan kohdalle tuleva pieni lisäpalikka ja kammen suojaksi tuleva levy. Joko metsästän tai sitten en. Ketjusuojassa on mukavana pienenä yksityiskohtana öljyämisaukko. Kaikenkaikkiaan varsin hieno peli.
Vastalauseista johtuen liimaan nuo väliaikaisiksi tarkoitetut lukkogripit epoksilla paikoilleen ja vaihdan satulan valkoiseen Turboon. Lupaan myös virtsata tuon aivan supermukavan b66:n päälle. Satulalaukun viritän vyölaukuksi.
Onks toi kiva ajaa? Yhtään kevyempi kuin perusmummis? Pitäisköhän lopettaa tää fiksipelleily, ei tarttis varvaskoukku-lahkeenkäärimis-erikoisvaate-vaikea-ajaa-paska-ajoasento-hipsteripelle-runkata enää.
On ja ei. Nyt tuossa on sachsin duomatic-napa, niin kyllä se helpottaa elämää. Oikeaoppisesti tuossa olis Sturmey-Archerin kolmivaihteinen napa ja se olis hyvä päivitys.
