Eikös navoissa ole vain kahdenlaisia laakereita käytössä - irtolaakereita ja konelaakereita? Ja jotkut sitten vaan tykkää nimittää konelaakereita urakuulalaakereiksi? Vai oonko ymmärtänyt jotain (taas) väärin ja konelaakerit ja urakuulat onkin ihan eri asia…
Jep.
Konelaakerin pinnoissa, joiden välissä kuulat ovat, on keskellä ura, jossa kuulat ovat. Eivätkä siis kartion ja kupin välissä, kuten irtokuulalaakereissa. Konelaakereita voi siis tosiaan sanoa myös urakuulalaakereiksi.
Vierintälaakereita on seuraavanlaisia: urakuula-, pallomainen kuula-, viistokuula-,lieriörulla-,neula-,pallomainen rulla-,kartiorulla-,painekuula-,painelieriörulla- ja pallomainen painerullalaakeri.
Lähde: Airila, M. et. al. Koneenosien suunnittelu. ISBN 951-0-20172-3.
Konelaakeritermiä ei ole olemassakaan.
No minäkin vähän mietiskelin moista “konelaakeri” termiä… 
Joskus 70-luvun lopulla ja 80-luvun alussa, kun oli Tekniikan Maailmassa joitain pyörätestejä sun muita katsauksia, muistan lukeneeni maininnan “urakuulalaakerit” joissain parempien pyörien paremmissa navoissa. Koska itse ei noihin aikoihin yltänyt moisiin kapistuksiin, käsite jäi hämäräksi. Eipä tietenkään missään eikä koskaan osattu sanoa tuotakaan asiaa selkokielellä. Pidän tuota kirjoittajien asiantuntemattomuutena.
Jos lähestytään asiaa oman ajattelun kautta, ja tyyliin:" Oleta pyöreä lehmä ", niin asiaa voisi ihan itse järkeillä:
Vierintälaakerin perusmalli on rullalaakeri. Kun sen rullat muuttuvat yhä tynnyrimäisemmiksi ja tynnyrimäisemmiksi,
niin päädytään rullalaakerin erikoistapaukseen kuulalaakeri. Pääsääntöisesti vierintälaakerin perusmalli ei kestä aksiaalisia voimia, vaan homma joudutaan tekemään jipolla, joko kallistamalla ratoja ja kuormittamalla vain yhdestä suunnasta, tai yhdistämällä kaksi eri kartiorulla / kuulalaakeria vastakkain. Näinhän pyörän akselin eri päissä on tehty. Rakenne on älykäs, koska laakerin voi purkaa ja puhdistaa ja uudelleen voidella ja kulunutta laakeria voi myös säätää.
Jos laakerin ulkokehään jyrsitään sisäpuoliset urat, niin nyt syntyy se " ura " -laakeri. Tämmöinen viritys sitten yksinään kestää hivenen sitä aksiaalista rasitusta. Tuossa paino on sitten sanassa " hivenen ". On aika vaikea tietää, mitä valmistaja ja valmistajan toimeksiannon vastaanottava mainostoimisto ja siellä töissä oleva väliaikainen tsuppari tarkoittaa sanalla “urakuulalaakeri” ainakaan puhuttaessa vanhoista navoista, joissa aivan ilmeisestikään ei ollut niitä ulos prässättäviä “konelaakereita”. Kunnes asia toisin todistetaan, ainakin minä oletan kyseessä olleen hienon hieno muotoilu ero laakerin ulkokehän sisäpinnalla, ja sen mukanaan tuoma mahdollisuus lähinnä käyttää termiä mainonnan apuna.
Aika sitkeästi tuo kartiovierintä(kuula)laakeri kuitenkin navoissa elää, ja syynä on ihan yksinkertaisesti se, että ko. laakeroinnin järjestely tuohon kohtaan sopii oikein hyvin. Rakenne on edullinen ja hyvä, mikäli oma tietotaito valmistajalla riittää myös laakereiden valmistamiseen. KUN SE EI RIITÄ, kuten pienten valmistajien tapauksessa on kyse, aletaankin sitten äkkiä vannomaan ja mesoamaan noiden irrallisten laakereiden (= muiden valmistamien konelaakereiden) erinomaisuudesta. Nihilistisempi tulkinta on se, että valmistaja ei kykene / osaa / taloudellisesti ei edes pysty itse rakentamaan napojen valmistusta siihen malliin, että laakerista tulee automaattisesti valmistamisen aikana navan osa ja vieläpä riittävän suurella mittatarkkuudella.
Tämäkin asia, konelaakerinavan tai irtokuulanavan keskinäinen paremmuus on sillä harmaalla alueella, jossa se mielipide muodostetaan ensin, ja sitten haetaan sitä mielipidettä tukevia tosiasioita.
Mutta tämä on varma: jos irtokuula napaan poraa sen vajaan millin kokoisen rasvausreiän (mikä kalliissa navoissa on jo valmiina) ja sitä kautta uskollisesti ja kohtalaisen usein napaan puristaa uutta rasvaa, irtokuula napa elää käsittämättömän pitkään. Kymmeniä kertoja pitempään, kuin mikään suljettu mukamas kestovoideltu konelaakeri voi edes elää.
Minä itse en ottaisi konelaakeri napaa mistään hinnasta.
Tuure
-.-
Jos ja kun joku iso valmistaja, esim. Shimano, siirtyy konelaakereihin, katson sen johtuvan siitä, että tuotanto on siirretty vihdoin semmoiseen paikkaan ja semmoisten tekijöiden käsiin, ettei siellä edes laakereiden tekeminen navan osaksi onnistu. Tuolloin on sitten laskettu, että riittää, kun laakerit tehdään kunnolla muualla ja riittää, kun navat tehdään mahdollisimman pienillä investointi kustannuksilla. - Näin minä sen asian näen.
Uusissa ratanavoissa irtokuulalaakerit taitaa olla vaan Dura-aceissa?
Mites maantiepuolella - mistä vielä löytyy irtokuulalaakereita? Shimanolla vissiin sekä Dura-acet että Ultegrat ja Campalla Recordit irtokuulilla? Ja halvemmat sarjat sitten konelaakereilla? Entäs pienemmillä valmistajille kuten DT:llä?
Record Pistat on myös irtokuulilla.
Shimanolla ei ole “konelaakereita” missään navassa.
Shimanon navoista puhuttaessa tuppaa vaan olemaan niin, että eipä niissä järjellisen hintaisissa (eli max. noin XT) Shimanon navoissa niiden laakerien kesto mikään ihmellinen ole, koska ne laakerikartiot eivät varsinaisesti ole mitään rajattoman kestäviä. Kuoppaantuvat, vaikka kuinka olisi napa rasvoissa ja säädöissä.
Ja tietysti varaosapuolella asia hoidettu niin, että irtokartioita ei ole kovin helppo löytää, vaan varaosina myydään mielellään akselia kartioineen sellaisella hinnalla, joka on samaa luokkaa koko navan kanssa.
Irtokuulanapa on oikein hyvä, jos/kun se on tehty hyvistä materiaaleista. Näitähän löytyy joistakin tosi vanhoista navoista, jotka saattaa olla täysin virheettömiä avattaessa, mitä vähänkään vanhempi Shimano ei yleensä ole. Campan irtokuulanavoista ei ole omaa kokemusta, ovatko parempia.
Urakuulalaakerissa on se etu, että jos valmistaja on suvainnut käyttää jotain standardikokoa, niin varaosa löytyy helposti ja kohtuuhinnalla. Urakuulalaakerissa nyt sinänsä ole mitään suurempaa periaatteellista vikaa, jos osa on oikein mitoitettu. Useimmissa autoissa ko. laakerityyppi kestää pyöränlaakereina koko kaluston iän eli satojatuhansia kilometrejä.
Noin niin kuin tiivistetysti kumpikin rakenne toimii, kunhan se on tehty (mitoitettu) oikein ja hyvistä materiaaleista. Valitettavasti ainakaan vähänkään arkisempia polkupyöräkomponentteja ei ole tehty kestämään kilometrejä.
E
shimanoista: (nyt veljelle testamentatussa…) maasturissa lx/deore -navat jostain vuodelta '98 tai '99 - ajettu jotain +30tkm ympärivuotisesti - ei mitään ongelmia kertaakaan.
Kaikkein kalleimpia malleja lukuun ottamatta irtokuulalaakerit ovat nykypäivänä täyttä sekundaa. Halvan kartion pinta on kaukana sileästä jo uutena ja kuoppia syntyy jo sisäänajossa. Itse en syrji mitään laakerityyppiä, kaikki kestävät aikansa jne. Halpaa joutuu vaihtamaan useammin, mutta ei se paljoa maksakaan. Kalliilla ei uskalla loskassa edes ajaa.
edit: paras näkemäni laakeri oli BMX:ni etukiekossa, jonka Suzue etunapa, lopetettuaan pyörimisen, heilahti edestakaisin liki 30 kertaa ennen kuin lopulta pysähtyi. Navassa oli urakuulalaakerit, ja ne kestivät huonoja kelejä ja paljon kovempaa käyttöä kuin minkään fixipyörän kiekko voi edes teoriassa kestää. Ja jos ne ikinä olisivat hajonneet, ne olisi vaihtanut uusiin viidessä minuutissa. Eli oma valintani on “konelaakeri” vaikka laadukas irtokuularatkaisu onkin teoriassa kaikkein hifein.
Kuppikoko ja kuppien muoto kuulostavat järkeviltä laatumittareilta. Sanokaapas kokeneet että onko irtokuulahifissä Ultegran navat hyviä, tai jopa 105:t? Vai onko se Dura ace ainoa laadukas Shimanon napa?
105 on ihan riittävän laadukas. Tai no, mitäs mä nyt tietäisin, yks kiekkopari satanollafemmoilla on ajettu lähemmäs 30t, välillä mä lyön sinne rasvaa sisään ja herkistelen.
Jos mä olen ihan oikein ymmärtänyt, niin D-A:t on tehty hyville keleille, niin maantievehkeissä ne suojaukset ei ole oikein olleet parasta mahdollista. Puhumattakaan ratanavoista. Onhan noissa hintaeroakin, sadekelille kehtaa ainakin satafemmat viedä.
Mutta eikös esmes Phil käytä navoissaan noita saatanallisia pyörintäavusteita, urakuulia? Laadustahan se on kiinni. Eikö kukaan muista miten 90-luvulla mietittiin rullaluistimiin oikeaa ABEC-lukua?
Olisko se XT ja ratas levarikiinnityksellä sittenkin se paras irtokuularatkaisu ympärivuotiseen ajoon? On ainakin suojatut leekerit.
Jos jostain löytyis noita M10-akseleita edukkaasti, vois väsäillä itse, noita napoja kun löytyy suht edukkaasti netistä.
markkuj - 8:21, 24.8.2009 » Kuppikoko ja kuppien muoto kuulostavat järkeviltä laatumittareilta.Tirsk... hih.
http://www.skf.com/portal/skf/home/products?maincatalogue=1&lang=en&newlink=1_0_1
Noita voi katella, jos kiinnostaa. Esim SKF:n laakereiden referenssit on sellaiset, ettei noitten periaatteessa pitäis pyöräkäytössä hajota ikinä. Siis sillä edellytyksellä, että suojaus, yms vastaa käyttötarkoitusta.