Voihan niitä kierteyttää, vaikka olisivat 2.0/1.8 ohennuksellakin, mutta en jaksais semmosta vaivaa nähdä ton stanssauksen vuoksi.
Luin keskustelusta monta sivua, käytin laskureita pinnoihin, katoin youtubesta kiekonkasauksesta videon ja sain aikaiseksi pari päivää kestäneet kiekot. Ajattelin tulla ja sanoa, että kiitos kaikille keskustelusta! Ei ollut kovin vaikeaa, suosittelen kaikille. 
1 Like
Jotakuinkin läjässä: DT swiss RR511db & Paul fix/0 & dt comp & dt 12mm messinkinipat phr-prikoilla, neljä ristiin- puolaus. Ja persiilleen menee.
Onhan tämä tietenkin mahdollista kasata näin. Pinnojen kulmat ovat kai oikein kelvolliset. Kuitenkaan kaikilta osin ne eivät tukeudu laippaan kunnolla, vaan ainakin vetopuolella ei-vetävien pinnojen suora osuus käy vastakkaisten pinnojen päihin siten, että pinna jää aika paljon laipasta koholle ja on jopa näkyvästi mutkalla. Tämä voisi olla henkilökohtaisesti väliaikaisesti siedettävissä ennen kuvion muuttamista kolme ristiin- puolaukseksi.
Ongelmallisempaa on se, että messinkinipat näyttäisivät olevan erilaisessa kulmassa pinnoihin nähden. Tässä taita olla jo selvempi rikkoutumisriski. Nippa ei siis käänny kunnolla pinnan suuntaiseksi asemapaikassaan, vaan jää enemmän kohtisuoraan. Tästä ei käy syyttäminen puolauskuviota. Pinnanreikien suuntaus on myös oikeinpäin. Syynä nipan asentoon on ymmärtääkseni se, että käyttämäni perusnipan kanta on vähemmän suippo, kuin DT Swissin Squorx -nippelissä, jota kai suositellaan käytettäväksi mainitulla kehällä prikkojen kera.
Kohti ratkaisua. Onneksi noita Squorxeja saa myös messinkisinä, eikä pelkästään alumiinisena (hyi). Samallahan ne saa tilattua, kuin uudet pinnatkin 3x-kuviolle. Harmittaa vaan aika paljon tämä ylenmääräinen säätö. Tämän kun olisin tiennyt, olisin saattanut jättää kyseisen kehän hankkimatta. Vaan onkohan tämä nippaprobleema jotenkin tyypillinenkin omnaisuus “korkeille” kehille?
Korkealaippaisilla navoilla kannattaisi mielestäni pitäytyä korkeintaan 3x puolauksessa, ehkä jopa harkita 2x.
Perusteluna se, että vanteen reiän koko ja dt:n nippelin kaulan geometria ei oikein sovellu yli viiden asteen lähtökulmaan. Jos välttämättä haluaa isomman kulman, niin suosittelen vaihtamaan nippelit Sapim Polyaxiin. Silloinkin vanteen nippelinreiän koko lienee rajoittava tekijä.
Laipan korkeuden ja vanteen syvyyden kasvaessa pinnan kulma kasvaa. Tämä näkyy pinnan pituuden matemaattisesta kaavasta. Näin ollen korkean laipan ja syvän vanteen kanssa tulisi ennemmin käyttää 2x puolausta, ääritilanteessa 1x puolausta.
Myös käytännön kokemus, jota esittämäsi havainto tukee, kertoo samaa. Älä siis turhaan hakkaa päätä vanteeseen, vaan käytä Mussonin laskuria ja tilaa pinnat 2x kuviolle.
Suosittelen samalla tilaamaan Mussonin kirjan, jotta mielestäni netin paras pinnalaskuri pysyy edelleen vapaasti käytössä.
Voihan tuon vanteen kanssa käyttää myös normaaleja nippeleitä kunhan käyttää aluslevyjä.
3 Likes
Tota. Tekeekö DT Swiss 36 reikäisiä kehiä? En nimittäin lähtis alle 36:n pinnan kiekkoihin laittamaan 4x. Menee pinnat navan päässä päällekkäin ja tosiaan nippelin kulma vähemmän optimaaliseksi.
Dt squorxit ja sapimin polyax double squaret kyl omia lemppareita jo siksikin että pääsee eroon siitä kurjasta talttapääkannasta. Squorxia voi ajaa e5 torx-hylsyllä, maksaa 1,99 motonetissä. Sapimin meisseli on kalliimpi. Jos käyttää alumiininippeleitä, saattaa innostua myös tosta olakkeen yli jatkuvasta kierteityksestä sen lisäksi että kasausvaiheessa säästyy ne varsinaiset nippelin otepinnat minttisenä myöhempää rihtailua varten
Tosta tuli mieleen että omassa vähäisessä kiekonrakentelussa se talttakolo on kyllä mitä olennaisin osa sitä kasausprosessia. Nimittäin pinnan pää kun lähestyy kolon pohjaa niin se työntää työkalun pois. Näin kaikki sitte kätevästi pinnat aikamoisen tarkasti samassa kireydessä/löysyydessä kun vihdoin aletaan pinnoihin tuomaan jännitettä. Miten torxihylsyjen sun muiden kanssa toi osuus hoidetaan?
(Oma talttatyökalu siis Mussonin ohjeiden mukaan tuunattu lattaruuvari, muistaakseni Clasulta. Ei montaa euroa maksanu se.)
Squorx-avaimessa olisi hyvä olla keskellä tappi, joka estää ylikiristämisen. Sama idea löytyy perinteisen nippeliavaimen piikistä. Bilteman tmv. improvisoituun squorx-työkaluun tuota on hankala lisätä.
Itse taisin hoitaa asian jotakuinkin niin että pyöritin kaikkia nippeleitä Squorx-meisselillä niin kauan, kunnes kaikki pinnan kierteet on nippelin sisässä piilossa. Siitä kiristämään järjestyksessä tyyliin varttikierros kerrallaan kunnes alkaa olemaan tiukalla.
Ei oo muuten ollu mitään ongelmia toistaiseksi noiden DT:n alunippeleiden kanssa. On rihtailtu jälkikäteenkin eikä ne oo paikoilleen jähmettyny tai mitään muutakaan. Have no fear.
Se on Konsta sitä käsityötä se!
Real talk meinaan siis koko tän squorx / double square hommelin myötä tota taltan irroittavaa ominaisuutta eli koko alkukireyden vetämistä erillisemä työvaiheena ei yksinkertaisesti tarvita squorxilla tms. koska voit käyttää vaan sitä samaa työkalua läpi kasauksen, mihin viittasin tolla että nippeliavaimen otepinnat säilyy ehjinä
En tiedä mitä “erillinen työvaihe” nyt tässä yhteydessä tarkottas joten lienee paras varmuuden vuoksi selventää.
Mun työkalu on tän tapainen, siis lattaruuvari jossa keskellä tietyn pituinen piikki:
Kun olen sujautellut pinnat navan rei’istä läpi ja kieputellut ne toistensa lomitse pyörittelen tuota työkalua käyttäen nipan jokaiseen pinnaan kunnes nippa ei enää käänny (eli pinnan pää on työntänyt työkalun irti nipan urasta).
Jos mittailut on tehty hyvin ja laskuria on osattu käyttää (eli pinnat ovat oikean pituiset) pinnat ovat tässä vaiheessa vielä aikamoisen löysällä MUTTA mä voin olla varma että kiekon jokaikinen pinna on millin kymmenesosan tarkkuudella samalla syvyydellä nipassaan.
Tämän menettelyn edut: mun ei ole tarvinnu laskea kuinka monta kierrosta yhtä nippaa kierrän, mun ei ole tarvinnu kurkkia katoavatko pinnan kierteet juuri ja juuri nipan sisään tms. muutakaan tihrustelua.
Tuosta eteenpäin työkaluksi sitten vaihtuu hyvälaatuinen pinna-avain ja rupean kiristelemään pinnoja kohti haluttua kireyttä. Sekin on mukavaa koska edellisen työvaiheen tarkkuuden ansiosta ollaan jo ballparkissa eli itse kiristystä ei tarvitse kovinkaan montaa kierrosta tehdä. Pinnojen kireydet pysyy myös hyvin lähellä toisiaan koko ajan. Vanne on helppo saada tasaisesti keskelle.
Tota mä meinasin. Kysyin että millä menettelyillä torxin kanssa pelatessa olette pystyneet säilyttämään tasaisen kireyden pitkin matkaa? vvaltsu tuossa yhden tavan jo kuvaili.
Tuo talttauran yhdenmukaistus on joo pieni hyöty sen plussapuoleksi, mutta ainoaksi jää.
Muilla nippeleillä tihrustetaan kierteiden katoamista nippeliin. Ei sekään ole hidasta, varsinkin kun Torx-hylsyn voi laittaa sokkona nippelille ja kattoa pinnojen kierteitä koko ajan. Talttaruuvari pitää tähdätä uraansa.
^^täähän se vähän niinku ois se miinuspuoli muutoin oikeinkin käypäisissä ei-taltta-ote-nippoissa.
korostuu vielä kun vetelee akkukoneella esikiristykset nopsaan. noissa talttapäisissä akkukonekärjissä on vieläpä säädettävä keskipiikin pituus. ei tartte kierteitä tihrustella ja pääsee saman tien parin minuutin liipaisujen jälkeen rihtaamaan pukissa.
e. mutta, mutta: markkinoille näyttää ilmestyneen vastaavanlainen squorx-kärki, jossa säädettävä keskipiikki. eli tämäkin pluspuoli poistuu uranipsuista sitten näin tässä kertaheitolla.
Kiitokset, tässähän tuli ajattelemisen aihetta! En ole pitänyt nippojen kummempaa speksaamista tähän mennessä tarpeellisena, kunhan vaan ovat messinkiä. Siksi mulla on nyt kotivarastossa läjäpäin vain yhtä sorttia. Lisäksi myös eri mittaisia pinnoja oli nyt olemassa rajallinen määrä, mistä syystä kuvioksi valikoitui em. tapauksessa 4x.
Kstoerz.comin laskuria tutkittuani pinnojen kulmat navalla näyttävät 3x ja 4x -puolauksilla paremmilta kuin 2x:llä.
2 ristiin: Flange exit angle 49.9°
3 ristiin: Flange exit angle 73.7°
4 ristiin: Flange exit angle 96.4°
Sitten taas tuo kohtauskulma (tarkennan: “Total angle”) kehällä ei vaihtele noin suuresti, 9° kieppeillä se on joka tapauksessa.
Ja joo, laskuri kyllä osaa varoittaa pinnan ja toisen pinnan kannan päällekkäisyydestä, mutta pitihän se kokeilla käytännössä. Vaan jatkanpa opiskeluja tuonnempana, voi olla etten vielä osaa hyödyntää kaikkea tuolta irti saatavaa informaatiota.
Jep tää. Ja helppo tökätä siihen nippeli pystyyn ja vanteesta läpi, sitten pinna kierteille ja pyöräytys. Koko ajan sama työkalu kädessä. Kätevää. Toki kukin tavallaan mut ite tykkään tehdä näin
Pinnankireysmittarilla jommoinen löytyy ihan hgin pyöräpajalta. Toki ensin käsikopelolla sinne nurkille, 10-20% päähän valmistajan newtoneista. Sitten myös pinnaa työkalulla kopauttamalla voi kuunnella jännityksen sävelkorkeudestakin kuten sheldon meitä opetti.
Mut ennen kaikkea ton squorxin tai minkä hyvänsä ulokkeen tärkein hyöty on kestävyys. Alunippeleistä valitettiin aina että napsahtaa olakkeen kohdalta poikki, mut näissä on kierrettä reilusti olakkeen yli sinne torxin puolelle. Messingin kanssa ei tietty niin nuukaa ja kuten sanottu kukin tavallaan
En siis missään tapauksessa epäile torxi squorxien ilmeisiä etuja, tahdoin vaan tietää että miten toimitte kasatessa. Kiitos kaikille vastauksista.
Tuli muuten tässä lueskellessa ja asiaa pohtiessa hirmuinen kiekonkasaushimo! Aijjai nami namskis olispa kiekkoa tekeillä.
Vain jos on liian lyhyet pinnat. Kierre jatkuu niissäkin olakkeen ohi.
Joo ei kyl pitäis autella kestävyyksiin jos pinnat on oikeen pituset. Elikkäs ei liian lyhyet.
(kuva: nimimerkki criticalm)
Mä oon tökännyt nippelin tulitikun väärään päähän, jolla se on helppo asettaa pinnan kierteille ilman vaaraa nippelin putoamisesta vanteen sisään. Kierrän nippelit tulitikulla sellaiselle kireydelle, että kierteen alun tuntee juuri ja juuri kynnellä. Yleensä yhden kiekon kasaamiseen tarvitsee muutaman tulitikun ja ne voi käyttää yhä asioiden sytyttelyyn normaalisti, eli eivät mene hukkaan.
Joltain youtube-viteolta noi vinkit joskus omaksuin.
2 Likes