Retki-Bianchissa oli kiinni Dia Compen perusmutkakahvat suicide-lisäkkeillä, jotka nappasin pois törröttämästä.
Kysymys 1: onko joku muu napannut noita lisäkahvoja pois tai osaisi muuten vain sanoa, onko siinä kahvan akselissa, jossa nuo lisäkahvatkin olivat kiinni, kierteet niin pitkälle, että sen ylimääräisen osan siitä akselista voisi viilailla pois.
Kysymys 2: keskivetojarrut. Miten noista saisi parhaiten tehoa irti? Näin humanistin mekaniikkakäsityksellä sen poikittain tulevan vaijerin pitäisi olla mahdollisimman lyhyt, jotta jarruissa olisi mahdollisimman paljon vipua.
Tästä seuraa kysymys 3: noissa Dia Compen jarruissa se poikittain tuleva vaijerinpätkä ei ole kiristettävissä vaan siinä vaijerissa on paikoilleen sujautettavat lyijymötit kummassakin päässä. Tuollaisia vaijereita ei varmaan myydä enää missään?
Up. Tuli mieleen, että saisko jostain kiinnitystarvikkeita myyvästä liikkeestä pultteja, joissa olis reikä vaijerille lähellä kantaa, niin vois sopivalla holkilla ja mutterilla kiristää paikoilleen noi poikittaisvaijerit.
Tommosista vermeistä siis kysymys, jos joku ei mun verbaliikasta tajua.
NKOTB - 9:01, 27.8.2009 »
Retki-Bianchissa oli kiinni Dia Compen perusmutkakahvat suicide-lisäkkeillä, jotka nappasin pois törröttämästä.
Kysymys 1: onko joku muu napannut noita lisäkahvoja pois tai osaisi muuten vain sanoa, onko siinä kahvan akselissa, jossa nuo lisäkahvatkin olivat kiinni, kierteet niin pitkälle, että sen ylimääräisen osan siitä akselista voisi viilailla pois.
Oon kerran tuon operaation tehnyt ja voin kertoa, että mun kahvoissa se ruuvi piti kiinni ainoastaan lisäkahvaa, eikä sillä ollut mitään osaa akselin pysymisessä kiinni jarrukahvan rungossa. Eli heitin ruuvin ja lisäkahvat metallinkierrätykseen ja lyhensin akselin rautasahalla ja viilalla.
Vaijeria voisi lyhentää käyttämällä sellaista liitintä, joka mm. tässä kuvastossa kulkee nimellä levylukko. Lienee perusrautakauppatavaraa ja löytynee vaikka K-raudasta.
Parhaan tehon saa laittamalla paremmat jarrupalat. Koolstopin salmoneita tuntuvat internetissä kehuvan tehottomien länkien ja kahvojen kanssa käytettynä.
asb - 9:17, 27.8.2009 »
Oon kerran tuon operaation tehnyt ja voin kertoa, että mun kahvoissa se ruuvi piti kiinni ainoastaan lisäkahvaa, eikä sillä ollut mitään osaa akselin pysymisessä kiinni jarrukahvan rungossa. Eli heitin ruuvin ja lisäkahvat metallinkierrätykseen ja lyhensin akselin rautasahalla ja viilalla.
Hei, miksi muuten noita lisäkahvoja sanotaan suicidekahvoiksi? Mulla ne ovat ainakin toimineet todella hyvin, ja suht. tehokkaasti. Vai onko tää nyt vain joko katu-uskottavuusnimitys?
EDIT: hups, ai tässä tarkoitettiin noita tollasii… Olen kyllä kuullut näitä CX-kahvojakin haukuttavan samalla nimityksellä - joista siis itse puhuin.
tudetski - 9:26, 27.8.2009 »
Hei, miksi muuten noita lisäkahvoja sanotaan suicidekahvoiksi? Mulla ne ovat ainakin toimineet todella hyvin, ja suht. tehokkaasti. Vai onko tää nyt vain joko katu-uskottavuusnimitys?
Ihmettelen muuten samaa asiaa sillä vanhassa rottasinkulassani tollaset kahvat toimivat ihan ok. Btw Amerikan maalla noi kahvat menee nimellä "turkey-levers" jostain kumman syystä.
Edit: Ja minähän ajattelin juuri sellaisia kahvoja jotka näkyvät NKOTB:n postaamassa kuvassa.
NKOTB - 9:26, 27.8.2009 »
Låter bra. Oliks ne tällaset?
Ulkoisesti ainakin oli. :) Hyvä kun laitoit kuvan, koska en ihan tarkkaan muistanut miten toi akseli pysyi kiinni. Eli tärkeää kysymys on meneekö kiristuspultti, joka kiristää kahvan stongaan kiinni, läpi akselista jossa kahva on kiinni. Jos kyllä, niin se kiristyspulttihan sitten pitää sitä akselia paikallaan, eikä lisäkahvan ruuvi.
Edit: Noita kahvoja dissataan, koska tosiharrastajat (eli ammattilaiskuskit) ei käyttäneet niitä silloin, kun niitä oli halvoissa retkipyörissä.
Riippuu tietysti miten kahvat on tankoon laitettu, mutta yleensä noilla se veto jää aika lyhkäiseksi ennen kuin kahva ottaa kiinni tankoon. Siihen kun yhdistää väljästi säädetyt huonotehoiset keskivetojarrut ja lähtee Kaskenmäkeen, niin näkee missä mennään.
Mä tosin otin omani pois ihan vaan siksi, että ne oli musta eri rumat.
Ihan mielenkiinnosta: mitkä nuo lenkurat noissa jarruissa on. Noi alaspäin lähtevät. Ihmettelin niitä tossa pari viikkoa sitten etujarrua asennellessa.
Selasin joskus jossain pyöräliikkeessä shimanon varaosakataloogia ja mun mielestä siinä oli noita kaapelinpätkiä (eli vois saada ihan suomestakin?). Lisäksi pikku surffailulla löyty tämmönen:
Ne lenkurat on siinä sitä varten, että kun sen pyöräyttää ylöspäiin, niiin vaijeriin tulee löysää ja palat saa kauemmas vanteesta → kiekko mahtuu paremmin palojen välistä. Jos siis niitä lenkuroita tarkotit.
NKOTB - 10:33, 27.8.2009 »
kysymys 3: noissa Dia Compen jarruissa se poikittain tuleva vaijerinpätkä ei ole kiristettävissä vaan siinä vaijerissa on paikoilleen sujautettavat lyijymötit kummassakin päässä. Tuollaisia vaijereita ei varmaan myydä enää missään?
Onhan noita välikaapeleita käytetty entisaikaa vaikka missä jarruissa. Kyllä tollasia pitäis löytyä varmaan useammastakin pyöräkaupasta. Ja vaikka ei ihan noin lyhyttä löytyisi, niin sitten vain pidempi paikalle, ja siirtää sitä kahvastatulevassa vaijerissa olevaa vetokoukkua ylemmäs vaijerissa.
mika - 10:38, 27.8.2009 »
Ja vaikka ei ihan noin lyhyttä löytyisi, niin sitten vain pidempi paikalle, ja siirtää sitä kahvastatulevassa vaijerissa olevaa vetokoukkua ylemmäs vaijerissa.
Sitä mä tässä just järkeilin, että pidemmällä välivaijerilla ei tuu niin paljon vipuvoimaa siihen jarrun liikkeseen kuin lyhyemmällä, mut en mä kyllä mikään voimansiirtoinsinööri voi väittää olevani.
Nuo “lenkkurat” ovat vain ihan sitä varten, että kiekkoa nopeasti vaihdettaessa se ei tökkää jarrupalaan, vaan solahtaa nopeasti paikoilleen. Minulla on Campagnolon jarrupaloissa itsessään siinä palan alareunassa tuo sama muotoilu. Siinä on tavallaan ylimääräinen ohjainkorvake jo siinä palassa.
===
Onko noita vanhoja retkikahvoja pakko varsinaisesti tuhota ? Nuo ovat juuri sitä kirppiskamaa, mikä on haluttua. Nimenomaan ruuveineen ja aluslevyineen kaikkineen. Älkää nyt herran tähden niitä metallin kierrätykseen viskatko.
Muistakaa: uusia maantiekahvoja ei enää saa ilman integroituja siirtimiä = ne ovat kalliita.
Vanhat kahvat loppuvat markkinoilta hyvin äkkiä, jos niitä ehdoin tahdoin tuhotaan. Puhun nyt siis juuri tämmöisestä kierrätyskamasta, jossa on järkevä 5 euron hinta.
===
Kahvarunko säädetään niin, että nouseva lisäkahva nousee tangon edestä ylös. Näin kun taivuttaa omia käsiä hiukan taaksepäin, sormenpäillä voi oikeasti vetää lisäkahvoista reilusti vielä lisää ylös ja silloin ne jopa tosiaan toimivat ihan hyvin. Suora kiekko ja lyhyt 2-3 millin ilmaväli palan ja vanteen välillä auttaa myös asiaa.
Muistakaa, että sitä tangonkin kokonaiskulmaa voidaan säätää siitä stemmistä. Sitä välillä näkee semmoisia käyttökulmia, että sitä oikein ihmettelee… Niitä säädettäviä kohtia pitää säätää siitä pyörästä. Siksi ne on laitettu siihen.
tle88 - 11:00, 27.8.2009 »
Onko noita vanhoja retkikahvoja pakko varsinaisesti tuhota ? Nuo ovat juuri sitä kirppiskamaa, mikä on haluttua. Nimenomaan ruuveineen ja aluslevyineen kaikkineen. Älkää nyt herran tähden niitä metallin kierrätykseen viskatko.
Muistakaa: uusia maantiekahvoja ei enää saa ilman integroituja siirtimiä = ne ovat kalliita.
Vanhat kahvat loppuvat markkinoilta hyvin äkkiä, jos niitä ehdoin tahdoin tuhotaan. Puhun nyt siis juuri tämmöisestä kierrätyskamasta, jossa on järkevä 5 euron hinta.
Uusiakin kahvoja näyttäisi olevan saatavilla
[http://www.pyorahuolto.com/sql/kuvat/JarrukahvaAERO2.jpg](http://www.pyorahuolto.com/show.php?type=komponentit&id=12)
Nuo tosin maksavat 2,5 kertaa sen mitä koko pyörä.
Tähän Bianchiin riittävät nuo yhdet Dia Compen kahvat oikein hyvin. Ei tämän pyörän käyttökuntoon laittamisen takia tarvitse vanhojen kahvojen massatuhoa järjestää. Lisäkahvatkin ovat vielä tallella ja lupaan tutkailla sydämessäni voisinko elää noiden törröttävien akselinpäiden kanssa, jotta tulevilla sukupolvillakin olisi jotain mistä pusertaa.
Minä tykkään niistä lisäkahvoista. Kun taajamassa ajaa yläotteelta, niin on mukavampaa, että kevyesti voi kuitenkin jarrutella otetta vaihtamatta. Ne kahvat tehtiin aikoinaan ihan syystä ja jotain tarkoitusta varten. Painokin on vähäinen.
Ainoa synti on se, että ote siitä jarrun rungon mutkasta on hiukan kömpelömpi, kun lisäkahvan pää tulee peukalon sivua vasten. Siihenkin tottuu.
Tietenkin on niin, että nuo cyclocross lisäkahvat keskelle vaijeria ovat paljon hienommat. Ne vain maksavat sen, mitä koko muu pyörä maksaa yhteensä.
Tuure
-.-
Sitä vanhemmiten alkaa arvostaa hyviä jarruja ja lokasuojia ja kaikkea semmoista… Vielä kun löytäisi leveitä pistosuojattuja renkaita, joissa olisi kovasta kumista sellainen kapea vyö keskellä kulutuspintaa… vetisellä soralla voisi ajaa huoletta ja kovalla paineella tuo rullaisi asfaltillakin mukavasti. Fysikaalisessa mielessä pyörän nopeuksissa ei tarvittaisi edes minkään laisia kuviointeja renkaassa. Ne ovat aivan turhaa ja keräävät vain mursketta renkaan kulutuspinnan rakoihin. Jostain syystä valmistajat eivät usko, että kuluttajat tietäisivät tämänkin asian. Nyt siihen pintaan tehdään mielikuva syistä jokin monimutkainen sadekelin kuvio.
^^^Ai noistako lenkuroista nyt puhuttiin. Nehän on tosiaan nykyäänkin usein joko palassa itsessään, tai jos on semmoset vaihdettavalla kulutuspinnalla varustetut, niin siinä jarrupalan rungossa.
Lisäkahvatkin ovat vielä tallella ja lupaan tutkailla sydämessäni voisinko elää noiden törröttävien akselinpäiden kanssa, jotta tulevilla sukupolvillakin olisi jotain mistä pusertaa.
Ei tarvitse välttämättä elää, mutta kunhan lisäkahvat ovat tallessa ja lähtevät taas kiertoon varsinaisten kahvojen kanssa joskus aikanaan, niin minä kiitän.
Hyvä asenne tuo nuukuus, se vie pitkälle elämässä. - Ihan oikeasti. Sopivasti kierrättämällä ja järkeilemällä kalusto paranee melko vaatimattomallakin panostuksella, ja toisten hylkäämistä romuista voi rakentaa itselleen todella hienoja vehkeitä. Hyvät työkalut ja oma paikka missä käyttää niitä nostavat homman mielekkyyden vielä kuudenteen potenssiin.
Tuommoiset vanhat ja kulahtaneet kahvat voi aina siistiä, hioa, viilata ja kiillottaa. Ne voi myös eloksoida uudestaan.
Ne voi kaivertaa. Niille voi tehdä melkein mitä vain.
Minä meinaan vielä joskus kokeilla jotain neulalaakerointia tuommoisiin vanhoihin kahvoihin ja myös sitä eloksointia itse tehtynä. Jos se onnistuu, tulos on hieno. Ellei… no… tuli viitosen tappio. Kyllä tuon kestää.
