Pohdin että olisko tavoitteita. Enemmänkin haave.
Olis varmaankin verrattain kokemisen arvoista osallistua Pariisi - Brest - Pariisiin. Järjestetään kerran neljässä vuodessa, 2015 olis taas. Keväällä täys sarja brevettejä karsinnoiksi ja loppukesästä pitäisi hoitaa itsensä sinne Ranskaan. Vois pyöräillä siirtymänkin.
Noin muutoinkin vois olla tulossa sellainen vuosi, josta kerrotaan tarinoita. Kuten tää on ollut.
Mites te, mikä kiinnosta?
Cowa.
Itse en osaa just nyt oikein sanoa muuta kuin, että muksun koulutus pitää treenata.
ehjä ruumis.
FM ja vois ehk speksaa jotain uutta customii
Ajaisin pyörällä.
Vpcx cup piste
Jos sitä pyörää pääsis ajamaan ni olisin tyytyväinen.
Toiveeni on, että kaikki pysyis just sellasena ku nyt.
Stay true.
Vähemmän töitä. Enemmän aikaa muksuille ja fillareille. Ja baletti. <3
seikkailua. tän vuoden seikkailut oli hyvät, mutta pienemmät retket jäi vähemmälle. pyörän kyydissä on kuitenkin vaan niin siistiä.
Mun toive on, että kihlattuni pääsis sairaalasta pois, paranis hyvin, eikä kukaan enää ajais autolla toisten päälle koska sattuu paljon.
E: No niin, tämä nyt ei liittynyt asiaan ehkä.
Maantiepyörä kasaan. Saa nähä jääks haaveeks 
mikkes - 0:26, 20.12.2014 » Mun toive on, että kihlattuni pääsis sairaalasta pois, paranis hyvin, eikä kukaan enää ajais autolla toisten päälle koska sattuu paljon. E: No niin, tämä nyt ei liittynyt asiaan ehkä.Oho, kävikö pahastikkin? Serkku oli reilu vuos sitten aika pahassa auto onnettomuudessa, joten osittain ymmärrän mitä koet. (Ajoi ojankautta tienhaaraan, auto ympäri ja tuleen. Molemmat jalat säpäleiksi ja puolet vartalosta paloi poroksi. Ennuste oli ettei selviä, mutta nykyään kävelee ja opiskelee nkuin ennenkin.) Onneks lääkärit osaa hommansa ja lähes kaikki tapaukset saadaan hoidettua kunnolla. Voimia sulle. Kauheita tämmöset tapaukset, ja vielä joulun alla...
Helsinki-Oulu pyöräretki itäisen Suomen maisemareittejä pitkin
Kierroksia velolla muutaman vuoden tauon jälkeen
Enemmän kilsoja mittariin kun 2014
Vähemmän flättejä kun 2014
No juu. Kovia hommia. Kallomurtumaa, aivoverenvuotoa, nilkka rikki ja silleen. Nyt kuitenkin päästään jo jalkaa korjaamaan, mikä on ihan mieletön ihme. Pään vammat asettu sen verran nopeesti ja jäi lieviksi, ettei niihin tarvinnut puuttua. Mutta perus tehomeiningit meinaa vähän lähiomaisenkin elämää horjuttaa. Nyt rupeaa kyllä helpottamaan, kun pään tila ollut jo vissiin 3 vrk vakaa ja siirrettiin vuodeosastolle. Jonossa seuraavana menossa leikkaussaliin jalkansa kanssa, mutta se nyt on suhteessa aika pieni juttu jos päävammasta on selvitty käytännössä ilman seurauksia.
Ps. Kiitos TYKS, aivan jäätävää hoitoa ja ammattitaitoa. Neurokirurgit on aika kovia.
E: Niin, tai siis “horjuttaa” = oon ollu rehellisesti sanottuna aivan riekaleina viimeset päivät.
Huhhuh, päähän liittyvät vahingot on aina helkkarin pelottavia, mutta onneks asiat näyttävät hoituvan oikeen hyvin. Voimattomaksihan se vetää, kun joutuu itse seuraamaan vierestä, eikä itse voi auttaa muutenkuin henkisesti tukemalla. Toivottavasti jalan kanssa kaikki sujuu hyvin ja ei jää mitään pysyviä vammoja. Nää tapaukset ovat aina yhtä järkyttäviä ja saa pohtimaan sitä kuinka helposti tollaset asiat voi sattua kenelle tahansa täysin itsestä riippumatta. Toivottavasti kaikki sujuu hyvin leikkauksissa ja toipuminen onnistuu mahdollisimman ripeästi.
Speksailis vaan tarpeellista (ei uusia pyöriä, kiekot ja retkipaskaa kotikkiin)
Ajais höytiäisen ympäri ja muuta pientä raidoa
Speksailis
Ajais
kuten makko
ja voimia mikkesille