Fiks-Ed - 13:56, 11.4.2009 »Nimiä pöytään, niin hoidetaan se porukalla.No joo, mutta kun liike on Helsingissä ja minä Tampereella…
Lukkorengas sitten tosiaan oli niin löysällä, että se irtosi vilauttamalla sille haka-avainta. Olisi saattanut irrota sorminkin jos olisi kokeillut. Väänsin nyt rotafixaamalla rattaan niin tiukkaan kun sain. Opin samalla että Bilteman haka-avain ei näytä soveltuvan oikein mihinkään. Väänsin sillä lukkorenkaan niin tiukkaan kuin sain, ja samalla nuljasin kiristysloven sellaiseksi, ettei se ainakaan sillä avaimella enää kiristy. Vähän tietysti vituttaa kun piti enemmän tai vähemmän pilata uusi lukkorengas. Täytyy varmaan laittaa pyörähuoltoon sähköpostia perään, kun kyllä sitä ajattelisi että jos sovitaan että ratas laitetaan valmiiksi paikoilleen, se myös kiristettäisiin.
Nyt kuitenkin testiajon perusteella ratas pysyi hyvin kiinni.
Sain sähköpostiin pahoittelevan vastauksen, ratas ja lukkorengas olivat vahingossa jääneet löysälle. Sellaistahan tietysti sattuu paremmissakin piireissä. Onneksi ne olivat kunnolla löysällä niin että irtosivat heti kättelyssä pyörää varovasti testaillessa.
Fixillä ajelu on tuntunut odotetusti melko hauskalta. Se on jotenkin hauskalla tavalla kokonaisvaltaisesti fyysisempää, kun jarruttaessa saa runtata oikein voimalla. Lisäksi normipyörällä ajaessa huomaa kuinka polkemistekniikka on heti muuttunut erilaiseksi.
Aiempien kommenttien perusteella Tunturi ei ole paras valinta fixirungoksi. Kokeilun perusteella olen alkanut miettiä myös mahdollisuutta päivittää runkoa vähän parempaan suuntaan jos parempaa halvalla löytyy. Ihan mielenkiinnosta, millaista parannusta olisi luvassa jos vaihtaisin rungon kymppivaihteisesta Tunturista vaikkapa esimerkiksi tällaiseen? Onko suurin ero painossa, geometriassa ja ajotuntumassa, ulkonäössä vai missä?
Fiks-Ed - 8:07, 15.4.2009 » Onko suurin ero painossa, geometriassa ja ajotuntumassa, ulkonäössä vai missä?Eiköhän se ero ole aika kokonaisvaltaisesti kaikissa noissa.
jussi - 8:19, 15.4.2009 »+1Fiks-Ed - 8:07, 15.4.2009 » Onko suurin ero painossa, geometriassa ja ajotuntumassa, ulkonäössä vai missä?Eiköhän se ero ole aika kokonaisvaltaisesti kaikissa noissa.
Kuinka iso osa ajotuntumasta sitten tulee rungosta? Itse ainakin huomasin tuossa, että muutamakin sentti stemmin mitasta pois vaikutti ohjaukseen aika oleellisesti. Samoin satulan sijainti keskiöön nähden tekee pyörittämisestä hyvin erituntuista ja tuntuu että rasituskin kohdistuu hiukan eri osaan reidessä.
Öööö, sanoisin että noin 62,389616 prossaa.
Runkohan vaikuttaa siihen, missä ne keskiö, satula, stonga ja pyörät on toisiinsa verrattuna, plus joustaa enemmän tai vähemmän erinäisiin suuntiin. Eli aika paljon.
NKOTB - 6:02, 16.4.2009 » Kuinka iso osa ajotuntumasta sitten tulee rungosta? Itse ainakin huomasin tuossa, että muutamakin sentti stemmin mitasta pois vaikutti ohjaukseen aika oleellisesti. Samoin satulan sijainti keskiöön nähden tekee pyörittämisestä hyvin erituntuista ja tuntuu että rasituskin kohdistuu hiukan eri osaan reidessä.Runko määrittää osien paikat, ainakin sinne päin. Loput on osien asemoinnin viimeistelevää säätöä. Myös tällä on iso merkitys kun lähetään hifistelemään. Tya totesi jo rungon merkityksen joustoon, itse lisäisin tuohon myös ohjausgeometrian vaikutuksen ajokokemukseen. Mulla on kaksi runkoa: Bianchin Pista ja Monarkin maantiefilon runko josta kuuskytluvulta. Pista kääntyy herkemmin, sopii kikkailuun ja kaupunkiin. Monark menee kuin juna, sillä on hieno vetää pidempiä reissuja. Molemmat fiksejä.
nimim. “penkkiä pitää varmaan seuraavaksi siirtää sittenkin taaksepäin pari milliä”
Ja ehkä kuitenkin kaikkein käsinkosketeltavin ero retki-Tuntsan ja oikean edes suht. laadukkaan maantiepyörän välillä on paino.
jussi - 11:02, 16.4.2009 » Ja ehkä kuitenkin kaikkein käsinkosketelvin eron retki-Tuntsan ja oikean edes suht. laadukkaan maantiepyörän välillä on paino.+1
marlon - 11:19, 16.4.2009 » Runko määrittää osien paikat, ainakin sinne päin. Loput on osien asemoinnin viimeistelevää säätöä. Myös tällä on iso merkitys kun lähetään hifistelemään. Tya totesi jo rungon merkityksen joustoon, itse lisäisin tuohon myös ohjausgeometrian vaikutuksen ajokokemukseen. Mulla on kaksi runkoa: Bianchin Pista ja Monarkin maantiefilon runko josta kuuskytluvulta. Pista kääntyy herkemmin, sopii kikkailuun ja kaupunkiin. Monark menee kuin juna, sillä on hieno vetää pidempiä reissuja. Molemmat fiksejä. nimim. "penkkiä pitää varmaan seuraavaksi siirtää sittenkin taaksepäin pari milliä"Tähän ne kaksi päällekkäin photoshopattua runkoa geometriavertailua varten :p
En millään tavalla kyseenalaista sitä, etteikö runko vaikuttaisi isosti ajotuntumaan. Pitkän linjan fillaristeille nämä erot ovat varmaan päivänselviä, mutta kun itsellä minkäänlainen laajempi kiinnostus fillareita kohtaan lähti oikeastaan fikseistä, tässä ollaan vielä alkutaipaleella ja kysellään paljon tyhmiä. Kysymyshän lienee aika pitkälti siitä, miten kuskin paino jakautuu etu- ja takakiekon sekä ohjainputken suhteen.
Paljonko tuo rungon jousto sitten toisaalta meinaa jossain tavan kaupunkiajossa, jossa nopeudet ei juuri yli kolmenkympin nouse? Myös alumiini- ja teräsrungon ominaisuuksien eroista olisi kiva lukea vaihteeksi vähän keskustelua.
Kiihdyttäessä ja pujotellessahan se rungon jousto tulee kyllä esille hyvin kaupungissakin. Onko sillä sitten merkitystä työmatkalla? Taitaa olla lähinnä henkistä, harva pyörä niin notkuu, ettei tiellä pysyis.
Paino ja jäykkyys on ihan mitattavissa olevia asioita, mutta kulmathan onkin sitte enemmän makuasia. Tiukat kulmat ja lyhyt akseliväli tekee pyörästä ketterän, mutta voihan se olla ihan lepposaa kruisailla jollain junallakin.
Kyllä ne rungon erot tuntuu ihan selvästi kun ajat ratikkakiskojen yli tai väännät putkelta ylämäkeen. Teräsrunkojenkin välillä. Tapahtui tämä sitten kaupungissa tai jossain landella, jossa on ratikkakiskoja. Öh.
Alumiinirunko on kevyempi kuin teräsrunko, mutta periaatteessa jäykempi. Se voi olla hyvä tai huono asia. Eri alumiinirunkojen välillä ja vastaavasti eri teräsrunkojen välillä on niin isoja eroja, että joku teräsrunko voi olla jäykempi kuin joku alurunko.
Ja jos nyt fikseistä puhutaan, tai mistään vastaavista fiilistelypyöristä, niin millään näistähän ei ole mitään väliä, poislukien fiilistelytarkoitus.
Onko pyöräilyllä muuta tarkoitustakaan kuin fiilistely? Ei mulle ainakaan.
joope - 6:19, 17.4.2009 » Onko pyöräilyllä muuta tarkoitustakaan kuin fiilistely? Ei mulle ainakaan.Itse käytän fillaria päivittäin liikkumiseen paikasta a paikkaan b. ;)
Mutta tohon ylempään liittyen:
Teräs- ja alumiinirunkojen eroja ihmetellessä kannattaa muistaa että nykyään alumiinirungoissa on lähes aina ajotuntumaa pehmentävä hiilikuitukeula, joskus 90-luvulla taas yleensä teräskeula. Ja yhtä hyvin teräsrungon pariksi voi ottaa hiilarikeulan ja mä uskon että optimaalinen yhdistelmä kaupunkipyörään olisi laadukas (=‘jäykkä mutta silti notkea’) teräsrunko tiukalla geometrialla ja hiilarikeula.
marlon - 11:19, 16.4.2009 » Paljonko tuo rungon jousto sitten toisaalta meinaa jossain tavan kaupunkiajossa, jossa nopeudet ei juuri yli kolmenkympin nouse? Myös alumiini- ja teräsrungon ominaisuuksien eroista olisi kiva lukea vaihteeksi vähän keskustelua.Uuh, menee taas ehkä kallisarvoisen bittiavaruuden tuhlaamiseksi, mutta luulisin suoraviivaisen vertailun olevan lähes mahdotonta sillä tuskinpa löytyy kahta saman geometrian omaavaa runkoa joissa suunnittelun lähtökohtana olisivat olleet samat asiat (esim juuri jäykkyys ja painonsäästö jne). Mutusettiähän netistä löytyy vaikka harakoille jakaa.
Mulla on kaks alurunkoa ja kaks teräksistä. Singlecrossilla (eli alu) ajaessa toisinaan tuntuu että paikat tippuu hampaista, pitäis varmaan ajaa pienemmillä paineilla. Teräsvehkeillä ei moista ongelmaa ole, ongelmana on korkeintaan se “letkuisuus”, eli joustoa on. Kivempi niillä omilla teräksisilläni on kuitenkin ajaa, mutta kuten sanottua tämä ei ole lainkaan yksiselitteinen asia - vaikka Sheldon kuinka puhuu teräksisen rungon jousiominaisuudesta ja siitä kuinka joustossa energiaa ei menisi hukkaan niin silti on sellainen olo että jäykemmällä pääsisi lujempaa, jos se nyt sitten on itseisarvo.
On varmasti myös eroa sillä kuinka letkeä ajotunnelma on 60cm c-c rungolla vs 49cm c-c rungolla, mulla on kaikki sieltä isoimmasta päästä. Myös heittäisin noin lonkalta että kompaktilla alurungolla, jossa satulatolpasta tulee automaattisesti normaalirunkoon verrattuna pidempi, ajo on pehmeämpää. Omalla (liian pienellä!) tandemillamme ajellessa meno on erittäin letkeää alumiinista huolimatta.
randomm - 7:10, 17.4.2009 » On varmasti myös eroa sillä kuinka letkeä ajotunnelma on 60cm c-c rungolla vs 49cm c-c rungolla, mulla on kaikki sieltä isoimmasta päästä.Ajan 61cm alurungolla, eikä epämukavuus ole ollut ongelma. 62cm teräsrunko sen sijaan oli pelottavan löysä yli 50km/h vauhdissa. Suurin osa pyöräilijöistä ajaa pienemmillä pyörillä, kuin minä ja valittavat alumiinin epämukavuudesta ja kehuvat teräksen ominiauuksia.
→ Tilastoon pohjautuva kiistämätön päätelmä: Alumiini sopii vain isoon pyörään, teräs sopii vain pieneen. Iloitkaamme!
SuicideHub - 7:34, 17.4.2009 » Taitaa olla lähinnä henkistä, harva pyörä niin notkuu, ettei tiellä pysyis.Tarkotin tossa siis kaupungissa ajelua. Kaupungissa, ainakaan sinne sopivilla välityksillä varustetulla vaihteettomalla tulee vähemmän ajettua yli 50km/h. Mulla oli aikasemmin yks kasari-Olmo, jolla kaarteen ajaminen viittäkymppiä oli kyllä hieman huteran oloista. Siinä jos vielä esim. lähti kiihdyttämään irtiottoon kuntoajoissa, niin meno oli vallan hulvatonta. Runko oli vain 56cm c-t eikä mulla oo painoakaan kuin reilu 70kg. Tuo ei millään tavalla toimi esimerkkinä siitä, kuinka joku hipoteräsrunko tai mikään uusi teräsrunko käyttäytyy, mutta perus konversioaihiota se vastaa varmaan ihan hyvin. Kaupungissa rullaillessa tollanen jousto lähinnä lisää mukavuutta, jos sitä kaipaa. Isommissa rungoissa se varmaan voi häiritä ohjaamista tosiaan vähän rauhallisemminkin ajaessa.
GT teki männävuosina pyöriä samoilla geometrioilla teräksestä, alumiinista ja titaanista. Road Bike Actionissa oli vertailukin, siitä tais olla myös fillarilehdessä käännösjuttu, jos pitäis vuotta veikata ni arvaisin -96? Alumiinirungot on kyllä kehittyny niistä ajoista ja hiilikuitu alkaa olla yleistä, mut siitä jutusta jäi mieleen just se miten vaikeaa materiaaleja on vertailla, varsinkin kun vertailukelpoisia yksilöitä on vaikea löytää.
(Yritin muuten tänään sitä paikasta a paikkaan b ajamista, ei onnistunut, meni fiilistelyksi.)
Teräsrunko toimii fikseissä ja maantien filoissa, alumiinirunko toimii jousitetuissa maastureissa. Titaanirunkoa ja hiilikuitua olisi hauska päästä tyypittämään.
Kategorisoin, koska mä voin 
Onkos liike a-b välillä määrätietoisempaa kuin fiilistely joka voidaan käsittää lukeutuvan haahuilun piiriin?
M