Fillariaiheiset työpaikat

Varmaan täällä menestyis ennemmin fillariräkälä.

Paskaa kahvia ja keskaria. Ja höyrymakkaraa, ehkä.

^Tuo voisi toimia Barcelonan hengessä. Ajelisi kaupungilla/puistoissa ja myisi bisseä nuorisolle. Kahvin voi unohtaa. Pyörällä pääsisi poliisiakin paremmin karkuun kuin juosten.

eiks tosta noussu jo haloo joku ravintolapäivä kun tartsilta myytiin viiniä…?

KELAA

E: löytyi joku linkkikin, muttei just siihen oikeaan uutiseen.
http://www.sss.fi/uutiset/275563_400h.JPG

Halpaa kaljaa, paska meno ja joku pyörä kattoon roikkumaan. Tuun juomaan kaljaa.

karmolis - 21:56, 22.2.2013 » Varmaan täällä menestyis ennemmin fillariräkälä. Paskaa kahvia ja keskaria. Ja höyrymakkaraa, ehkä.
Meikä ainaki ois kantis

Pitäsköhän kerätä kolehti ja kysyä Himaselta neuvoa että mitä kannattais tehdä noin niinku tulevaisuuden suhteen? Paljonkohan täällä on käyttäjiä? Jos jokainen laittais tonnin niin saatais varmaan jo aika vakuuttavan oloinen nollatutkimus.

E: niin toi viinitonkka/baari pyörillä on just se mitä kaivattais mutta eihän sellainen sovi.

Tuore vaniljawiineri,kahvi,renkaiden ilmaus ja ketjujen rasvaus tänään tarjouksessa 5e.Sateen sattuessa 4,50.

vanttera - 3:16, 23.2.2013 »
karmolis - 21:56, 22.2.2013 » Varmaan täällä menestyis ennemmin fillariräkälä. Paskaa kahvia ja keskaria. Ja höyrymakkaraa, ehkä.
Meikä ainaki ois kantis
No nih, eiks tää jo riitä pankille lainaneuvotteluihin?

Nurkkaan goldsprint jossa saa ajasta tasoitusta 10s/promille

Vuosaaren Pyörähuoltoon haetaan kesähessua

Myös Sellon pyörä hakee uutta työntekijää.

rokpete - 18:08, 21.2.2013 » mites ois fillaripoliisi?
no nyt. sais kerrankin ajaa jalkakäytävällä eikä kukaan kehtais vittuilla.

Meikä ainaki haluis nähä merkkarin ajamas POLIISIfillaril jalkakäytäväl ja pamputtamas kaikkii räädei fiksijäbii ku ne ajaa jalkakäytäväl. Kypärä ja teknolasit pääs sotkis sillä hybridillä ku kuningas!

Cycle Centerin Facebookista:

“Tule kesäksi Cycle Centeriin töihin! Olisi yksi paikka avoinna reippaalle asiantuntevalle fillariharrastajalle. Lisätietoa info@cyclecenter.fi

Nostellaas vähän.

Itse olen työskennellyt maaliskuusta lähtien Suomen Polkupyörätukulla myyjänä ja olen kyllä viihtynyt. Työ on todella monipuolista, myymisen lisäksi hoidellaan kaikenlaista puuhaa mitä nyt polkupyöräliikkeessä ja -huollossa voi tehdä, myymälän hoitoa, huoltoa, pyörien kasausta, yms. Toki suurin osa asiakkaista ostaa ihan peruspyörää, mutta erikoisempiakin tapauksia pääsee ratkomaan erityisesti huollon puolella. Vaikka monipuolisen pyöräharrastustaustan johdosta tietää/luulee tietävänsä paljon pyöristä, oppii silti melkein joka päivä jotain uutta. Ja on toki mukava työskennellä harrastuksen parissa mukavan tiiviissä työporukassa.

Miinuspuolena mainittakoon työajat ja käsien likaisuus. Muistan vielä, kun ollessani ehkä viisivuotias, mummoni kysyi minulta mikä minusta tulee isona ja vastasin että pyöränkorjaaja. No, lähelle päästiin, mutta mummo oli oikeassa sanoessaan että sitten on kädet aina likaisena. Työajat ovat kymmenen ja iltaseitsämän välillä, joten päivät menee aika nopeasti kun aamulla ja illalla on vain muutama tunti aikaa niin harvemmin ehtii tehdä mitään aikaavievää. Aamut menee yleensä yksivaihdetta selaillen ja ruokaa laittaen, illalla taas väsyneenä 8h seisomisesta ei jaksa lähteä enää minnekään.

Nostellaas vähän.

Itse olen työskennellyt maaliskuusta lähtien Suomen Polkupyörätukulla myyjänä ja olen kyllä viihtynyt. Työ on todella monipuolista, myymisen lisäksi hoidellaan kaikenlaista puuhaa mitä nyt polkupyöräliikkeessä ja -huollossa voi tehdä, myymälän hoitoa, huoltoa, pyörien kasausta, yms. Toki suurin osa asiakkaista ostaa ihan peruspyörää, mutta erikoisempiakin tapauksia pääsee ratkomaan erityisesti huollon puolella. Vaikka monipuolisen pyöräharrastustaustan johdosta tietää/luulee tietävänsä paljon pyöristä, oppii silti melkein joka päivä jotain uutta. Ja on toki mukava työskennellä harrastuksen parissa mukavan tiiviissä työporukassa.

Miinuspuolena mainittakoon työajat ja käsien likaisuus. Muistan vielä, kun ollessani ehkä viisivuotias, mummoni kysyi minulta mikä minusta tulee isona ja vastasin että pyöränkorjaaja. No, lähelle päästiin, mutta mummo oli oikeassa sanoessaan että sitten on kädet aina likaisena. Työajat ovat kymmenen ja iltaseitsämän välillä, joten päivät menee aika nopeasti kun aamulla ja illalla on vain muutama tunti aikaa niin harvemmin ehtii tehdä mitään aikaavievää. Aamut menee yleensä yksivaihdetta selaillen ja ruokaa laittaen, illalla taas väsyneenä 8h seisomisesta ei jaksa lähteä enää minnekään.

Edit. makeet tuplat tuli, pitäis varmaan korjata tää tuplaklikkaileva hiiri.

kortisto+yksivaihde

/thread vai discuss

^^10-19 ei todellakaan pahat työajat, jos muutenkin pitää hommasta. Jos ei muuten saa duunin jälkeen aikaseks mitään ni sit pitää lähteä suoraan duunista lenkille etc. Tein ite koko viime kesä vuoroa n. 8/9-18/19( okei oli mulla paljon vapaatakin, kun 7pv töitä ja 7vp vapaata työkierto) ja ihan hyvin kerkes käydä duunin jälkeen jotain 50km lenkkejä ajeleen silloin, kun sattu huvittaa. paljon 2h enempää ei kyl jaksa noiden jälkeen tehä, kun menee liian myöhäseks, mutta kuitenkin.

tässä työttömänä on ollut aikaa miettiä ja SUUNNITELLA tulevaisuutta. Internetissä puhutaan että isossa maailmassa ja etenkin ison lätäkön takana ja etenkin sen maaläntin läntisellä puoliskolla esimerkiksi lähettipalveluita on alettu hoitaa osuuskuntien voimin. Unelma-työpaikkani voisi olla sellanen pyöräosuuskunta, eli esim fillarikauppa/huolto/rengasmies/lähetti-kompleksi jossa ehkä 3-10 henkeä pyörittäisi enemmän tai vähemmän sekalaisesti kaikkia pyöriin liittyviä palveluita. Osuuskunnassa työntekijät siis itse omistavat “yrityksensä” ja kaikki toimisi itseorganisoidusti ilman erillistä esimiesporrasta. #anarkokapitalismi-in-action

Joidenkin muiden alojen osuuskuntatoimintaa seuranneena (82, oma maa, made in kallio) näyttää siltä että menestys ei ole automaagista muttei myöskään ihan toivotonta!

Ois kiva kuulla muiden mietteitä jos joku on tätä pohtinut tai haluaisi pohtia!

http://velocourier.com/


“Osuuskunta (lyhenne osk, aiemmin ok.[1]) on henkilöiden vapaaehtoisesti muodostama hanke, jonka tarkoituksena on tyydyttää jäsentensä taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tarpeita ja tavoitteita yhteisesti omistetun ja demokraattisesti hallinnoidun yrityksen avulla.”

sateista maantai-iltapäivää!

Anarkokapitalistisessa pyrkimyksessä on miusta aika paljon samoja haasteita, kun rekrytoinnissa yleensä. Kysymys on siis se, että miten saadaan porukkaan sellasta jengiä ketkä on riittävän oma-aloitteisia ja vieläpä kyvykkäitä tai jopa mieluummin nopeita oppimaan ja omaksumaan. Tähän vielä päälle sosiaaliset taidot ynnä muut muuttujat.

Anarkokapitalismi ihanteena ei varmaankaan riitä yksin siihen, että jengi ois jotenkin käsittämättömän itseohjautuvaa. Vertaan tätä vaikkapa täysin päinvastaiseen skeneen eli startup-maailmaan, josta miulla on enemmän kokemuksia. Sielläkin on paljon jengiä, ketkä on viehättyneet startup-mentaliteetista. Ovat sitä mieltä, että startupit on maailman pelastus. Ajatus ja lähtökohta on erinomainen, mutta en mie palkkais firmaani tyyppiä kuka fiilistelee startup-kulttuuria. Mie palkkaisin tyypin, kuka ois pirun hyvä tyyppi, nopee oppii tai valmis skillmeister. Fiilis ei vie tekemistä eteenpäin, tekeminen vie.

Että onko tuo siun kuvailema anarkokapitalistinen malli hyvä, tai voisinko supporttaa? Totta munassa! Ja samalla tavalla supporttaan myös startupeja. Ja myös yksityisyrittäjää, joka tekee hommia ite tai päättää palkata itelleen työvoimaa. Kaikki nää mallit pitää vaan toteuttaa siten, että ne on omalle todellisuudelleen ja mentaliteetilleen uskollisia.

Ja rekrytointi on aina tärkeetä. Vaikka sitten rekryisit itelles osuuskuntayhteistyökumppaneita. Pahinta on se, että kukaan ei halua mitään ja kaikki on pannukakkua.

Koska osuuskunnista tuli anarkokapitalismia? alko ärsyttää jo pelkästään ton termin lukeminen perkele.