Onneksi et saa päättää <3
5 Likes
Kuulemma tänä vuonna tuotettiin 14 vaatekappaletta joka ikistä ihmistä kohti maailmassa.
Ja mä eilen tuskailin et voinko heittää nää 9 vuotta vanhat farkut pois, kun ompelemieni paikkojen yläpuolelta on kangas kulunut niin ohueksi et repes…
Heitin. Nyt jäi vaa kolme paria paikattuja housuja ja kahdet täysin ehjät. Neki on kaikki yli 5 vuotta vanhoja.
Oonki ikimuodikas.
11 Likes
Pistää ihan vihaksi että samaan aikaan kun tuotetaan niin paljon on haastavaa löytää vaatteita jotka täyttää perus kestävyys ja laatu/look vaatimukset. Eikä sitä haluisi elää täys muovissakaan.
2 Likes
Tää kuulostaa yllättävän vähältä, kun ajattelee minkälaisia määriä niitä menee hävitettäväksi käymättä edes kuluttajan yllä, ja paljonko vaateshoppailijat niitä haalii (eikä ole takeita, käykö nämäkään kuluttajan yllä…).
Jotenkin se oma ehkä 1–2 uuden vaatteen ostaminen vuodessa tuntuu yht’äkkiä aiempaa isommalta määrältä, kun oon ajatellu etten niin kovasti vaatteita haali.
Tietysti ihmisiä on ihan valtava määrä ja vaatteet ei jakaudu lähellekään tasan. Mutta silti.
1 Like
Heti Mr.Auerin viestin luettuani olin semmosta mieltä että enhän minäkään osta yhtään vaatteita saakuti. Mutta sitten rupesin muistelemaan ja ei kyllä pidä paikkaansa. Oon ostanu tänä vuonna ainaki kaks puuvillaista t-paitaa ja ainaki kuudet bokserit. Ja yhet pyjamanhousut ja yhen pyjaman yläosan.
Ite tilasin kalsareita lisää kun kaikki alkaa olla riekaleina, koetin nyt ekaa kertaa tätä:
Materiaalina 88% merestä kerättyä nailonia ts verkkoroskaa, loput elastaania. Ei tullu vielä et osaisin sanoa istuvuudesta, mutta velipoika ainaki ollu noihin tyytyväinen.
Lanka Italiassa, ompelu Portugalissa.
Viimeks ostin Tam-Silkiltä kotimaisia, ne oli muuten hyviä mutta tuppaa menee ikävästi persvakoon rullalle aktiviteeteissa. Rentoon oleskeluun ne toimi hyvin.
Edit:
Nyt on Danish guyn kalsarit saapuneet, ja ne on todellaki mukavimmat kalsongit mitä on ollu. Ei tunnu miltään jalassa, ei mee yhtää persvakoseen, ja etumuskin istuu oikei hyvin. Materiaali aika ohutta mutta erittäin mukavan tuntusta, 5/5 ja hankin jatkossakin näitä.
1 Like
Kuulostaa omaankin korvaan aika pieneltä määrältä. Omalla kohdalla 14 vaatekappaletta tuli varmaan täyteen pelkistä sukista ja kalsareista kun saman verran meni reikäisinä roskiin ja tilalle piti ostaa uusia.
2 Likes
Toisaalta me 6 miljoonaa asutaan maassa, jossa porukalla on globaalisti katsottuna hitosti massia ja tarve ostaa vaatteita hengissä pysymiseen. Tuolla lähempänä päiväntasaajaa asuu muutama miljardi ihmistä, joilla hommat on vähän eri tavalla.
1 Like
ostin mons royalen boksereita testiin, aikasemmin ollut raphaa jalassa mutta ne hajoaa huomattavasti nopeammin kuin vanhat 100% merinoiset.
9 tsibaletta raffoja pyörityksessä ja vuodessa menee noin 2kpls roskiin.
1 Like
jokapäivä raffat jalas, ei mulla oo muita boksereita.
puolet työkilsoista tulee bibseillä hox
1 Like
tirsk. Pohjoisen länsimaalaisen kulutuksesta varmaan 0,001% on hengissä pysymiseen.
Itellä varmasti tuli 14 kappaletta tänä vuonna täyteen. Toimistovaatteita ei ole tullu päivitettyä moneen vuoteen joten tänä vuonna ostin (=ihana vaimoni) vähän useamman kauluspaitan ja neuleen perus boksereiden, aluspaitojen ja sukkien lisäksi. Niissä olen alkanut suosimaan Armed Angelsin tuotteita, ovat toimineet oivallisesti tilanteessa kuin tilanteessa ja miellyttäviä päällä (ja saa kivijalasta).
Jenkeissä just kuoli jengiä lumimyrskyn takia. Ei varmaan ollu merinoa päällä.
Ei tainnu olla. Eikä nastarenkaitakaan näkyny autoissa.
https://knowledgeburrow.com/how-many-clothes-are-produced-each-year/
Tuolla sanotaan “between 80 and 150 billion garments are produced each year” … en löytäny sitä juttua heti mistä toi 14 oli. Ei varmaankaan oo tossa sukat ja kalsarit mukana kun sanotaan että “fashion industry” tuottaa.
Keskimäärin 120 käyttökertaa tuon mukaan per vaate ja luku on laskenu koko ajan. 84% päätyy kaatopaikoille ja polttoon lopulta. Ja kehotetaan käyttää “30 kerran sääntöä” eli ostaa vaatteen vaan jos tulee käyttäneeks sitä ainaki 30 kertaa.
Omalla kohdalla kyllä käyttökertoja täytyy tulla useita satoja per vaate, koska ne on aina käytetty risaksi asti ennen vaihtoa…Vaatekaappia siivotessa vanhimmat oli Lundhagsin anorakki vuodelta 2000 ja armeijan villapaita 90-luvun lopulta. Niissä on kyl molemmissa myös työn laatu ja materiaalivahvuus kohdallaan. Villapaitaan on anoppi joskus tehny hihoihin jatkot kun on kutistunu käytössä.
" Fast-changing trends and low prices have allowed people to consume more. The average consumer is now purchasing 60 percent more items of clothing compared to 2000, but each garment is kept half as long."
Nooh, ei kannata ehkä sit laukoa lukuja jos ei ole varma niistä. Asia topi.
Itse laskisin siis vaatekappaleisiin kaikki ja esim. yksi sukka on yksi vaatekappale vaikka harvemmin myydään yksittäin. Mutta turha tällasista väitellä. Suurin osa topikkia lukevista tod.näk. samaa mieltä että pikamuotiteollisuus on ihan hanurista.
Olin kyllä varma luvusta, mutta en löydä just sitä samaa juttua minkä pari pv sitte luin.
Tuo toinen linkkihän toki sanoi samansuuntasta lukua, 10-20 kappaletta per naama.
Tässä myös, 80 miljardia kpl, The High Price of Fast Fashion - WSJ
Every day, millions of people buy clothes with nary a thought about the consequences. American shoppers snap up about five times more clothing now than they did in 1980. In 2018, that averaged 68 garments a year, the online firm Rent the Runway told the New Yorker. As a whole, the world’s citizens acquire some 80 billion apparel items annually. And on average—average—each piece will be worn seven times before getting tossed, according to a 2015 study by the British charity Barnado’s. In China, it’s just three times, says the Chinese fashion-rental platform Y Closet.
Toi Amerikan luku 68 kpl ja käyttöä keskimäärin 7 kertaa on kyllä kamala. Tai Kiinan 3 kertaa…
Miten vaatteen käyttökerrat lasketaan? Jos käyttää merinoteepparia pari viikkoa putkeen ennen pesuun laittamista, niin onko se yksi käyttökerta?
Mulla on pari jotain Pure Wasten t-paitaa, jotka alkaa haista yhden päivän käytön jälkeen niin pahalta, että pakko laittaa pesuun. Vaikka itse paidan valmistuksessa onkin käytetty 100% kierrätysmateriaaleja ja vettä säästynyt, niin elinkaareltaan noi ei varmaan oo yhtään ekologisia? En tiiä onko nuo jotain huonoa erää, mutta noi oli uudesta alkaen tuommoisia.
1 Like
Eiköhän se oo 14 käyttökertaa 
Jos ei nuku välissä ni sit vois mennä yhtenä?
2 Likes
Hmm, kai likaisena oleminenkin kuluttaa jollain tapaa kangasmateriaalia 
Vaikka pyrin noudattamaan pitkälti vegaaniruokavaliota, vaatetuksesta löytyy eläinperäisiä materiaaleja. Oikeastaan enemmänkin suosisin varmaan kaikkia villajuttuja kuten merinoa, ellei olis niin herkkä iho.
Tekokuiduista puuperäinen mutta ei järin ekologinen viskoosi on pehmeä ja siirtää kosteutta paremmin kuin puuvilla, mutta ei niin hyvin kuin varsinaiset urheilutekstiilit. Muita heikkoja puolia kulutuksen kestäminen, lörppöys ja venähtäminen, kudokseen ujutetut elastaanisäikeet alkaa usein katkeilla aika nopeasti.
Muuten oon tykännyt käyttää, esim. Varustelekan vanhempi t-paita, joka oli tehty nykyistä paksummasta pikeemäisestä viskoosisekoitteesta, on osoittautunut erittäin toimivaksi käytössä.
Nyt viskoosia on ilmeisesti alettu tekemään jollain ekologisemmalla menetelmällä myös. Nää tencelit, cuprot, modaalit ilmeisesti aika vastaavia. Boksereissa oon suosinu myös bambuviskoosia, mielestäni mukavampi kuin puuvilla, vaikka kestävyys huonompi.
Tähän heräsin jokunen vuosi sitten itse, nyt on uusimmat toppa- ja kuoritakit firmalta joka on luopunu kokonaan näiden käytöstä ( https://houdinisportswear.com/en-fi )
Yhden Löfflerin takin ostin vahingossa perinteisenä Gore-texinä missä vielä pintakäsittelyssä on noita ikuisuusmyrkkyjä, kun en muistanut tarkistaa ennen tilausta. Saa olla viimenen.Vaude merkkaa nykysin kans kohtuullisen hyvin tuotteensa noiden suhteen.
Ja uusimman tutkimuksen mukaan -
Patrick Byrne, an environmental pollution researcher at the UK’s Liverpool John Moores University not involved in the research, said PFAS are “probably the greatest chemical threat the human race is facing in the 21st century”.
“This study is important because it provides the first evidence for widespread transfer of PFAS directly from fish to humans,” he told AFP.
Andrews called for much more stringent regulation to bring an end to all non-essential uses of PFAS.
The study comes after Denmark, Germany, the Netherlands, Norway and Sweden submitted a proposal to ban PFAS to the EU’s European Chemicals Agency on Friday.
The proposal, “one of the broadest in the EU’s history,” comes after the five countries found that PFAS were not adequately controlled, and bloc-wide regulation was needed, the agency said in a statement. "
3 Likes