Joo paikallisittain (UK) osteopaatit näyttää olevan valviraa vastaavan osaston alaisia. Toi hieroja on ollut tosi hyvä ja kiinnostunut asioista mutta tosiaan ei olle fyssarin koulutusta.
Yks semmoinen luottotyyppi olis tiedossa joka on megakoulutettu, mutta se asuu kaukana ja tekee töitä ammattiajajille eli se on käytännössä koko kesän joukkueiden mukana eikä ole käytettävissä ennen kuin joskus syyskuun lopulla…
Kyselen vielä muutamalta kaverilta jos olis vinkkejä.
Tämä.
Itellä sellanen olo et "normi"jengi dissaa fyssarit koska ne on laiskoja seuraamaan kuntoutusohjelmaa kotona ja haluu oikotien. Jollaista ei ole.
Kyllä osaava ja kiinnostunut fyssari on ainakin itsellä ollut avain siihen, että jumppaaminen alkoi oikeasti kiinnostamaan. Fyssari antoi työkalut joiden avulla on helppo jumpata.
Itellä on noin 15 vuoden takaa ollut pari polvilumpion sijoiltaanmenoa joka vaati pari leikkausta ja pitkää kuntoutusta. Tämän jälkeen polvi on ollut ok mutta olen varmaan aina ollut varovainen polven kanssa, koska se oli niin pitkään kipeä leikkausten jälkeen.
Pari vuotta sitten sain saman polven sivusiteesen repeämän vaarattomassa tilanteessa höntsa-futsalissa. Kävin magneetissa ja ortopedillä työterveyden kautta ja ortopedi oli tietenkin sitä mieltä, ettei fyssaria tarvita koska voin katsoa netistä itse jumppaliikkeitä. Luultavasti hän sanoi niin koska työterveyteen ei kuulunut fyssaripalveluita. Itsehän olin jo monta vuotta aikaisemmin epäillyt, että minulla on aika iso epäsymmetria jalkojen voimantuotossa mutta tyydyin ortopedin lausuntoon ja yritin sitten itse kuntoutta polvea. Kipu hävisi jumppaamalla noin 1,5 vuodeksi, kunnes sitten viime syksynä aloin juoksemaan säännöllisesti, kun ei ollut perheenlisäyksen myötä oikein aikaa polkea pitkiä lenkkejä. Parin kuukauden säännöllisen juoksemisen jälkeen alkoi polvi taas ilmoitella olemassaolostaan ja viime joulukuussa polvessa rusahti oikein kunnolla laskukauden avajaisissa. Takaisin työterveyslääkäriille joka oli sitä mieltä, että polvi on ehjä mutta kannattaa kuitenkin miettiä mitä tulevaisuudessa sillä tekee. Ei hänkään suostunut lähettämään minua fyssarille mutta sain kuitenkin lopulta pienen vääntämisen jälkeen lähetteen.
Nyt kun olen käynyt tammikuusta lähtien kuukausittain fyssarilla niin on pakko sanoa, että kannatti vääntää. Halpaa se ei ole mutta pikkuhiljaa luotto omaan polveen on palaamassa. Ongelmien juurisyy on itellä ollut heikko pakara, heikko etureisi ja osittain heikko pohje. Takareisi ottanut homman haltuun koska en ole uskaltanut tuoda painoa/voimaa polven etupuolelle kivun/kivun pelon takia.
No nyt tietysti joku ihmettelee, että eikö tämä ole ihan ilmiselvä asia jonka saisi selville muutamalla google-haulla. Kyllä. Mutta vaikka olin tästä osittain tietoinen, niin oma polvihistoria on sen verran pitkä (16-vuotiaasta tähän päivään), etten yksinkertaisesti osannut yksin korjata virheitä. Olisin voinut katsoa YouTube-jumppavidoita loppuelämän mutta silti en olisi saanut oikeita lihaksia aktivoitua. Nyt ollaan pian sellaisessa tilanteessa, että pystyn tekemään kahden jalan jalkaliikkeitä niin, että molemmat jalat tekevät töitä. Hassulta kuulostaa mutta se ei ole todellakaan ollut helppoa.
Pro on aina pro oli laji mikä tahansa. Täytyy myös kompata tässä että en ilman ammattilaisten apuja olis mitenkään saanu kuntoutettua vammoja ja kroppaa edes tähän nykyiseen kuosiin.
Oli metodi mikä hyvänsä niin about tärkein tekijä itselleni on ollut luottamus hoitavaan henkilöön.
Osteopatian vertaaminen enkelihoitoon on kyl aika hohhoijjakkaa.
Kävin fyssarilla jota muutama kaveri suositteli ja kävi tuuri ajan kanssa. Nyt on kunnon teipit pohkeessa ja ens viikolla seuranta. Oli vissiin vanhaa jotain säätöä ja siinä uusi tulehdus päällä.
Tää näyttäs nyt olevan menossa ohi kahden viikon kohdalla. Nyt jo kolme päivää ilman särkylääkettä eikä juurikaan enää juilintaa. Mietin et voisko olla 400 brevetin laukaisema juttu, kun mulla oli hätäisesti kiinnitetyt tempotikut jälkikäteen havainnoituna hieman alaviistoon ja tuli outoja viboja jo ajaessa. Muutama päivä tuon jälkeen alkoi sitten tää kipuilu.
mulla todettiin maanantaina sellanen ku napsusormi. se on vähän niinku jännetupintulehdus kai sitte ja siinä oireet on, että en saa joitain sormia auki aamuisin ja että ne sormien nivelet alkaa lukittuun iltaa kohden. ainiin, avaan siis välillä aamuisin oikeen käteni keskisormen, nimettömän ja pikkusormen vasemmalla kädelläni. se on kivuliasta.
noh, varmaankin työn puolesta tää vaiva on tullu ku käsillä teen työni ja usein tärisevillä laitteilla viä kaiken kukkuraks, mutta aloin sitten miettiin että voiko ajoasennolla olla osuutta asiaan? tällästä kuvaa lääkäri näytti (alla) ja se sai miettiin et onko esim vääränlainen tanko ja voiks sellanen aiheuttaa jotain tai liikaa painoo käsillä, kun ajaa tms?
silleen vaan erikoista, että ainoostaan oikeessa kädessä on tää tila.
Tälläisenä harrastelijabasistina tuttu aihe. Soittajilla tuo karpaalitunneli tulehtuu ja ahtautuu helposti kun tehdään paljon sormilla ranne mutkalla. Seurauksena on tunnottomuutta jne.
En tiedä voiko ajoasento suoraan aiheuttaa tätä, mutta ihan mahdollisesti voi pahentaa oireita kun niitä on ilmaantunut.
Itseasiassa pro-veijoilla noita kuvattuja ongelmia on enemmän tullut vastaan tutuista, mutta ehkä soittokilsoja tulee sen verran enemmän, että erottuvat otannassani.