Ottamatta kantaa kenenkään henkilökohtaisiin tilanteisiin (koska ovat niin nyanssikkaita, ettei tässä formaatissa oo mielestäni järkevää), niin unirytmi/päivärytmiasioissa kannattanee kokeilla muutoksia ruokailurytmiin. Se on kuitenkin päivänvalorytmin ohella yks tärkeimpiä elimistön rytmeihin vaikuttavia juttuja.
Ja tietysti valorytmin osalta ne näytöt ajoissa kiinni, jos illalla on tarkoitus nukkua ajoissa.
Rangaistuksena siitä että olen täällä jaellu jotain ihme unineuvoja, en pääse enää aamuisin ylös. Kamalan vaikeeta herätä. Oijjoi. Lisähöysteenä se että väsyttää ja nukuttaa illalla ihan hirveesti. Varmaan kuolen pian.
Kyl tää taitaa olla niin, että sisäisen kellon asetuksissa on aina ollu hajontaa. Jos miettii yhteisön selviämistä siellä jossain evoluution alkuhämärän hypoteettisella savannilla, niin varmaan on ollu hyvä juttu, et koko lössi ei oo samaan aikaan unessa. Ja lopulta aamuvirkkuutta vaativa maanviljelys on vain reilun 10 000 vuoden silmänräpäys ihmisen historiassa, niin tokkopa tässä ajassa on vielä iltavirkkuutta pyyhitty ihmisyydestä pois. Ennen ei vaan voinut iltavirkkuilla, vaikka ois halunnut. Jos ei sit halunnu syrjäytyä.
Luontainen rytmi ihmiselle on kyllä jotain aivan muuta kuin 8h unta, 8h babylonia, ja päälle 8h harrastuksia sekä muuta sosiaalista toimintaa jotta palautuu taas seuraavalle kierrokselle. Muistan lukeneeni aiheesta kirjallisuutta jossa esitettiin luontaisen rytmin noudattavan 4h syklejä. Samaan sykliin sopii myös 4h intervallit näläntunteessa.
Noin 16h yhtäjaksoista valvomista ei ole luonnollista. Teollistuminen on tällasen valvomisen normittanut. Se miten kukin on siihen sopeutunut rippuu yksilöstä, elämäntavoista ja tod.näk. myös geeneistä. Ei tule mieleen mitään muuta nisäkästä joka valvoisi niin pitkiä yhtäjaksoisia aikoja, joten oudoksun ajatusta että ihminen olisi ainoa poikkeus eikä ilmön taustalla olisi yhteiskuntien pyörittäminen ja loputtomat virikkeet.
Luonnottoman vuorokausirytmin puolesta puhuu myös niinkin yleinen ilmiö kuin päiväunet.
e: Lähti ehkä vähän sivuraiteelle, mutta pointti on se, että koska luontainen unirytmi on vesitetty, niin lopputulos on joukko erilaisia adaptaatioita vuorokauden rytmittämiseen. Osa painottuu iltaan, osa ei.
Mua jotenkin häiritsee tää puhe luonnollisesta tai luontaisesta ja siten tavoiteltavasta, positiivisesta tilasta. Onko meillä jotain näyttöä siitä, että metsästäjä-keräilijät voivat paremmin kuin länsimaiset nykyihmiset?
Luontaisella unirytmillä edellisessä tarkoitin sitä mihin yksilö lopulta ajautuu ilman ulkoisia tekijöitä, kuten työelämää, yhteiskunnan paineita, tai pelkoa siitä että karhu raidaa risumajan. Elämänlaatuun vaikuttavia muuttujia on metsästäjä-keräilijöiden ja nykyihmisen välillä sen verran paljon että lienee lähes mahdotonta yksilöidä muuttuneen vuorokausirytmin vaikutukset.
Luonnollisuudella on vaan sellanen leima että se on mille tahansa elävälle olennolle lähtökohtaisesti parempi kuin luonnoton vaihtoehto.
emmää tästä vänkään tarkota alkaa, mutta jos aatellaan tulen keksimisen jälkeistä aikaa nii joo taidat olla ihan oikeassa.
mistähän mää näitä ”debunkkauksia” oon lukenu/kattellu mut tosiaa oli mieleeni iskostunu tällänen että keinovalo kun mahdollisti yön läpeensä omistavalle luokalle arvon tuottamisen nii siitä on lähteny vasta jengillä kellot kääntyyn. en tiä. toisaalta onhan se tulikin hyvä keinovalo ja pitää viä lämpimänäkin vahtivuorossa olevaa kai sit.
minkähän verran yösaalistajia on ihmisten pitäny pelätä sitte en tiä.
mut joo omalta osaltani saa jäädä keskustelu aiheesta tähän missä myönnän tietämättömyyteni ja toteen että ompa jännä.
Luonnollisuudella perustellaan valitettavan paljon kaikkea mitä ei ole tarpeen perustella, mutta ihmiskehon luontainen tapa toimia jollakin tavalla kantsii huomioida, jos se on ristiriidassa sellaisen tekemisen kanssa, jonka voi valita.
Jos me käveltäis käsillä paikasta toiseen, olisi helpompi todeta että jalat sopii tähän hommaan paremmin.
Istumatyö tuhoaa ihmiskehon, tästä on näyttöä: kantsii siis välttää.
Miten nää unirytmiasiat ja valvomiset menee, on paljon monimutkaisempi asia enkä tiedä siitä riittävästi ottaakseni kovasti kantaa, mutta lähtökohtaisesti full kipport sille jos ihmiskeholle sopivaa vuorokausirytmiä tutkitaan. Ainakin se me tiedetään, että duuni/koulu 8-16 ja kympiltä pehkuihin se ei ole meidän esivanhemmillamme ollut.
tl;dr; Parasta unelle on harrastaa liikuntaa, mutta lopettaa kaksi tuntia ennen nukkumaanmenoa. Tsygäily best tutkimuksessa tutkituista liikuntamuodoista.
Toi on jännä kyllä. Siis omalta kannalta, koska mulla menee niin pyöräilyt kuin salihommat aika myöhäiselle ja siitä melkein suorilta nukkumaan eli just niin kuin ei suositella.
(Ennen kuin joku laskee aikaisemman unettomuusviestini, niin täsmennetään, että silloin kun oli tilanne pahimmillaan sen kanssa, toimin itseasiassa just artikkelin suosituksen mukaisesti. Tää iltaurheilu on tullut vasta myöhemmin kuvioihin)
Treenit + 8h paasto on vaan vähän huono homma palautumisen kannalta. Unikin saattaa kärsiä kun keho alkaa pumpata stressihormoneita rasvan sulattamiseksi yön aikana.
Just jostain lueskelin muten ennenvanhasissa kirjoituksissa puhuttiin “toisesta unesta”. Spekuloitiin siinä jotain, että ilmeisesti ennen teollistumista jne. on nukuttu pätkä, haahuiltu tai mietiskelty syviä, ehkä haukattu jotain ja nukuttu sitten se toinen puolikas.
Tämmöstä oon itekin lukenut. Pimeä aika kun on ollut pitkä, niin on menty nukkumaan auringon laskiessa, sit herätty polttamaan tuikkua tutkijankammiossa, harrastamaan seksiä tai mitä nyt sitten onkaan yön rauhassa touhuttu, ja sit nukuttu lisää. Pitää vissiin valvoa vähintään toista tuntia, että hormoneritys siirtyy uniasetuksista valveeseen niin, että kyse on tosiaan eri univaiheista.
meikän masennusjaksoilla se on tuota. menee nukkuun 23-00, herää 02-04, valvoo johonki 06-09 ja nukahtaa uudelleen (jos ei oo töitä). jos on töitä nii sit se on vaa keho ja pää paskana duuniin.