Competitivecyclist.com ja rungon koko:

Kuka on mitannut itsensä tarkkaan ja kokeillut tätä:
http://www.competitivecyclist.com/za/CCY?PAGE=FIT_CALCULATOR_INTRO

Tosta on jo ollut puhetta täällä mutta kun viimein äskettäin päätin itse syöttää tietoni mittariin, tulokset oli hieman yllättäviä.

Olen luullut ajavani liian pienillä rungoilla mutta käytännössä mun fillarit vastaa jokseenkin laskurin Eddy Fit-kokoa - vaikka satulatolppaa on näkyvissä aika lailla. Ja Competitive Fit olisi vielä pienempi, tosin kyseessä on tietenkin mitoitus maantiepyörälle jolla ajetaan pääosin pitkällä kahvojen päällä mutta silti.

Keskustelkaa, kiitos.

Leikkimielellä kerran kokeilin (kaverit ilmoitti), aika suurta runkokokoa tarjosi. Uusimman projektin runko on nelisen senttiä pienempi kuin tuon laskurin ehdottama.

Pistin mitat tonne taannoin, kun hankin oikeaa runkoa. Laskuri tarjosi mun mitoilla vähän - 1.5 cm - pidempää runkoa verrattuna siihen, millaisella olen tottunut ajamaan. c-c 56 on tuntunut aikalailla sopivalta - varsinkin jos droppitangolla meinaa ajaa ja halajaa järkevältä tuntuvaa alaotetta. Eli mä sitten kai ajan pienikokoisilla rungoilla tuon laskurin mukaan. Stemmin pituudeksikin tarjosi noilla pituuksilla hiukan pidempää kuin nykyinen, millä tosiasiassa ajan (110mm).

Se french fit tarjosikin sitten jotain paljon paljon pidempää ja korkeampaa runkoa. Mitäköhän tuolla french fitillä oikein haetaan?

No, se tarjoaa maantiepyörämitoituksia. Jos ajaa suurimman osan ajasta alaotteelta, tarvitsee aika eri mittaisen (ja korkuisen) rungon kuin suoralla tai nousutangolla ajaessa.

Mulle tuon ehdottama kokohaarukka on muuten hyvä, mutta ehdotetut rungot ovat hieman matalanpuoleisia ja suositellut stemmit sentin pari turhan pitkiä. Ainakin mulle se tyrkyttää lähinnä 11- ja 12-senttisiä stemmejä. Luulisin, että etäsovituksella ei tuon parempaan tarkkuuteen ole mahdollistakaan päästä. Jos tarvitsee tarkempaa tietoa, täytyy mennä Velosportin testipenkkiin.

Mähän oon kroppani mittasuhteista päätellen vielä melko läheistä sukua jollekin apinalle/gorillalle, mutta mulle tuo tarjoaa mielestäni varsin korkeita runkoja, kuten tossa toisaalla tosiaan jo totesinkin. French fit olis jotain 3cm korkeampi kuin Competitive, sitte standoveria olis mulle jo hieman epämukava määrä, ja stemmin pitäisi olla turhan korkealla tai sojottaa alaviistoon.

Kokonaispituudeltaan noissa ei juuri eroa näytä olevan, French ja Competitive on varsin saman pitusia, toisessa vain pituus on rungossa ja toisessa stemmissä.

jussi - 16:08, 3.11.2009 » Ja Competitive Fit olisi vielä pienempi, tosin kyseessä on tietenkin mitoitus maantiepyörälle jolla ajetaan pääosin pitkällä kahvojen päällä mutta silti.
Se competitive fithän ei ole lyhempi kuin toi Eddy, vaan vain matalempi. Ainakin mulle se tarjoo juurikin samaa vaakaputkea molempiin, mutta pidempää stemmiä competitiveen.

Ja tosiaan mulla on competitivesti istuva ja täydellisesti sopiva Lolleri, tosin tasan 11cm stemmillä, vaikka suositellaan 11,2centtistä. Ja maantiepyörä samoilla mitoilla, siinä tosin on vielä 2 milliä pois vaakaputkesta ja kuvitteellinen vaakaputki hieman korkeemmalla kuin Rollerissa. Melko onnistunut laskuri siis IMHO.

Osu toi kokohaarukka tonne 56-58 (183,5cm jne.) 56 runkoja löytyy eli “competitive fitillä” mennään.

The Competitive Fit (cm)

Seat tube range c-c: 55.7 - 56.2
Seat tube range c-t: 57.4 - 57.9
Top tube length: 55.6 - 56.0
Stem Length: 11.5 - 12.1
BB-Saddle Position: 78.4 - 80.4
Saddle-Handlebar: 54.4 - 55.0
Saddle Setback: 5.2 - 5.6

Mulle tuo antaa just sellasta runkoa millä on hyvä ajaa droppitanko/kahvat -yhdistelmällä. Suhteessa vaakaputkeen pitkähkö satulaputki ja sopivan lyhyt stemmi ja vaakaputki. Jos ajaisin esim. viiksitangolla, menis matalempikin runko.

tommosia mä sain,kun otin mitat vasemmalta ja oikeelta ja laskin keskiarvot mitkä syötin.

Seuraavassa on pelkästään oma mielipiteeni:

Tottahan tuo laskuri antaa aika likimääräisiä arvoja, ja niihin vaikuttaa myös se, mihin sitä on jo tottunut. Mutta: Se laskuri antaa ne arvot kuitenkin varsin hyvin lähelle niitä arvoja, jotka sitten ovat ne oikeat ja lopulliset. Noista arvoista on aina hyvä lähteä ja aloittaa, ja esim. juurikin kokeilla alkuun noita klassisia ranskalaisia mittoja. Minä itse esim. ajan niillä, ja yhdistän sitten niihin sen tiedon, että alaotteelta ajettaessa etuakselin pitäisi peittyä tangon taakse. Tällä perusteella laskuri antaa minulle yhden sentin liian lyhyen stemmin. Minun tulkintani on, että kyllä se siis ainakin minun tapauksessani AIKA lähelle antaa ne oikeat mitat. Jos pitäisin tankoa vähän korkeammalla, niin suositus olisikin suoraan jo aika kohdillaan.

Jos ei ole muuta varmaa tietoa, niin noista mitoista kuitenkin kannattaa aina aloittaa, ja ennemminkin kohtalaisen sitkaasti yrittää opettaa omaa kroppaansa siihen oikeaan ajoasentoon, kuin muutella sitä asentoa vain oman huonon lihaskuntonsa takia. Siksi minä suosittelen sen ensisäädön jälkeen jättämään ne säätöavaimet kotiin, ettei turhaan tienpäällä rukkaa sitä ajoasentoa vääräksi vain siksi, että omat pikkuruiset ryhtiä ylläpitävät pilateslihakset sanovat sopimuksen irti. Silloin on aika palata kotiin ja saunomaan, ja suunnittelemaan uutta lenkkiä.

Laskurin minulla antamat mitat:

…Suositus French…Toteutunut
Satulaputki c-c…60,6-61.1…61,0
Vaakaputki…62,3-62,8…59,5
Stemmi…11,3-11,9…12,5

Olen joutunut pidentämään stemmiä, kun 62-63 vaakaputket ovat vähän kiven alla.

Ja ensimmäisen kerran elämässäni olen edes tyytyväinen pyörään. Siis oikeasti tyytyväinen. Stemmi voisi tosiaan olla toisenlaisten mittasääntöjen mukaan vielä ainakin sentin pitempi. Kokeilen sitä jossain vaiheessa vielä pidentää. Yli 130 mm pituiset stemmit vain ovat kovin harvinaisia… tulossa on chainreaction cyclesiltä stemmiadapteri ja kokeilen ensin 130 mm Mutant stemmiä, jonka täältä ostin Vasaraasialaiselta. Niitä Mutant stemmejä on tehty jopa 140 millisiksi. Silloin mennään jo säätöalueen yläreunassa.

Oikein pitkä stemmi aiheuttaa ohjaukseen semmoisen … ehh… “potentiaalikuopan”, kun kädet työntävät sitä tankoa eteenpäin, ja se kyllä vähentää sitä herkkyyttä ja keveyttä ohjauksesta. Sille säännölle on perusteensa, että sen stemmin pituuden olisi hyvä osua vanhoissa pyörissä 10-12 sentin väliin, ja hyväksyttävänä välinä pidetään vielä väliä 8-14 senttiä. Lyhyemmällä mutkalla ohjaus voi olla taas turhankin eloisa. Tästäkin piirteestä voi joku tykätä.

Nämähän ovat sitten vain suosituksia, ja näistä saa poiketa aivan miten haluaa, mielellään kuitenkin tietäen etukäteen sen, mihin suuntaan mikin muutos aina vaikuttaa. Maantiepyörän ajoasento on kuitenkin jo 100 vuotta vanha juttu. Suosituksia kannattaa noudattaa ainakin silloin, jos ei itsellä ole ihan selkeää kuvaa siitä, miksi niistä suosituksista poikkeaisi johonkin suuntaan ja ainakaan kovin paljoa. Se, että on tottunut jotenkin väärään kokoon ja väärään ajoasentoon, ei varsinaisesti ainakaan minusta ole kovin hyvä syy jatkaa sitkeästi ajamista sillä väärällä koolla ja asennolla. Väärä asento voi kuluttaa turhaan niveliä, ja aiheuttaa myös turhia rasitusvammoja.

Crescentin 92309 rungossa, jonka korkeus on 61 senttiä, on 62 senttinen vaakaputki… minulle lisäksi sopii pitkä ja verkkainen pyörä. Sen pyörän ei tosiaan tarvitse olla ei seksy eikä sähäkkä… voi helvetti, ojaanhan semmoisella päätyy näin hidas mies. Yritän metsästää moiset rungot, kokeilla niitä kunnolla ja jos ne ovat sopivia, niin rakentaa nuo omistamani 92316 ja 92318 pyörät uudestaan 92309 runkoihin. Iso retkirunko (siinä on samat kulmat kuin kilpureissa, vain vähän pitempi akseliväli) kantaa mukavasti tämmöisen vähän isommankin miehen. Lisäbonuksena runkoihin mahtuisivat myös lokasuojatkin. <- minusta merkittävä juttu.

Minusta laskuria kannattaa käyttää ja sen tuloksiin uskoa. Kun sitten on tarpeeksi pitkään noilla säädöillä ensin ajanut, niin sitten voi niitä hiukan vielä muokata oman maun mukaan johonkin suuntaa. Tuota ajoasentoa on kuitenkin tässä historian mittaan jo aika pitkäänkin mietitty, ja edelleen se asento näyttää esim. ammatikseen ajavilla kuitenkin keskenään hyvin samanlaiselta. Siihen on varmasti syynsä. Tuohon ns. oikeaan ajoasentoon ei taida olla kovin paljon oikeasti enää mitään lisättävää. Oikeasti.

Tuure

-.-

On selvää, että esim. kaupunkikäyttöön kannattaa valita sitten esim. lyhyempää ja korkeampaa stemmiä. Osaavimmat kurvailevat sitten vaikka ratarungolla. Näin voi tehdä, kun ne perusasiat ovat ensin hallussa. Samoin sitten voi sen tangon muuttaa mieleisekseen ja kaikkea semmoista. Mutta jos alkeista lähtee liikkeelle, niin klassisen maantiepyörän mitat on aina ensin se hyvä lähtökohta, mistä sitä omaa muokkaamista kannattaa sitten lähteä viemään eteenpäin.

Muutamia huomioita tuosta laskurista

  1. Se olettaa ilmeisesti rungon kulmat 73 asteisiksi
  2. Satulan ja sarvien korkeusero eri mitoituksilla on on määritelty hyvin väljästi, tyyliin: The saddle to handlebar drop is sometimes as much 10cm or more
  3. Laskuri ei huomioi sitä, että sarvia on tarjolla monilla eri ulottuvuuksilla
  4. Laskuri ei muistaakseni huomioi kengän kokoa, eikä siten tietenkään klossin paikkaa kengässä
    Edit: lisäys 5) Laskuri ei huomioi, että satuloita on eri mittaisia ja niissä saatetaan istua hivenen eri kohdissa

Laskurin antamia mittoja satulan sijainnista suhteessa keskiöön ja sarvien sijainnista suhteessa satulaan voi pitää suuntaa antavina. Ehdotettuja runkokokoja ja stemmin pituuksia ei kannata pitää minään jumalan sanana. Lähtee ennemmin vain liikkeelle siitä, että runko on sen kokoinen, että ajoasentoa pystyy siinä säätämään suurin piirtein laskurin antamissa mitoissa.

Jos ajattelee, että järkevä stemmin pituus voi olla melkeinpä mitä vain välillä 8cm-13cm, niin rungonkin kanssa on jo hiukan pelivaraa: jos haluaa sarvet ylemmäs, ottaa sen isomman runkokoon ja jos haluaa näyttää pro:lta niin pienemmän. Jos kulmat ja jättö oletetaan vakioiksi, niin runkokoko vaikuttaa lähinnä pyörän akseliväliin ja sitä myöten sen vakauteen.

Laskurin sopivuudesta ratapyörän mitoitukseen: kannattaa huomioida, että jyrkempi satulaputken kulma pidentää rungon efektiivistä vaakaputkea suurin piirtein cm/aste (asb saa laskea paremmin).

^ hyviä pointteja.

kiinnitin myös huomiota siihen, että -se teoriassa ideaali- stongan korkeus jää täysin itse päätettäväksi mutta se lienee tarkoituskin.

jarkko - 18:49, 3.11.2009 » Mulle tuon ehdottama kokohaarukka on muuten hyvä, mutta ehdotetut rungot ovat hieman matalanpuoleisia ja suositellut stemmit sentin pari turhan pitkiä.
Mun saamat tulokset on jokseenkin vastaavat, lähinnä ihmettelin tuota samaa suositellun rungon mataluutta.
jussi - 19:24, 3.11.2009 » ihmettelin tuota samaa suositellun rungon mataluutta.
Selittyisikö sillä, että laskurin tarjoajat myyvät uusia pyöriä, joissa stemmit ovat lähes poikkeuksetta enemmän tai vähemmän nousevia toisin kuin perinteiset 73 asteen quill-stemmit?

Vähän OT, mutta kun runkokoosta puhutaan, niin perinteisen keirin-tyylisen ratarungon mitoitus kuuluisi kai olla pari senttiä normimitoitusta isompi -> lyhyellä jaguar-stemmillä saadaan matala ajoasento.

^ Se Nitto Jaguar-stemmi lyhyempänäkin + B123-ratadroppi combo vie ajoasennon alaotteella todella pitkäksi ja matalaksi. Eli pikemminkin lyhyempi runko kaikille meille ei-gorilloille.

NKOTB - 19:40, 3.11.2009 » Laskurin sopivuudesta ratapyörän mitoitukseen: kannattaa huomioida, että jyrkempi satulaputken kulma pidentää rungon efektiivistä vaakaputkea suurin piirtein cm/aste (asb saa laskea paremmin).
Eikös tämä mene toisinpäin? Jyrkempi satulaputken kulma tekee satulatolpasta pystymmän, jolloin efektiivinen vaakaputki lyhenee modernin geometrian rungossa. "Klassisessa" suoralla vaakaputkella varustetussa rungossa efektiivisen vaakaputken pituuden ei tuosta pitäisi muuttua mihinkään, se kun on yhtä kuin vaakaputken pituus joka tapauksessa.
tle88 - 4:46, 4.11.2009 » Se laskuri antaa ne arvot kuitenkin varsin hyvin lähelle niitä arvoja, jotka sitten ovat ne oikeat ja lopulliset. Noista arvoista on aina hyvä lähteä ja aloittaa, ja esim. juurikin kokeilla alkuun noita klassisia ranskalaisia mittoja.
Vaikka mittani otettiin äärimmäisellä tarkkuudella ja moneen kertaan, niin joka tapauksessa tuo antaa French fitiksi rungon, jossa stemmi jää turhan ylös ja vaikka nykyisessä rungossakaan ei satulatolppaa ole kovin paljon näkyvissä, niin tuo olisi vielä n. 3cm korkeampi. Kun vielä puhutaan näinkin pienestä rungosta, niin tuo on jo melkoinen ero. Sellanen raami olis mulle jo oikeesti liian iso. Pituushan noissa ei juuri vaihtele eri mitotuksissa ja sen se kyllä arvaa varsin oikein. Suuntaa antavia ovat tosiaan, mutta tuota voisi kyllä pitää jo virheenäkin. Vaikka eipä siinä rungon valinnassa korkeus niin tärkeä olekaan, kunhan pituus on oikea.

Competitive fitin pitäisi olla äärimmäisen agressiivinen/pro/epämukava, mutta mulle se tuntuu luontevalta ja mukavalta. Nuo arvot antaa siis hyvin oikean suunnan, mutta ainakin jos ruumiin mittasuhteeet on erikoiset, niin korjattavaakin näyttää löytyvän. Ehkä se toimii paremmin isommille rungoille. Eikä noiota tosiaan heti kannata muuttaa, vaan ensin tosiaan ajella jollain noista ehdotetuista, totutella siihen mataluuteen yms. ja sitten aikanaan kun luulee tietävänsä oikeasti, mitä niiltä mitoilta haluaa, niin sitten viilaa.

NKOTB - 4:46, 4.11.2009 » Laskurin sopivuudesta ratapyörän mitoitukseen: kannattaa huomioida, että jyrkempi satulaputken kulma pidentää rungon efektiivistä vaakaputkea suurin piirtein cm/aste (asb saa laskea paremmin).
Kun ne molemmat kulmat on ratapyörissä jyrkempiä, niin nehän kumoaa toistensa vaikutuksen ton vaakaputken suhteen.
jarkko - 4:46, 4.11.2009 »
NKOTB - 19:40, 3.11.2009 » Laskurin sopivuudesta ratapyörän mitoitukseen: kannattaa huomioida, että jyrkempi satulaputken kulma pidentää rungon efektiivistä vaakaputkea suurin piirtein cm/aste (asb saa laskea paremmin).
Eikös tämä mene toisinpäin? Jyrkempi satulaputken kulma tekee satulatolpasta pystymmän, jolloin efektiivinen vaakaputki lyhenee modernin geometrian rungossa. "Klassisessa" suoralla vaakaputkella varustetussa rungossa efektiivisen vaakaputken pituuden ei tuosta pitäisi muuttua mihinkään, se kun on yhtä kuin vaakaputken pituus joka tapauksessa.
Efektiivisellä pituudella tarkoitin sitä, että kun sen satulan laittaa oikeaan paikkaan suhteessa keskiölinjaan, pystymmällä satulaputkella satulan kärki jää vastaavasti kauemmas sarvista.
SuicideHub - 7:24, 4.11.2009 » Kun ne molemmat kulmat on ratapyörissä jyrkempiä, niin nehän kumoaa toistensa vaikutuksen ton vaakaputken suhteen.
Eikös se mee ennemmin päin vastoin? Jyrkemmällä ohjauskulmalla sarvet tulee vielä kauemmas satulasta. Tosin vaikutus ei ole yhtä suuri, kun sarvet ei kuitenkaan tule satulan korkeudelle.

^No nyt mä vasta ymmärsin, mistä sä puhut. Periaatteessahan asia on noin, mutta kuka idiootti sitä ratapyörää nyt kadulle/maantielle säätäisi? Jos ajetaan radalla, niin ollaan matalampana ja näin myös istutaan edempänä, jotta jalkojen ja yläkropan välinen kulma ei olis liian tiukka. Tällöin siis satula on aikalailla yhtä kaukana sarvista, kuin maatielläkin, joskin se voi olla helpompaa tempoa ja sprintata kunnolla alaotteella, jos asento on vielä hieman lyhyempi kuin maantiellä.

SuicideHub - 8:26, 4.11.2009 » ^No nyt mä vasta ymmärsin, mistä sä puhut. Periaatteessahan asia on noin, mutta kuka idiootti sitä ratapyörää nyt kadulle/maantielle säätäisi? Jos ajetaan radalla, niin ollaan matalampana ja näin myös istutaan edempänä, jotta jalkojen ja yläkropan välinen kulma ei olis liian tiukka. Tällöin siis satula on aikalailla yhtä kaukana sarvista, kuin maatielläkin, joskin se voi olla helpompaa tempoa ja sprintata kunnolla alaotteella, jos asento on vielä hieman lyhyempi kuin maantiellä.
Joku joka haluaa ajaa ratapyörällä kadulla? Kukas nyt niin hölmö tosiaan olis. Ja joo, mitä matalampi ajoasento sen enemmän täytyy saada lantiokulmaa auki, eli satulaa eteen.

Mähän en asiasta tiedä, kun en oo veloa nähnytkään, mutta bikeforumsin puolella setät kyllä neuvoo aloittelijoita säätämään ajoasennon mahdollisimman lähelle maantiepyöränsä asentoa.

Eihän ratapyörässä ole kadulla droppistongaa. Eiku.

Ettei mene mun länkytykset ihan ot:ksi, niin totean laskureiden olevan aika jees antamaan suuntaa millaista vekotinta pitäis hakea. Mutta tosiaan mittojen kanssa tarkkana ja ajatuksella miettii sitä pyörää itselleen. Ihminen ei mennä tiettyihin mittoihin täydellisesti, vaan homma pitää viimeistellä. Onhan tietenkin niitäkin tapauksia joilla se kaupan peruspuku istuu hienosti, mutta harvassa ovat.

Ja sitten vähän kahta senttiä: Jos pitää joskus valita, niin valitse se hieman liian pieni runko, koska sitä voi paikata satulaa säätämällä, pidentämällä stemmiä - kohtuuden rajoissa - ja pidentämällä tolppaa. Liian ison pyörän pienentämisessä tulee rajat nopeammin vastaan.

edit: piskuinen sana jäi välistä