Talviaikaan vähän hillitymmät harrasteet. Perjantaina oli lähtö varsin ihastuttavaan Moonrakers & Sunseekers -audaxiin, joka oli 300km ja litteä 2200m. Alkoi pe klo 22 ja aikaa oli klo 18 asti lauantain puolella.
Erittäin riemastuttava tapahtuma; kiva reitti (päiväsaikaan se olis ollut ihan kauhea mutta yöllä ei ole niin liikennettä) ja kontrolleilla oli saatavilla välipaloja neljällä kuudesta. Erityisesti aamuyön uuniperunat lämmittivät sielua ja ruumista.
Aluksi jännitti että miten alkaa väsyttää (nukkumis- ei ajamis-väsyt) mutta sen kanssa ei sitten loppupeleissä ollut mitään ongelmaa. 7 aikaan aamulla vähän kiukutti.
22.7 kmh keskari oli odotettua parempi, ei henkisiä eikä fyysisiä vaurioita, käytetty aika oli 15 tuntia 40 minuuttia.
Päätin että tällä kertaa en raivostuta itseäni yrittämällä olla kohtelias ja käydä audax-keskusteluja audax-miesten kanssa. Yhdestä keskustelusta pääsin pois kirittämällä omaa vauhtia ja toiselle sanoin etten puhu kauheasti englantia. Kaveria harmittei itse tehnyt samaa ratkaisua koska joutui kuuntelemaan kun joku ukkeli selitti hälle navoista ja sitten joku toinen ukkeli kertoi että mikä on 100 greatest climbs -listaus oikein perin juurin.
Talvipäivänseisausajo Kokkola-Oulu ajettiin kahden ei-foorumilaisen kanssa ensikertalaisina. Alkuun kaksi tuntia vesisadetta niskaan ja järkyttävän liukasta vesijäätä renkaiden alla. Tasainen vastatuuli antoi mukavaa lisähaastetta, mutta selvittiin ilman suurempia kommervenkkejä. Suunnitellut pikkutiet vaihtuivat yön edetessä hiljaisen 8-tien reunaan, mikä oli kaikesta tylsyydestään huolimatta aivan oikea ratkaisu voimien säästämisen kannalta. Pidemmät tauot pidettiin Kalajoella, Raahessa ja Tupoksella.
Matkamittariin tuli 222 km ja lisäksi siirtymät kotipuolessa. Oli ehkä raskain kakssatanen tähänastisessa elämässäni suuresti nukkumattomuudesta johtuen.
Ajettiin käyttäjän @walto kanssa TPS:n inspiroima mutta huomattavan vapaamielinen omatoimirando. Lähdettiin liikkeelle n. tuntia etuajassa, ajettiin laavulle moikkaamaan sinne samaan aikaan saapuneita TPS-kuskeja, saavuttiin joskus aamyöllä retken varsinaiseen pääkohteeseen jossa lämmitettiin saunaa ja nukuttiin. Jatkettiin ajoa tänään iltapäivällä vielä loput viitisen kymppiä. Yhteensä 225 km mittariin.
Olin piirtänyt reitit A ja B, mutta lopullinen toteutuma oli jotain C ja D välillä, koska pienemmät tiet tarjosivat jäisinä liikaa kuumotuksia.
Ainakin itselle, jolla Gravdal edessä ja krossikumi takana, alustan kunto stressasi jonkin verran, mutta yö oli lämmin eikä joutunut palelemaan, energiaa riitti ajaa, silmäluomet painoivat vain lyhyen hetken, varusteet toimivat.
Karkkilassa pikkutunneilla vietettiin hyvä tovi erästä rengasta sisäkumilliseksi konvertoiden, kun litkut olivat muuttuneet korvasieneksi. Kaikenlaista säätöä siihen mahtui alkaen juuttuneesta juurimutterista, mutta tämä tarjosi itselleni kaivatun tilaisuuden virkistyä ja jumpata.
Olen vähän puolivakavissani ajatellut haastavani itseni tänä kesänä pitemmille lenkeille, ja ilmeisesti juuri julkaistu brevettikalenteri antaisi mukavasti struktuuria: Kalenteri | Randonneurs Finland ja suorittaminen motivoi mukavasti.
En kuitenkaan oikein osaa tulkita esim. tuota deadline-hommaa, miksi siellä on kahdet deadlinet lenkeille? Entä onko jotain muita osallistumisteknisiä huomioita teiltä, jotka olette aiemmin ajaneet brevettikauden?