Ei muuta kun pistä kuvia ja se sarjanumero tähän samaan säikeeseen. Joku täällä voi tietää siitä 848:sta jotain enemmänkin.
Joskus 80-luvun alussa käsittääkseni kävi niin, että Piaggio kahmaisi konserniinsa myös Bianchin, nehän olivat Vespan tekijöitä. Aivan eri sarjassa oleva myyntiorganisaatio tuotti sitten melkeinpä jokaiselle markkina-alueelle omia mallejaan, joita he nimesivät kaikin mahdollisin tavoin. Samasta rungosta kun vaihdettiin vähän osia, niin ei muuta kuin uutta nimeä päälle. => Noista ei ota enää sikakaan selvää, vaikka kuinka tonkisi asiaa.
Pyöriin ilmestyi eteen Piaggion logo (minusta tuo oli paha moka) ja myöhemmin tuotantoa aloitettiin myös japanissa. Parhaiten nämä mallit erottaa siitä, että niissä on iso -keskiö ja italialaisissa säilyi italialainen keskiömitoitus. Ne japanilaiset ovat ihan hyviä pyöriä nekin. Italialaisissa pyörissä on aina ollut vissi käsityön maku, ja kukin saa sitten käsittää tuon “käsityön” haluamallaan tavalla. No… ne ovat ajettaviksi tarkoitettuja.
Netissä on Bulgier.net niminen pakka, jonne sivun tekijät ovat keränneet paljon luetteloita. Tuossa on yhden luettelon yksi kuva vuodelta 1981, siinä on edelleen tuo malli 748, ja taulukosta huomaa juuri osien oudon sekalaisuuden. Maaginen 10 kilon painoraja on kuitenkin saatu alitettua. (tietenkin arvatenkin mitattuna siitä kaikkein pienimmästä mallista, 0.9 mm:n suoralla putkella tuo ei muuten onnistu.)
Bulgierin luetteloista ei löytynyt tuota oletettavasti uudempaa 848 Rekordia. Olisiko se sitten tullut kuvioihin vasta ihan vuosikymmenen loppupuolella ? Onko siinä Piaggion logo keulassa Bianchin logon sijasta ? Vai onko sekin pyörä ns. uudelleen rakennettu ?
Tämän mallien jatkuvan generoimisen ja jopa suoranaisen hajaannuksen takia Bianchi ei ole koskaan muuten kovin arvokas, ellei se ole osiltaan aivan alkuperäisessä ja aivan ehdottoman käyttämättömässä kunnossa. Niitä on yksinkertaisesti aivan liikaa, että niistä olisi miksikään keräilyharvinaisuuksiksi. Se on myös tavallaan hyvä asia, nyt niitä voi käyttää hyvällä omalla tunnolla, kun ei ole tuhoamassa kappaletta jotain “elävää historiaa”.
Tämä omani saa hyvän ja moitteettoman maalipinnan, ja kaivelen siihen jotkin hyvät aikakauden osat sekoamatta liikaa käsitteeseen “originaali” ja ei kun menoksi. Kauniin ja värimaailmaltaan tyylikkään ja yhteneväisen siitä kyllä voi rakentaa, ja tämä on tarkoituskin. Ei tämä miksikään rottapyöräksi jää. Aikanaan mielellään kaikki osat sitten jonkun sortin italiaanoa, mutta nyt alkuun ainakin on tyytyminen osittain vanhoihin hienokuntoisiin Shimano 600 EX Arabesque osiin. Nekin ovat hyvin kauniita ja umpimetallisia, eivätkä millään muotoa kelvottomia. Nehän ovat hyvin koristeellisia osia.
Jos pyörä osoittautuu aivan loistavaksi ajaa, niin saatan jopa harkita näitä uudempia Campagnolon täysiä osasarjoja siihen. Siksi ajattelen, että Celeste värin lisäksi laitan siihen vain mustaa. (edulliset Campagnolot ovat nykyisin mustia) Vanha musta Selle Italian Turbo löytyy, ja mustat tankonauhat säilyvät siedettävän näköisinä pisimpään. Bilteman geelinauha on lisäksi edullista. Minulla on jopa musta 130 millinen Cinellin stemmikin tuohon, pyörätohtorilla näkyy olevan musta 26,6 millinen erikoisen pitkä satulatolppa. Rungon mukana tullut on karvan verran liian lyhyt. Olisi hölmöä rikkoa runko liian lyhyellä tolpalla.
Kyllä tästä hyvin kaunis tulee.
Tuure
-.-
