Suuren Berliini-hypen ansiosta päätimme paremman puoliskoni kanssa piipahtaa kyseisessä kaupungissa tutkimassa, että mistä moinen höpötys ja ääntelehtiminen on saanut alkunsa. Ne, jotka eivät jaksa lukea paljoa ei-pyöräiltyä matkakertomusta, voivat siirtyä suoraan loppuun tai puhua hupuista toisaalla.
Kuulimme etukäteen kaikenlaisia selityksiä ja syitä miksi kyseisessä kaupungissa kannattaa käydä. Keskustelu sai jossain vaiheessa jopa vastaavia käänteitä kuin kuunteleminen siitä, että millainen se phixkchetti on oikeasti ajaa ja miksi kiinteä välitys on kaikkein paras ja ihanin. Flow’sta, Zenistä ja kaikenlaisesta muusta turhakkeesta turtuneina lähdimme tutkimaan kaupungin tarjontaa historian ja sattumanvaraisen saralta. Unohtamatta kauppoja, fillareita ja fillarikauppoja. Myös saksalainen ruokakulttuuri ns. kiinnosteli, joten se ei ainakaan vähentänyt matkahaluja.
Liput hankintaan, hotelli samaten ja matkaan kävi pariskunnan tie. Jätimme fillarit kotiin, koska kelit eivät juurikaan edustaneet sitä haluanpa-viettää-mukavan-loman-fillarin-selässä, vaan lähinnä sitä ei-niin-miellyttävää-melkein-räntäsadetta-ja-yhtä-lämpöastetta. Joten tyydyimme pällistelemään kaupunkia jalkaisin ja julkisen liikenteen avustamana. Suosittelen jälkimmäistä vaihtoehtoa, etäisyydet ovat varsin pitkiä jos aikoo nähdäkin jotain. Fillari vaikuttaisi myös varsin otolliselta kapineelta, paikalliset suosivat omia hyrpiittejään ja hollantilaisfillareita varsin suuresti. Koko matkan ajalta bongasin kolme varmaa phixsutinhavaintoa, eli vähissä oli joko hipsterit katukuvassa sadekelillä tai laite oli sitten harvinainen. Jälkimmäinen tuntuu vähän kummalliselta oletukselta, ottaen huomioon kesäiset kisailut ja kahden ulkomaillakin tunnetun kaupan tarjonnan.
http://img193.imageshack.us/img193/319/berliini002.jpg
Tässä allekirjoittanut on juuri saapunut Berliinin syksyyn. Oli kylmä ja vilutti.
Hotellimme sijaitsi syvällä lännen puolella Meinekestrassella. Kulkuyhteydet julkisilla olivat erinomaiset, eikä autoa…eiku pyörää tullut missään vaiheessa
ikävä. Paitsi silloin kun käveltiin. Ja käveltiin aika paljon.
http://img207.imageshack.us/img207/5254/berliini005.jpg
Pyörähavainto. Näin muitakin, mutta vähissä olivat muodikkaat pyörät.
http://img207.imageshack.us/img207/3382/berliini007.jpg
Meizi. Vilutti. Ajateltiin hypätä taustalla näkyvällä asemalla junan kyydistä ja talsia tutkimaan hallinnollisen keskuksen arkkitehtuuria.
http://img207.imageshack.us/img207/2923/berliini009.jpg
http://img200.imageshack.us/img200/9205/berliini011.jpg
Ja Brandenburgin porttia.
http://img207.imageshack.us/img207/9882/berliini017.jpg
Huomatkaa pyörätiet ja suuntanuolet, aika hifiä.
Matkalla tv-tornille jouduimme hetkellisesti poliisien toimien pysäyttämiksi. Noin kymmenen maijaa ja saman verran moottoripyöräpoliiseja ja muutama mellakkavarusteissa ollut kaveri pysäyttivät varsin suurten katujen liikenteen. Yllätys oli suuri kun paikalle pyöräili joukkio, ja luulin jo osuneeni jotenkin kummallisesti kohtalon ohjaamana paikalliselle kriittiselle. Ilman fillaria, kuinkas muuten.
http://img193.imageshack.us/img193/9390/berliini031.jpg
http://img200.imageshack.us/img200/5333/berliini032.jpg
Saadusta flabasta kävi ilmi, että tyypit vain vastustivat pyörämarssilla kaupungin säästöpolitiikkaa. Onnea yritykselle. Toisaalta taas, miksei stadissa voitaisi järjestää samalla periaatteella mielenosoituksia? Pyöräilijät kouluruoan hinnanalennuksia vastaan. Pyöräilijät asukaspysäköinnin hinnankorotuksia vastaan. Eiku.
http://img207.imageshack.us/img207/6229/berliini035.jpg
Tässä parempi puoliskoni poseeraa tornin kera.
Koska tänne asti oli tultu, niin pitihän siihen pömpeliin kavuta. Tämä oli helpommin sanottu kuin tehty. Paikka kuhisi saksalaisia jonottamassa kyseiseen laitokseen. Ostamalla lipun (10 euroa per nuppi ilman alennuksia) sai itselleen lipunnumeron joka määritti ajan milloin oli mahdollista nousta hissillä korkeuksiin. Tästä ei sopinut livetä, koska silloin ovella seissyt Günther olisi sanonut so-so. Tilannetta helpotti lipun mukana tullut puhelinnumero josta pystyi tilaamaan muistutuksen saapumisajasta lipun koodin perusteella. Jouduimme odottamaan reilun tunnin omaa vuoroamme, joten käväisimme pikaruokailemassa kerettiläisesti Burger Kingissä. Whopper toimii aina vaan.
Pömpeli oli lievä pettymys, ihan hyvät näköalat kuorrutettuna luokattomalla baarilla ja ilmeisen suositulla lapsiystävällisellä ravintolalla. Otin kuvan pömpelin alakerran seinästä, koska se oli kiinnostavinta koko jutussa.
http://img207.imageshack.us/img207/9130/berliini044.jpg
Menimme juomaan oluet muualle. Itse asiassa otimme neuvoa-antavat kahvit sillä välin kun päätimme seuraavan etappimme, joka oli varsin suoraviivainen saksalainen ravintola leikkeineen ja oluineen. Nimeä en muista, mutta oli lähellä hotellia. Ainoa 24h ravintola mihin törmäsin.
Seuraavana päivänä teimme turistiajelun ”kivoihin” nähtävyyksiin. Kaupunkihan oli sopivasti keski-eurooppalaisen kärsimyksen päänäyttämö monien syiden vuoksi, joten meillä oli mahdollisuus tutustua äärioikeiston pääkallopaikoille ja neuvostotoimien huipentumiin. Tiedä sitten, mutta neukuilla taisi olla aikoinaan ironian tajua. Olivat rakentaneet muurin sopivasti natsien päämajan läpi. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Toisesta ei ollut mitään jäljellä – ulkoilmanäyttelyä lukuun ottamatta, museo on tuloillaan – ja toisesta lähinnä pätkä. Löytyy kartoista etsimällä kohtaa ”topography of terror”, varsin lähellä Potsdamer Platzin asemaa.
http://img207.imageshack.us/img207/3000/berliini047.jpg
http://img291.imageshack.us/img291/3901/berliini048.jpg
Lännen puolelta,
http://img99.imageshack.us/img99/2350/berliini049.jpg
mutta idän puolella oli hauskempaa.
Hieman edempänä oli toinen varsinainen vakionähtävyys, Checkpoint Charlie. Googlatkaa jos ette tiedä mistä oli kysymys. Paljon turisteja, paljon busseja, ja käsittämättömän paljon trabantteja.
http://img3.imageshack.us/img3/8667/berliini052.jpg
http://img99.imageshack.us/img99/1469/berliini055.jpg
Molempien saadessa tarpeeksi turistimassoista päätimme siirtyä syvemmälle itään, Stasin päämajasta tehtyyn museoon. Varma tapa tappaa treffit tai hankkia kummallisen kaverin leima.
Museo löytyy helpoiten menemällä Magdalenenstrassen asemalle ja nousemalla tulosuunnan portaista ylös, kääntymällä 180 astetta, kulkien 20 metriä, kääntymällä suoraan vasempaan ja pihan läpi kohti varsin hämmentävää katosta. Kuvassa näkyy suoraan paikalle ohjaava kyltti. Ja yksi niistä mainioista pyöräkaistoista.
http://img3.imageshack.us/img3/1426/berliini059.jpg
Itse kuljimme korttelin ympäri, tutkimme karttaa, kävelin korttelin läpi, tutkimme lisää karttaa ja lopulta korttelin keskellä päätin mennä kysymään opastusta tuosta yllämainitusta kummallisesta katoksesta ja osuin vahingossa oikeaan paikkaan. Syy: museon osoitetieto joka ohjaa väärälle puolelle korttelia porttikonkiin joka on kyllä sisäänkäynti, mutta joka ei johda minnekään muualle kuin tuolle korttelin sisäpihalle.
http://img99.imageshack.us/img99/1203/berliini061.jpg
Näimme samalla kertaa varsin uskaliaan rakkaudentunnustuksen.
Mestasta löytyy mm. Stasi-Wagen (ruskea odotetun mustan sijaan), kokoelma Lenin-patsaita ja hämmentävää memorabiliaa kaikenlaisesta naapurin vakoiluun liittyvästä toiminnasta. Saksan taito on melko välttämätöntä paikasta jotain irti saadakseen. Stasin vankila oli myös yksi mahdollinen vierailupaikka, mutta ajanpuutteen ja yleisen puutumisen vuoksi jätimme sen väliin.
http://img196.imageshack.us/img196/4916/berliini062.jpg
http://img9.imageshack.us/img9/6743/berliini070.jpg
http://img99.imageshack.us/img99/396/berliini071.jpg
Kyseisen renkaan sisälle oli sullottu lentolehtisiä ulko- ja sisäkumin väliin. Yllättäen ei pistosuojaustarkoituksessa vaan ihan propagandan vuoksi. Kysyjille tiedoksi, kyseessä oli contin 47-622 –kokoinen kumi.
Lichtenbergistä siirryimme Friedrichschainin tietämille ruokailemaan. Paulukselta lainattu Slugin vinkkiopas osoittautui varsin mainioksi, mutta kaikki valkkaamamme paikat olivat valitettavasti täynnä. Menimme siis syömään matkan ensimmäiset – ja ainoat – kebabit – tai oikeastaan söimme shawarmaa – tähän paikkaan jonka nimeä en muista. Hinta-laatu-suhde oli enemmän kuin kohdallaan. Käykää jos löydätte.
http://img99.imageshack.us/img99/972/berliini072.jpg
Paikka on hyvin lähellä Grünbergerstrassen ja Gabriel-Max-strassen kulmaa. Samoilla sijainneilla oli ainakin pari sushimestaa ja joitain muita delin tapaisia virityksiä. Mesta oli muutenkin varsin asukasystävällisen näköistä seutua.
Döneristä sisuuntuneina – tai valkosipulin hajusta johtuen – jatkoimme matkaa jalan. Suuntasimme pyöräliikevinkin perässä Warschauer Strasselle etsimään tuota pyöräliikettä. Pulju löytyikin lähestulkoon East-Side Galleryn kupeesta (kyseinen galleria on pätkä maalattua Berliinin muuria, joku muu saanee tästä meikäläistä enemmän irti) ja on suurin piirtein Warschauer Strassen aseman kohdalla. Loistava valikoima erilaista vanhempaa pyöräpalikkaa kohtalaisilla hinnoilla. Myös tuoreempaa tavaraa oli tarjolla, ja mm. michen ratakiekkoja edullisesti, eli reilulla parilla sadalla eurolla. Firman jampalla oli ajossa Cinellin Super Corsa – vaihteellisena totta kai.
http://img43.imageshack.us/img43/1660/berliini075.jpg
http://img136.imageshack.us/img136/1963/berliini077.jpg
Tämä mainos löytyi välittömästi pyöräliikkeen vierestä. Arvostan suuresti rehellisyyttä mainonnassa.
http://img148.imageshack.us/img148/4121/berliini079.jpg
Kyseinen varsin lystikäs kuva oli aivan e-s-galleryn vieressä. Koin sen mukavammaksi kuin entisen maailmojen erottimen.
Keirin-Berlin oli tästä paikasta noin puolen kilometrin päässä joen toisella puolella. Samalla siirryimme takaisin Länsi-Berliinin puolelle. Mestassa oli mm. pursuit-vekottimia
http://img43.imageshack.us/img43/7974/berliini088.jpg
ja MASH (820 juuroa).
http://img198.imageshack.us/img198/8666/berliini089.jpg
Matkasta tähän paljon puhuttuun pyöräliikkeeseen kertoo jotain se, että en ostanut yhtikäs mitään pyöräilyyn liittyvää rompetta. Ostin kyllä yhden t-paidan. Matkan yhtenä tarkoituksenahan oli löytää joku kiva maantielle tarkoitettu satula, valaisin ja ehkä vielä jotkut mukavat cx-renkaat. Oikaisen tarinaa sen verran, että mitään noista en löytänyt. Tai satulan löysin, mutta sama satula olisi Helsingissä melkein puolet edullisempi. Kauppoja ei siis syntynyt.
Matka Kreuzbergin lävitse sujui ilman suurempia kommelluksia. Mesta oli juuri niin punavuorelainen kuin olin sen odottanutkin olevan. Kivoja kauppoja, kivoja baareja ja hyvää meininkiä paljon, mutta jotenkin en ihan ymmärtänyt sitä hypen määrää mikä ennen matkaa tuli koettua. Syvemmältä alueelta kyllä löytyi hyvänoloinen ruokapaikka poikineen, mutta päädyimme uskomaan toistamiseen Slugin neuvoa ruokapaikasta. Eritoten paikan leikkeitä - snitseleitä, niiQ – kehuttiin, ja kyllä, paikan leikkeet olivat aivan tolkuttoman herkullisia ja valtavia. Etsikää siis Maybachuferin ja Schinkenstrassenin risteyksestä kuppila nimeltään Eckbert. Konkeli suosittelee lämpimästi.
Tästä suuntasimme kohti U-linjan asemaa ja koimme varsin suomalaishenkiset teinibakkanaalit ympäri kaupunkia. Kyllä, penskat olivat siellä vähintäänkin yhtä humalassa kuin täällä. Ilmeisesti Suomen nuoret ovat ymmärtäneet oikein ns. eurooppalaiset juomatavat.
Viimeisenä päivänä tutkimme tarkemmin mm. Mitteä ja tämän pohjoisella puolella olevia osia. Mitte oli varsin hintavien kauppojen kansoittama, mutta väkeä ei ollut lauantaina juurikaan liikkeellä. Oli varsin hämmentävä tunnelma. Palloilimme aikamme ja suuntasimme kohti Cicli Berlinettaa. Paikkahan oli täynnä varsin hintavaa vintagefillaria ja niiden osia, joten minulle sieltä ei löytynyt mitään. Parempi puoliskoni taas kirosi diamant-runkojen vähäisyyttä ja omaan fillariinsa sopivien osien vähäisyyttä. Italolaitteille ja niistä kiinnostuneille ehdottomasti käymisen arvoinen paikka.
http://img198.imageshack.us/img198/3504/berliini097.jpg
http://img148.imageshack.us/img148/8479/berliini101.jpg
Seuraavaksi oli tarkoitus pikaisesti löytää jokin kuppila missä istahtaa ja lepuuttaa jalkoja. Helpommin sanottu kuin tehty. Berlinettan tienoilla ei ollut mitään kunnollista baaria, ravintolaa tai edes kahvilaa. Ja jos oli, niin se oli sitten kiinni. Oluen luvatussa maassa tämä oli vähintäänkin kummallista.
Pitkän etsimisen jälkeen osuimme yhteen baariin mikä oli sekä viihtyisä, että edullinen.
http://img148.imageshack.us/img148/3491/berliini104k.jpg
Kuvassa näkyvä punainen kyltti ohjastaa perille Odenberger Strassen ja Choriner Strassen kulmasta. Matkaa risteyksestä noin 20 metriä. Myöhemmin kävi ilmi, että kyseinen seutu on aivan kuuminta hottia ja ehdotonta catwalk-kamaa uusio-berliiniläisten mielissä. Ja kyllä, olihan siellä viihtyisää ja mukavata. Minua taasen kiinnosti enemmän Eberswalder Strassen aseman välittömässä läheisyydessä ollut legendaarinen nakkikioski, Konnopke’s Imbiss. Paikka oli ilmeisesti ensimmäinen snägäri joka tarjosi currywurstia, ja sen kyllä huomasi. Mestan edusta oli täynnä väkeä jonottamassa wurstille. Saksalaiseen tyyliin homma sujui nopeasti ja olinkin varsin nopeasti kauniimman osapuoleni kanssa nauttimassa tuosta saksalaisesta herkkupalasta ranskalaisten kera – mit pommes, kuten sakemanni sanoisi. Hyvää ja edullista, tämän on käynyt toteamassa myös itse Anthony Bourdain.
http://img193.imageshack.us/img193/7504/berliini105.jpg
Tämän jälkeen siirryimmekin sosiaalisten toimien pariin ja kävimme tapaamassa ihmisiä. Ostimme myös tuliaisviinat ja muut tarpeet Zoologischer Gartenin aseman alla olevasta marketista. Jännittävää sinänsä, kaupungissa kuulemma on aika huonosti oikeita ruokakauppoja, ja näin näytti oikeasti olevankin. Tuolta kyllä löytyi päivittäistarpeet, mutta esim. tuoreet lihat sun muut olivat hieman kortilla ellei naapurustossa sattunut olemaan lihakauppiasta tai vihanneskauppaa.
Lopuksi kuva viimeisestä ateriasta kaupungissa.
http://img136.imageshack.us/img136/3053/berliini116.jpg
Tappavaa kamaa.
Kävelykilsoja tuli kiitettävästi, samaten nähtävää oli ehkä vähän liikaakin kolmelle vuorokaudelle. Seuraavalla kerralla viikko fillarin kanssa, niin ehkä se kaupungin juttu alkaa löytyä. Ja jos menette jalan, niin harkitkaa joko Berlin Welcome Cardia tai sitä toista vaihtista, koska ne ovat edullisia, tarjoavat ilmaisen julkisen ja tuntuvat alennukset suurimmasta osasta nähtävyyksiä joiden hinnat ovat joskus varsin suolaisia.
Konkeli suosittelee Berliiniä tietyin varauksin. Näitä varauksia ovat mm. kaupungin historiasta johtuva jakautuminen selkeästi itä- ja länsiberliiniläisiin, näkyvä ääriryhmien läsnäolo ja siitä johtuva poliisien varsin näkyvä esiintyminen konetuliaseiden kanssa käytännössä kaikkialla missä on ääriryhmien kohteisiin kuuluvaa väestöä. Esimerkiksi kaikki synagogat ovat 24-tuntisessa vartioinnissa ja perjantaisin turkkilaisten asuttamille alueille kärrätään bussikaupalla poliiseja mellakkavarusteissa valmiina rauhoittamaan tilannetta. Kaikki tämä hieman himmentää kokemusta.