bronto - 15:56, 9.3.2011 »
Jos haluaisi pystymmän asennon niin porteur-stonga ei ole vastaus.
Nyt täytyy kyllä pyytää hiukan täsmentämään. Eikös tuo tanko tuo kädensijat aika lähelle kuskia, vaikkei tangoss nousua olekaan?
Tässä vielä perinteinen porteur-asento:
http://pedalrevolutionblog.files.wordpress.com/2008/10/porteur_1955.jpg
Vai olisko toi kuva sittenkin [porteur-skaboista](http://www.blackbirdsf.org/courierracing/velos.html)?:
Kun sitten katsoo kuvaa tästä Rene Hersen porteur-pyörästä, niin onhan niissä melkoisen pitkä vaakaputki suhteessa korkeuteen.
Huomaa myös pysty ohjauskulma ja iso rake haarukassa. Traili on varmaan aika nollissa. Tuo tuskin on kovin kiva ohjattava ilman painoa etutarakalla.
accro - 10:23, 30.3.2011 »
Pitkitän tätä loistavaa tilaisuutta purkaa innostusta näihin laitteisiin:
Koska tyypillisessä porteur-pyörässä ohjauskulma on melko jyrkkä (~73) ja taivutusta haarukassa yleensä yli 60mm, on trailia aika vähän. Sitä vähemmän, mitä suurempia taakkoja etutarakalla kannetaan, yleensä 25-35mm. Tämä luku ei ole kuitenkaan suoraan verrannollinen maantiepyörään, jossa trail olisi sama. Porteur-pyörissä on enemmän ilmatilaa renkaissa, ja kokokin on tavallisesti pienempi 650B. Renkaan ilmatila vaikuttaa ohjaavuuteen joidenkin arvioiden mukaan seuraavasti: 30mm trailia 650bx42 -renkailla = 40mm trailia 700x28 -renkailla.
Pienellä traililla pyritään saamaan taakan painopiste etunavan taakse, ei päälle tai eteen. Leveä tanko vaikuttaa tällaisella geometrialla negatiivisesti ohjaukseen, joten tangon on syytä olla melko kapea.
Itse voisin kokemuksesta sanoa, että [Rexillä](http://img34.imageshack.us/img34/2540/sam0055rex.jpg) kuorma (esim. kissanhiekkasäkki, 6-pack kissanruokaa, pari purkkia maitoa ja jogurttia yms.) vaikuttaa ohjaukseen selvästi vähemmän kuin [Rollerilla](http://img213.imageshack.us/img213/2176/hpim14130.jpg). Kumpikaan noista ei tietenkään vastaa tota kuvailtua geometriaa, mutta tuo painon sijainti akselin takana on ilmeissti melko oleellista. Vaikka Rexin ohjauskulma on noin loiva, ei se painonkaan kanssa meinaa liikaa kellahtaa sivulle. Mutkitellesa kuorma tekee rollerin levottomammaksi kuin Rexin, mutta molemmat on toki ihan mukavia ajettavia noinkin.
Minusta nämä Kronanit ovat kliffoja pyöriä. Ainakin itellamiehen varhaisjakelutyöhön soveltuivat hyvin. Etutarakka on vähän outo, kun on kiinni emäputkessa, mutta toimii kyllä ihan kivasti sekin. Ja plussaa pumppusäilöstä takapakkarin alla.
Olis saanut olla tällanen teoriatopicci olemassa jo kun hitsasin tuon oman tarakkapyörän. Sillä on kyllä omituinen ajaa jollei ole lastia edessä. Nyt kun tuo on talven palvellut, voisin ehkä vaihtaa sen johonki keveämpään.
No, joka tapauksessa se sellaista ainakin imitoinee ja kaipailisin tuohon uutta tankoa. Nykyisellä ranteet kipeytyvät. Mistä näihin sopivia tankoja saa ja miksi niitä kutsutaan? Viiksitangoiksi?
Kaikissa viiksitnagoissa ei välttämättä ole riittävästi tilaa vaihtajlle ja suorille jarrukahvoille. Viiksitangoissa näkeekin usein maantiejarrukahvoja mutkaan asennettuina.
Velo Orangen Porteur ja Belleville tangoissa on enemmän tilaa kahvoille ja vaihtajille.
Ompa todella hiano pyörä sulla. Ja kuva on kaunis myös.
Linkataan nyt tännekin tämä, vaikka etukorin kera tämä ei mikään varsinainen porteur olekaan.
Tuossa tarakassa ei ole itsessään mitään poikkipuita tuomassa sivuttaistukea, joten kori on kiinteä, eikä ilman sitä oikein voi mitään kuskata. Jos joskus sais hitsaus-/juotosvehkeet tai edes mahdollisuuden lainata, niin voisi väkästellä kunnollisen tartsin.
Nuo molemmat punaiset porttöörit ovat ihan sairaan siistejä! Mun pitää kyllä tehdä mun talvimaailmanmestaristani jotain tuon tapaista, kun on nyt liian roisin näköinen vehjes se.
Aina ajoittain innostun fiilistelemään vuosikertarotiskoja, varsinkin sellasia käyttötarkoitukseensa hyvin sovitettuja randopyöriä ja näitä porteurpyöriäkin. Jännää katteltavaa kun noissa on enemmän yksittäiskappaleina just siihen runkoon tehtyjä osia ynnä muuta, geometria ja stongan malli sovitettu tartsin kanssa ajamiseen ja ne melko kevytrakenteiset tarakat itsessään on kiinnostavia.
