No siis hintakin oli sovittu etukäteen 100€ mikä mun mielestä ois ollu ihan hemmetikseen kohtuullinen jos oisin saanu sen oliivinvihreän metallipulverin minkä olisin halunnut, sisältäen myös sinkkipohjan ja soodapuhalluksen (ei perkele niku teräsrunkoja ei puhallella millää hiekalla). Paikan päällä hinta olikin pompsahtanut 50% ja tämäkin ilmoitettiin tämän farssin loppumetreillä siinä vaiheessa kun leuka oli tukevasti rinnassa että mustan värinenkö tästä sittenkin tulee.
No mutta tästäkin tilanteesta kyllä selvittiin. Tiiättekö sen tunteen kun on jo pelipaikoilla ja homman pitäis olla paketissa ja sit joku tämmönen ja haluu vaan poistua. Siinä suostuu melkein mihin tahansa. Onneks nyt oli se meili ringossa valmiina niin päästiin tosiaan sopuun.
Hiton outoa kyllä mainostaa et kaikkea löytyy kromista mattamustaan kun totuus on muutama vannehopea ja se musta Ymmärrän toki ettei kaikkia värejä pidetä hyllyssä kun ei ne jauheet ilmaisia ole.
Tässä nyt silti painoi eniten se että rungossa oli niin paljon raakaa pintaa enkä olisi itse ikinä saanut siihen tarpeeksi kestävää pohjaa, parempi siis ulkoistaa. Kärsivällisyyteni maalaushommissa on tunnetusti helvetikseen heikkoa ja jälki myös sen mukaista. Takakolmiohan oli kauttaaltaan pintaruosteessa vielä muutama päivä sitten enkä nyt ihan heti halua että tää menis katkipoikki. Siitä tulikin mieleen että missäköhän se yks purkki kotelosuojaa on taas
mankkis - 16:55, 15.12.2020 »
Tiiättekö sen tunteen kun on jo pelipaikoilla ja homman pitäis olla paketissa ja sit joku tämmönen ja haluu vaan poistua. Siinä suostuu melkein mihin tahansa.
Tiijjän. Kerra jouduin maalarifirman kanssa tyytymään paikanpäällä just johonki vaan. Oli niin tyhmää etten kyl enää ikinä.
Ei liity suoraan maalamiseen mutta aikaa on onneks kulunu ja tämmöset voi päättyä myös toisin. Vähän aika sitten olin ostamassa yhtä kallista soitinasiaa. Myyjä kiikutti vaivojaan säästämättä tavaran keskustaan ja rupesin sitä siinä sitten tutkailemaan. Havaitsin että yks pieni detalji ei ollu kunnossa. Aivot nopeasti kalkuloi tilanteen ja tajusin tilanteen kiusallisuuden: tiesin että jos ostan tän niin mua tulee vituttamaan aina. Tajusin myös että mikään siinä paikkalla suoritettava sössötys ei tule myyjää vakuuttamaan asian oleellisuudesta koska se oli hänelle epäoleellinen. Eli oli siis hirmuiset paineet tehdä kaupat. Mut sit ajattelin: mä en halua ostaa tota tavaraa ja nyt jos mä ostan sen niin mä teen niin vain siitä syystä ettei toi tuntematon tyyppi tossa sais jotain tunteita joita mä nyt kuvittelen kieltäytymiseni siinä aiheuttavan. Jolloin sanoin: “oon tosi pahoillani että oon vaivannu sua mutta mä en halua ostaa tätä.” Ja sitten kaikki lähti koteihinsa. Oliko kaunis tarina mitä.
Konsta - 17:26, 15.12.2020 »
Tiijjän. Kerra jouduin maalarifirman kanssa tyytymään paikanpäällä just johonki vaan. Oli niin tyhmää etten kyl enää ikinä.
Onneks tässä ei joutunu ihan älyttömästi tyytymään. Musta on silti paras kaikista väreistä ja lähellä mustaa sydäntäni, kyllä tuon metallimustan kanssa oppii elämään. Joutuu vähän kattomaan joutuuko vaihtamaan osan kirkkaista osista mustiin ja toistepäin, balanssi ehkä hieman haussa uuden pinnan myötä. Katotaan!
On kyllä surkein esitys metallimustaksi mutta ihan kiva näin kasattuna. Grafiitinharmaan ja sinisen sekoitus, näyttää melkein jonkinlaiselta tehdasväriltä.
Eikä oo :D Pyöräkellarissa on semmonen sininen Sebu ja tää on sen vieressä nolla sininen ja täysin harmaa.
Hakiessani runkoa huomasin maalaamon pihalla isot julisteet jossa mainostettiin talonrakennusbisnestä, maalaamon toimarin nimi myös näissä. Samin sanoin kyseessä siis kunnon renesanssimies moniosaaja hahha. Miltäköhän tyypin rakentama talo näyttäis…
Hmm, kesän ainoa sivukuva jäänyt postaamatta tänne?
Eniveissii mietin tässä että oliko olemassa dibsijonoa? Varmaan mutta C.R.E.A.M., muistuta toki jos oot joskus dibsaillu.
Vähän pyöritellyt ajatusta että tämä voisi siirtyä eteenpäin kun on vähän uutta taas putkessa.
Speksejä:
Runko: 2017 Stavanger, 59. Perä juotettu uusiksi messingillä ja myös pidennetty (chainstayt Columbus MTB-Zona, Konga 3" yoke, seatstayt suoraa 16mm cromoa), en muista tarkkaan enkä ole maksimeja mallaillutkaan mutta uskoisin että vetää ainakin 622x60, 584x70 tai 559x75. Kiinnityspisteitä ja letku/kuoriohjureita lisätty ja vaijeristopparit poistettu.
Keula: happo-Ollin Kongalla teettämä Pacenti MTB-kruunuinen, Reynolds 631-jalkainen, 66,6mm rakeinen retkikeula. Vetänee samat 622x60 ja 584x70 mutta hirveesti leveämpää ei mene. Haarukanjalat voi tietty lommottaa sisäpuolelta niinkuin tein Stavan alkuperäishaarukalle, ai niin tämän voi myös saada mukaan tai tuon Konga-haarukan tilalle.
Runko ja keula soodapuhallettu ja pulverimaalattu jonka jälkeen kotelosuojat ruiskutettu sisälle.
Mukaan myös neljä vuotta palvelleet mutta iskussa olevat Shimano RS785/RS685 jarrut ja Pelagon satulatolpan panta. Viime kesänä kasaamani 650b kiekkosetin möisin myös mielelläni mukaan, kehät Mavic XM430, pinnat DT Comp x32 ja navat SP PL8/XT M8000.
Spacer-Joonaksen ompelema runkolaukku? Ehkä, en oo päättäny vielä koska sopii myös Sibbooni.
edit. Jos tarviit ne ohjeet PM lähettämiseen niin paina yläoikealta avatarisi kuvaa, sen jälkeen kirjekuorta kahdesti ja sitten New Message.
Kiitos Pelago Stavanger 2017-2022. Olit minulle vain hyvä. Paitsi silloin kun et ollut.
Kävin nappaamassa viimeisen kuvarastin joka oli aikamoista slicksuttelua noilla Black Mamboilla. Ei vaan pysty eläköittämään. Eiköhän mene johonkin toiseen pyörään vielä.
Ja miksi pyörän purkaminen kestää noin sadasosan kasaamisesta…