happo-orgiat - 11:59, 8.4.2020 » Kattelin ikkunasta että siellä oli joku pikku shredder tainnut oppia vetämään ekaa kertaa ilman apupyöriä ja kaahasi juoksevaa iskäoletettua karkuun. Helveti hyvä. Siitä se lähteehttps://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/thumb/4/48/Shredder_%28James_Saito%29.jpg/170px-Shredder_%28James_Saito%29.jpg well done oroku saki ....
Se on nyt kovaa aikaa pikkupojille, joilla on energiaa. Yksi pieni sukulaispoika juoksee taloa ympäri tai toinen pieni sukulaispoika juoksee lähilampea ympäri. (Lammen kierrosta tulee pari kilometriä. Talosta vähän vähemmän matkaa, mutta tarvitaan vaan enemmän kierroksia.)
manuelkala - 12:25, 8.4.2020 »Foot clan iloitsee aina uusista jäsenistä. Ylipäänsä, jos perustan pyöräilyporukan, sen nimeksi tulee Foot Clan.happo-orgiat - 11:59, 8.4.2020 » Kattelin ikkunasta että siellä oli joku pikku shredder tainnut oppia vetämään ekaa kertaa ilman apupyöriä ja kaahasi juoksevaa iskäoletettua karkuun. Helveti hyvä. Siitä se lähteehttps://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/thumb/4/48/Shredder_%28James_Saito%29.jpg/170px-Shredder_%28James_Saito%29.jpg well done oroku saki ....
O: ~4m soutuvene
happo-orgiat - 11:59, 8.4.2020 » Kattelin ikkunasta että siellä oli joku pikku shredder tainnut oppia vetämään ekaa kertaa ilman apupyöriä ja kaahasi juoksevaa iskäoletettua karkuun. Helveti hyvä. Siitä se lähteeSe on kyllä aina hieno hetki elämässä.
Ei meinaa pysyä apupyörällisenkään perässä enää jalan, ja se oppi myös just vetämään pienimmän rampin tossa meidän skeittipuistossa sillä. Ei ole kyllä itsesuojeluvaistoa vielä kolmevuotiaalla.
Muistatteko muuten kun opitte ekaa kertaa ajamaan ilman apupyöriä?
Ekaa kertaa rupesin pysymään pystyssä kun rullasin pihalla alamäkeen sinisellä jalkajarrusinkulalla. Silloin ei ollut vielä sanoja tälle jännälle ilmiölle joka saa pyörän ohjautumaan suoraan (maisterit lukekoot heinosen janinsa), mutta tärkein oppi meni perille kokemuksen kautta: hyvin menee kunhan VETÄÄ vaan
happo-orgiat - 15:49, 8.4.2020 » Muistatteko muuten kun opitte ekaa kertaa ajamaan ilman apupyöriä? Ekaa kertaa rupesin pysymään pystyssä kun rullasin pihalla alamäkeen sinisellä jalkajarrusinkulalla. Silloin ei ollut vielä sanoja tälle jännälle ilmiölle joka saa pyörän ohjautumaan suoraan (maisterit lukekoot heinosen janinsa), mutta tärkein oppi meni perille kokemuksen kautta: hyvin menee kunhan VETÄÄ vaanMeitsil oli punanen helkama nappula ja sininen kypärä ja opin 4 vuotiaana omalla kotipihalla ajamaan. Muistan kyllä tuon kesäpäivän.
Oli sininen Tunturi Poni, jossa oli punaiset lollipop-gripit. Ikää en muista, mutta Puolangalla tapahtui. Muistan tilanteen kyl. Kypärää ei tainnu olla.
happo-orgiat - 15:49, 8.4.2020 » Muistatteko muuten kun opitte ekaa kertaa ajamaan ilman apupyöriä?Vuosi oli -87 ja kuuma kesäpäivä lämmitti. Ajettiin veljen kanssa rinkiä taloyhtiön parkkipaikalla maanisena siitä vapaudesta, minkä herkemmin kääntyvällä pyörällä sai aikaan. Ja sittenhän siinä kävi niin kuin voi olettaa, että veljen kanssa siinä risteilessämme pyörillämme ilman kypärää tms koska kasari, tultiin kulman takaa toistemme päälle. Pyörät solmussa, minulla solisluu rikki. Isä rassasi pihalla vanhaa Lincolniaan ja kävin kyllä kysymässä voiko olla luu rikki kun törröttää ihon alla. Isä sanoi että jos voit kätellä reippaasti niin kaikki ookoo. Kättelin isän öljyistä kättä kivusta huolimatta liioitellun reippaasti ja meno jatkui pihalla vielä useampia tunteja. Äidin tullessa kotiin lähettiin päivystykseen. Sain sellaisen heppoisen tuen kädelle, mutta eihän solisluille oikein voi mitään tehdä, eikä niin pientä lasta saa pidettyä aloillaan että luutuisi kunnolla. Minulla on nyt ollut yli kolmekymmentä vuotta toinen solisluu sentin lyhyempi kun luut luutuivat päällekäin, ja sen seurauksena toinen olkapää kääntyy eteenpäin. Good times. Oli hieno kesäpäivä ja se fiilis villistä vapaudesta tulee vieläkin ajoittain pyörän päällä.
Ihana tarina. Lastensuojeluilmon paikka olis ollu. Good tymes.
Konsta - 16:23, 8.4.2020 » Ihana tarina. Lastensuojeluilmon paikka olis ollu. Good tymes.eskaloituminen <3
baader - 13:43, 8.4.2020 »Se on ihan totta.happo-orgiat - 11:59, 8.4.2020 » Kattelin ikkunasta että siellä oli joku pikku shredder tainnut oppia vetämään ekaa kertaa ilman apupyöriä ja kaahasi juoksevaa iskäoletettua karkuun. Helveti hyvä. Siitä se lähteeSe on kyllä aina hieno hetki elämässä.
accro - 12:36, 8.4.2020 » O: ~4m soutuveneIte futureprooffasin ja löytyy 5,5 metrinen niin on neliöitä sitten kun talous romahtaa ja joutuu veneen alle.
happo-orgiat - 15:49, 8.4.2020 » Muistatteko muuten kun opitte ekaa kertaa ajamaan ilman apupyöriä?Meidän kadulla asu yks pari vuotta vanhempi poika ja sen kanssa oltiin menossa vähän kauempana asuvan kolmannen luo. Mä kävelin, se ajoi. Se kai kyllästy odottamaan mun raahustamista ja sano et "aja sä, mä pidän kiinni." Ja mähän ajoin ja se piti, paitti et kun katoin taakse ni se oli kaukana perässä.
Nurinhan siitä sitte mentiin, mutta apparit lähti omasta pyörästä.
Muistan myös milloin opin ajamaan ilman käsiä. Faija ajo edellä, sitten sisko ja minä perässä uimarannalle. Ojamonkadun suoralla aloin kokeilemaan käsien irrottamista. Eka vähän. Sit vähän pidempään. Ja sit ei tarvinnutkaan enää laittaa käsiä takas tankoon. Se oli siistiä, koska kuvittelin ilman käsiä ajamisen olevan kiellettyä, ja tein sitä ihan faijan selän takana eikä se hiffannu mitään…
sani - 16:38, 8.4.2020 » Hyvä stoori, Lincolnista plussaa!Kiitos! nimimerkki Konstan pahanmielensaturaatiosta huolimatta haluan sanoa kaikille teille huoltajille ja yhteiskunnan heittelemien odotusten pyörteissä oleville cis-isille eritoten, että kyllä se siitä. Lapset sählää ja sille ei oikein voi mitään. Kuuntele ja ole läsnä. Meikäläinen on niin onnekas että mun isä on mun elämäni sankari. Hän on sellainen moottoripyöräkerhon parrakas kova ukkeli joka rassaa kaikkea pyöristä autoihin ja kipua ei näytetä, mutta meille lapsille on ollut aina hellä, keskusteleva ja empaattinen oikeudenmukainen ihminen. Hän on aina ollut ensimmäinen jolle soitan jos tarvin tukea, neuvoa tai apua. Hän auttaa aina ja nykyään minäkin voin auttaa häntä. Ja ei ole vielä ollut päivää jolloin en olisi hänen kanssa jotenkin tekemisissä, tänäänkin soiteltiin. Tehkää siis hyvin ja rakentakaa tällainen suhde. Isät best <3
happo-orgiat - 15:49, 8.4.2020 » Muistatteko muuten kun opitte ekaa kertaa ajamaan ilman apupyöriä?Kajaanissa Mantan Grillin takana. Tämä oli myös se kerta kun opin pyöräilemään. Aika myöhään (5-6v) koska YH äiti ei uskaltanu päästää aikasemmin ettei vaan sattuis mitään. Oli apupyörät ja tajusin että kun vetää tarpeeeks kovaa niin ne apupyörät ei osu maahan. Noh tämä sitten ilmoittamaan äitille joka oli uppoutunut keskusteluun naapurin kanssa eikä tajunnu että lupas just että saan ottaa ne apupyörät pois. Naapurin mies sitten irrotti ne ja nakkas roskiin. Sit mä pyöräilin. Ilman apupyöriä. Vittu mä varmaan vedin TÄYSII
edit: Tästä tuli mieleen että nopea oppiminen ei loppunu tähän kertaan. Joskus pyöräilin kotia kohti ilman käsiä ja vikalla suoralla aivot tajus että sullahan on temppupyörä niin nouse seisomaan siihen top tubelle samalla kun ajat ilman käsiä. Se oli muuten mahtava otb asfaltille. Tämä muisto on painautunu tosi vahvasti muistoon ja vieläki tekee pahaa kun mietin sitä. Ja ei ollu kypärää
Oisko ollu vuoden -81 paikkeilla Väiskin puistossa kun hiekkatietä krematorion suuntaan alamäkeen lasautin vihreänvärisellä poikainpyörällä, merkki on unhoittunut. Tai silloin ainakin tuli ekat pannut, polkemaan olin vissiin oppinut hetkeä aiemmin. Polveen tuli verinen ruhje, joka piti käydä desinfioimassa ja muistelisin että sepä se vasta sattuikin.
happo-orgiat - 15:49, 8.4.2020 » Muistatteko muuten kun opitte ekaa kertaa ajamaan ilman apupyöriä?Taisi olla Øglænd, tuo Norjan lahja pyörämaailmalle. Kovaa menin apupyörillä ja kun ne otettiin pois huomasin ettei niitä tarvita. Ei mitään tasapaino-ongelmia ennen kuin pysähtyi. Spedulipat ilman speduja -- suoraan kyljelleen kun ei ollutkaan tuo apupyörä tukemassa kuten aina ennen.
Vaarin piha nurtsilla oranssilla pyörällä. Oli Pohjois-Karjalalle tyypillinen tyyni, lämmin kesä ilta. Kymmenisen metrin jälkeen kaaduin ja varpaasta tuli vertakin mutta se intoon vaikuttanut vaan seuraavaksi vedettiin jo kestopäällysteelläkin.
Muistan. Perheen apupyörä-pyörän apupyörien tukivarret olivat vissiin jo isoveljen jäljiltä sen verran vääntyneet etteivät pyörät osuneet maahan enää kun tiukimmissa kurveissa ja jossain vaiheessa ne rupes oleen vaan tiellä.
Aika pian tän jälkeen käytiin hakeen mulle uus Tunturin pikkuponi ja katoin että muuten hyvä mutta noi(apupyörät) pois.
Ekat muistamani pannut tuli sit vedettyä tolla ponilla kun täysittelin irtosoralla mutkaan, polvesta meni nahkat rullalle ja tuli ihan mainittavan kokoinen ruhje. Jotkut tuntemattomat, setä ja täti, tuli hössöttään joka ärsytti kun eihän mua oikeesti ees sattunut vaikka vollotinkin ja halusin vaan jatkaa matkaa puutarhapalstalle näyttääkseni et oon nopeemmmin perillä kuin autolla liikkuvat porukat.