KK on ainoo runko maailmassa, joka on hitsattu MIGillä 531:stä. Reiskalta asti tultiin ihmettelemään Hankoon tätä ihmettä.
Toki kunkussa pitää olla kingi.
On upea.
Todella kauniit kuvat, jotka tekee kunniaa pyörälle.
Aivan ihanaa patinaa ja historiaa.
Lokareita et kaipaa vaikka paikat on?
No on.
Kyllä.
dips kans
tosi hieno
vanhat hienommat suomirungot on kyllä mehuu
munakorva - 16:37, 19.2.2015 » vanhat hienommat suomirungot on kyllä mehuuMitäs näitä on muita ku KK? Eiks ne paremman pään Tunturit oo jotain muuta (Rossineita?)? Mulla semmonen käsitys, et KK on ainoo vähänkän hienompi runko mitä näillä rauikoilla rajoilla on kasaan lyöty.
5/5 dibs
RTZ - 16:39, 19.2.2015 »Oliks Tunturi Professionalit jotku kumminki Suomes tehty? Ei jaksa tarkistaa.munakorva - 16:37, 19.2.2015 » vanhat hienommat suomirungot on kyllä mehuuMitäs näitä on muita ku KK? Eiks ne paremman pään Tunturit oo jotain muuta (Rossineita?)? Mulla semmonen käsitys, et KK on ainoo vähänkän hienompi runko mitä näillä rauikoilla rajoilla on kasaan lyöty.
mä kans ajattelin että professional joku on suomessa tehty, mutta ei ehkä sitten?
Nopsat?!
Oliskohan taas se aika vuodesta että tää pitää kaivaa esiin:
”Kuningaskulkuria aloitettiin valmistaa viimeistään vuonna 1981, mutta ehkä jo 1980, ainakin alussa muutaman vuoden sen osasarjana oli Shimanon 600EX joka oli pari pykälää Dura Acen alapuolella, erittäin toimiva ja arvostettu sarja. Rungon painoksi kerrottiin 2,2kg, lienee todellisuudessa aavistuksen enemmän. Runko tehtiin Hangossa MIG-hitsaamalla. Reynoldsilta tultiin joukolla ihmettelemään miten heidän 531-putkiaan voidaan hitsata mutta hyvinhän se onnistui. Silloisella testilaitteella todettiin rungon olevan siihen mennessä lujin Helkaman tekemä runko. Jotkut moittivat runkoa liian jäykäksi (varsinkin ruotsalaiset joilla ei ollut kuin muhvirunkoja tarjolla). Niin se maailma vaan muttuu, oltiin kerrankin edelläkävijöitä Suomessa, nyt ei muhvirunkoja enää käytännössä ole ja rungot ovat vielä paljon jäykempiä.
Jo Kuningaskulkurin aikoihin Helkaman hitsausrobotointi oli kaikkia muita edellä. Muilla joko hitsattiin käsin tai sitten yksi liitos neljässä osassa, koska robotti ei pystynyt kiertämään 360 astetta rungon ympäri. Silloinen tuotantopäällikkö Pekka Nyman keksi uuden keinon hitsata 360 astetta yhdellä aloitus ja lopetus kohdalla. Idean perustui tietokoneohjattuun pyörivään jigipöytään joka antoi yhden vapausasteen lisää ja näin yhdistettynä hitsausrobottiin, voitiin hitsata 360 astetta vain yhdellä aloitus/lopetuskohdalla (lue heikolla kohdalla) hitsauksessa ja tämäkin heikko kohta voitiin sijoittaa harmittomaan paikkaan.
En tiedä menikö meidän Kuningaskulkuria Hiihtoliiton harjoittelukäyttöön mutta pyörää pidettiin erittäin onnistuneena harjoittelukilpapyöränä. Aikoinaan Kuningaskulkurin ongelmana oli se, että siinä oli tevarateline ja lokasuojat, eli se koettiin retkipyöräksi, myynti lähti paremmin liikkeelle kun tavarateline poistettiin. Näin jälkikäteen voisi todeta, että Kuningaskulkuri oli aikaansa edellä ja erittäin edullinen ajatellen osasarjaa ja kokonaisuutta. Helkamalla ei ollut mainetta harjoittelukilpapyörän tekijänä, joten otimme hatun nöyrästi käteen ja myimme pyörät melkoisen edulliseen hintaan.
Muhvien ongelma oli tuohon aikaan jäykkyys, eli joka kulmalle ja profiilille piti olla omat muhvinsa. Muhvit olivat myös joustavampia kuin hitsausliitokset ja se usein johtikin siihen, että juotokset pikkuhiljaa irtoilivat, runko alkoi pitää kitinää ja natinaa ja lopulta se oli korjattava. Muhvien juottaminen aiheutti myös puhdistustarpeen jota jonkun verran oli myös hitsattujen saumojen osalta. Nykyään kun käytetään (ainakin meillä) täytelankoja, ei roiskeita tule kuin nimeksi. Muhvien juottaminen voitiin automatisoida, mutta runkoputkien “latominen” muhveihin vie enemmän aikaa kuin hitsausjigiin asettaminen. Muhviliitos on lisäksi yleensä painavampi.
Tässä muutama pointti miksi hitsaus on paremmissa teräsrungoissa yleisin liitostapa.
Kiinassa ja joissakin muissa halpamaissa kuten Intiassa harrastetaan edelleen muhvirunkojen tekoa, mutta ne on tarkoitettuja omille markkinoille ja perustuvat vielä ikivanhoihin runkogeometrioihin ja pienihalkaisijaisiin putkiin.”
-Tuotekehityspäällikkö Markku Autero, Helkama Velox Oy
Konsta - 16:49, 19.2.2015 »[Ilmeisesti ei ole tehty:](https://www.yksivaihde.net/old/4625)RTZ - 16:39, 19.2.2015 »Oliks Tunturi Professionalit jotku kumminki Suomes tehty? Ei jaksa tarkistaa.munakorva - 16:37, 19.2.2015 » vanhat hienommat suomirungot on kyllä mehuuMitäs näitä on muita ku KK? Eiks ne paremman pään Tunturit oo jotain muuta (Rossineita?)? Mulla semmonen käsitys, et KK on ainoo vähänkän hienompi runko mitä näillä rauikoilla rajoilla on kasaan lyöty.
e: Miten “putkiston” nyt tulkitsee? Putki- vai runkosetti? Vanhemmat ainakin italialaisia siis. Uudelleentarroitettuja Rossineita ja Mercierejäkin osa paremmista Tuntureista.
PM Championit, Leopardit, tuontirunkojen ympärille kasattuja nekin?
Mun faijal oli Kuningaskulkuri. Ei ollu näin MAGEE!
antik - 17:18, 19.2.2015 » Ilmeisesti ei ole tehtyEli Kuningaskulkurin arvo senkun kasvaa. Miks luukutin omani.
e. Niin siis uskomattoman halvalla luukutin!
munakorva - 16:52, 19.2.2015 » Nopsat?!Mulla on jostain jääny semmonen käsitys, että Haapalan tehdas ei olis valmistanut runkoja ollenkaan?
eli onko näin, että tämä runko on ainoa oikea finnish rat swag?
Kyllä Leopardit kuulemma tehtiin Treella. Kuulin semmosesta kyllä, että tekijän poika meinas ostaa takasin päin yhden semmosen, niin fillari paljastuikin jokskin muuksi johon oli liimattu Leopardin ylijäämätarrat kun oli runko maalattu. Ja eks jotkut Pedot ollut ihan tavaraa.
E: ai niin, yks alan mies sanoi viimme keväänä romulavan äärellä että rata-Pedot oli ollut Cinellin pitsoja jotka se Pyynikintorin pyöräkauppias muutti Pedoiks kun muutenkin möi sitä merkkiä. Ja siitä samasta kaupasta sai kuulemma erittäin laadukkaita “italo-Favoritteja”.
Ja kyllä kuulemma toisen alan miehen mukaan jotain PM Championeita olis tehty Suomessa. Mutta suurin osa senkin merkin fillareista tais olla jotain neukkulan tuontia.
Tuo Nopsa-homma on kyllä mulla vain mielikuvatasolla, ei ole faktaa lyödä tiskiin. Mut eiksne halvemmat Noppelit ollu usein jotain Øglandeja ja paremmat LeJeunea yms. Ja ei kai niitä Ishiwata-runkojakaan Suomessa rakennettu… ?
antik - 17:18, 19.2.2015 » Leopardit, tuontirunkojen ympärille kasattuja nekin?Jos viittaat [näihin Leopardeihin](https://www.yksivaihde.net/old/47/16004), niin tuontirunkoja ilmeisesti nimenomaan.