Huhhuh, jäätävät ajot kyllä. Eipä oo tullut vastaaviin polkupyöräilykisoihin aiemmin osallistuttua. Tässä ku on puoltoista vuorokautta ehtinyt toipua, ni ajatukset on selkiytynyt sen verran että voi palata kisatapahtumiin. Ja palatahan niihin täytyy, senverran ikimuistoiset skabat oli.
Kauppatorilla hämymanifestin avaamiseen meni varmaan toista minuuttia koska kädet tärisi niin helvetisti ja ekat oli jo ylittämässä Aurakatua ja aiheuttamassa kaaosta taksien & bussien & kävelijöiden keskellä ku sain revittyä sen lapun sieltä kirjekuoresta. KAuheessa vitun paniikissa perään Ylopistonkadulle ja siinä muutama turhankin hasardi muuvi mut en ainakaan kuullut mitään rytinää eli ei vissiin tullut teilattua mitään/ketään. Rautatientorilla (toim. huom. sen paikan nimi ei oo Asemapuisto) katoin manifestista kaukaisimman rastin ja lähin suoraan sinne, en jääny tekemään mitään ajosuunnitelmaa ku ei oo tapana suunnitella reittiä vaan se muodostuu siinä matkan kuluessa. Matkalla Samppalinnan päin kyyläsin jatkuvasti taakseni että ei kai kukaan lähe peesaamaan. Ei lähteny, helvetin hyvä. Rauhotuin vähän ku sain lämmöt päälle & koneen käyntiin.
Olin menossa eka Biolinjalle mut Neitsytpolun laella stoppasin ja tajusin että Maununtyttärenkatu pitää hakee eka. Siinä iski taas kauhee pelko, että kohta on koko letka perässä ja matkalla Majakkarantaan vilkuilin vainoharhaisesti olkani yli varmaan enemmän ku katoin eteenpäin. Ensimmäinen ja ainoa kämmi kävi Maununtyttärenkadulta lähtiessä ku en enää löytänyt manifestista kohtaa jossa luki Rykmentintie x jotain, vaikka olin varma että olin sellasen siinä aikaisemmin nähnyt. Toivolankatu oli ainoo paikka, jota en ulkomuistista tuntenut ni skippasin sen kokonaan vaikka oisin ollut ihan huudeilla ja nopeen googlaamisen jälkeen saanut sen haettua iisisti matkalla Petreliukseen. Jäi hyvä Puistomäki-mäsh ajamatta. JA noissa kämmeissä meni yheksän pistettä sivu suun.
Petreliuksessa Kim oli samaan aikaan tavaamassa uimahallin ovesta vaarallisten aineiden nimiä ja mä lähin Tähkäpuiston gräveliä pitkin karkuun ja luulinki eksyttäneeni sen mut Biolinjalle tultaessa Kim oli imaissut eron kiinni ja siitä Itäharjun grillille, Ruukin kentälle & Lehmusvalkamaan se roikku perässä ku takiainen vaikka miten koitin karistaa. perkele. Oikeestaan ketään muita ei näkynyt missään vaiheessa, mikä on vähän kummallista ku ajattelee että 48 ihmistä suhaili suuna päänä ympäri samoja paikkoja. Muniksen näin kerran heittävän jotkut paperit ilmaan Jaanintiellä rautatiesillan alla ja Tonin & Kaisan ohitin Teollisuuskadulla. Muuten: nada, nobody, nowhere.
Vasaramäestä Triviumin, jäähallin & Kaskenmäen kukkakaupan kautta jokirantaan Itäiselle Rantakadulle ja Tetterisillan pikkuportaat vauhdilla alas. Soinnusta viimeset 2p ja supernopeeta Rautatientorille. Antin pyörästä ja Aboa vetuksesta en paljoo stressannut vaik Aboan olisin ehtinyt kyl nappaamaan. Kaks pistettä sinne tänne, ihan sama. Aikaa jäi joku 6min ja olin ihan tyytyväinen tässä vaiheessa ku en tajunnut kämmänneeni siellä Vähäheikkilän/Puistomäen suunnalla niitä kahta rastia.
Otin pitkän keikan aika lennosta siitä Freden kädestä koska aattelin että fubaroinnin mahdollisuudet on paljon pienemmät ku on vaan yks rasti ja tuttu reitti sinne Rauvolantielle ja Alppilaan. Little did I know. Heti Ratapihankadulla rupes tuntuu jaloissa toi edeltäneen tunnin kova runttaus ja tajusin että energiat loppuu. Kim & Joona ajoi mut kiinni Tampereentiellä ja jossain Leafin kohdalla Heikki painoi niin kovaa takaa ohi että kävi selväks kuka voittaa pitkän keikan. Koitettiin kolmestaan pysyy heikin peesissä mut ei siitä mitään tullut.
Lentoaseman liikenneympyrästä lähettiin taas kolmestaan tavoittaa Heikkiä vaiks takavaloa ei enää ees näkynyt ja mä aloin jäädä Joonasta & Kimistä koko ajan enkä pysynyt peesissä vaan koitin roikkua näköetäisyydellä. Oikopolku Raunistulan kautta oli hyvä veto Joonalta ja siinä Sillankorvan yömajan kohdalla ku spuget kyyhötti hiekkatien varressa tajusin että voisin yhtä hyvin jäädä tähän vetää noiden kanssa tenttua. Peli oli ns menetetty. Lopullisesti putosin kelkasta Tuomiokirkon kohdalla ja vähän Bristolin jälkeen jalkauduin koska kammet ei enää pyörineet ja talutin Uudenmaankadun Siwaan.
Siwassa hortoilin cokishyllylle ja snickershyllylle. Sit päätin ottaa viel yhen lonkeron kans. Baby-Nelson elikkäs Sini tais olla siinä kassajonossa vähän ennen mua tai sit näin näkyjä, mikä on ihan mahdollista koska olotila oli aika sumea. Päätä särki helvetisti ja jalat kramppas ja kädet tärisi holtittomasti ku kroppa oli polttanut kaikki energiat loppuun ja käynyt toista tuntia pelkällä adrenaliinilla, joka sekin alkoi nyt loppua. Siwan pihalla kattelin ku Allu ajaa ohi ja huutaa jotain mulle, sit tais mennä Jonni ja hetken päästä Suihkis. Toni & Kaisa runttas mäkeä ylös ja siitä voimaantuneena hyppäsin niiden peesiin mut tässä vaiheessa snickers siivitti jo uuteen lentoon, joten hörppäsin vauhdissa cociksen tyhjäks, linkosin tölkin olan yli ja ja lisäsin kierroksia. Toni tais huutaa jotain. En tiä osuinko. Sori jos osuin, ei ollu tarkotus.
Se about 5-6 minuutin pitstoppi teki ihmeitä ja lämmöt palas kroppaan ja päänsärky hellitti. Otin suihkiksen kiinni Kupittaalla ja kaivoin rintataskusta vastikään ostamani Garage Hard Lemonaden. AAAAAh. Tässä vaiheessa ei ollut enää mikään kiire, joten ajelin ripeästi mutta rennosti lonkkua samalla siemaillen. Minnalla oli sama reittisuunnitelma ku mulla eli Peltolantien kautta Harittuun ja sieltä Rauvolaan. Aika monet vissiin ajoi Uudenmaantietä Piispanristille saakka ja siel vasta kohti maalia. Mun mielestä mun reitti oli parempi. Suihkis koitti koko ajan irtiottoa ja oli ihan täys työ pysyä sen perässä. Sit se meni Ilpoisissa ohi just ku kelvi päättyy soratielle ysikympin mutkaan ja kopitti kyljelleen siihen. Kysyin että sattuiko, mut samassa silmänräpäyksessä se oli jo takas pyörän päälle, ei menny varmaan viittä sekuntia koko hommaan. Epic rebound & recovery. Nuoret ihmiset on tehty kumista & taikuudesta, kuten Turo sanoisi. Ite olisin varmaan jääny makaamaan & itkemään sinne pimeyteen.
Haritussa laitoin kunnon valon kiinni tankoon ja Rauvolantietä mentiin sellai, että Minna ajoi mun valokeilassa koska oma tuikkunsa ei auttanut siinä pimeydessä yhtään mitään. Vähän näytti siltä et minna joutu koko ajan hiukan himmaamaan ku meinas ajaa liian kauas assault-fikkarin lumenien loisteesta. Maaliin tultiin rinta rinnan ja siellähän olikin jo puolet porukasta odottelemassa.
…
Tossa jälkeen päin ku tarkastelee tota Jonnin reittiä ni huomaa kyl että ei tota oikeestaa ton paremmin voi ajaa. Toi on aika lähellä täydellistä reittiä. Itäharjun grillin ja Ruukin kentän välisen pätkän pystyy ajamaan nopeemmin ku ajaa itäharjun teollisuusalueen läpi Rautakatua ja siit Kalevankadulle. 66 pistettä tosta mahifestista on ihan helvetin hyvin ajettu ja onhan siinä toiseksi tulleeseen selvä ero.
Tällee jälkikäteen ajateltuna kakkosmanifestiks olis ollut fiksumpaa valita jakelumanifesti. Valtaosa otti pitkän keikan, joten siinä oli sit ehkä vaikeempi päästä huippupisteille mut eihän sitä tietty siinä kesken skaban voi tietää.
HIenosti suunniteltu kilpailu ja saunalla vissiin hyvät bileet. Vähän harmi ku oli previous engagement ni ei voinut jäädä sinne hengailemaan mut kyl keskustassaki riitti jallua ja laulua aamuviiteen saakka.
On tää kyl vuosi toisensa jälkeen ihan vitun mahtava tapahtuma.
